Lue keskustelun säännöt.
Millainen kielitaito vaaditaan, että voi päästä yliopistoon lukemaan espanjaa pääaineena? ev
Kommentit (21)
Pääsykokeissa valitaan hakijoista parhaat, vaikka he olisivatkin äidinkielisiä. Äidinkielisyys ei pätevöitä ketään opettajaksi. On siis aivan tavallista, että jotain Suomessa vierasta kieltä äidinkielenään puhuva hankkii yliopistotutkinnon ja pätevöityy kyseisen kielen opettajaksi.
Saksaa pääsee lukemaan ilman minkäänlaista valintakoetta kunhan vain selviää lukion saksasta kiitettävästi. Aivan täydellistä arvosanaa ei ylioppilaskirjoituksesta vaadita.
Siksi vaikuttaisi että perusteiden hyvä hallinta (B1-B2, mieluiten B2-taso) olisi kriteerinä. Jos vaadittaisiin sitä korkeampaa tasoa niin sittenhän kielitaito olisi jo lähes äidinkielen tasolla ja ihminen valmis opettamaan eikä siinä olisi järkeä. Kieltä ppimaanhan sinne yliopistoonkin mennään, varsinkin ensimmäisenä vuonna.
Esim.kansalaisopistoissa opettaa ihmisiä jotka eivät ole yliopistoa nähneetkään. Eivät he tarvitsisi niitä yliopiston kielitaitoa parantavia kursseja kuin enintään terminologian pänttäämiseen niin että tietäisivät hienot nimet käyttämilleen monimutkaisille lauserakenteille.
Tarkoitin siis tietysti sitä että olisi outoa vaatia yliopistoon hakijalta C1-tason kielitaitoa koska sinne yliopistoon mennään kuitenkin oppimaan. Ei kai siinä mitään höpöä ole.
Ja voin linkittää yliopiston sivuille missä lukee että saksan kirjoituksissa erityisen hyvin menestyneet otetaan kouluun suoraan ilman mitään valintahässäkkää. En tosin tiedä onko kaikissa yliopistoissa niin. Eli ei mitään höpöä siinäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pääsykokeissa todellakin valitaan parhaat hakijat eikä ne, jotka eniten "tarvitsisivat" opetusta. Yliopiston kannalta ei ole mitään haittaa, jos opiskelija osaa ennestään esimerkiksi espanjaa ja valmistuu nopeasti. Päinvastoin. Käytännössä esimerkiksi englantia on vaikea päästä opiskelemaan vaikkapa Helsingin yliopistoon, jos taustana on pelkästään hyvin suoritettu pitkä kouluenglanti, koska suurella osalla hakijoista on englannissa muutakin osaamista ja/tai koulutusta. Johonkin epäsuosittuun aineeseen ns. maaseutuyliopistossa voidaan tietysti joutua ottamaan opiskelijoita, joiden taso ei ole kovin korkea, mutta se ei ole mikään ideaalitilanne.
Kansalaisopistojen ja vastaavien harrastuspohjaisten laitosten opettajilta ei vaadita samanlaista koulutusta kuin peruskoulun, lukion, ammattikorkeakoulun tai yliopiston kieltenopettajilta. Jälkimmäisillä on oltava myös muodollinen pätevyys virkaa täytettäessä.
Pääsykokeissa valitaan hakijoista parhaat, vaikka he olisivatkin äidinkielisiä. Äidinkielisyys ei pätevöitä ketään opettajaksi. On siis aivan tavallista, että jotain Suomessa vierasta kieltä äidinkielenään puhuva hankkii yliopistotutkinnon ja pätevöityy kyseisen kielen opettajaksi.
Saksaa pääsee lukemaan ilman minkäänlaista valintakoetta kunhan vain selviää lukion saksasta kiitettävästi. Aivan täydellistä arvosanaa ei ylioppilaskirjoituksesta vaadita.
Siksi vaikuttaisi että perusteiden hyvä hallinta (B1-B2, mieluiten B2-taso) olisi kriteerinä. Jos vaadittaisiin sitä korkeampaa tasoa niin sittenhän kielitaito olisi jo lähes äidinkielen tasolla ja ihminen valmis opettamaan eikä siinä olisi järkeä. Kieltä ppimaanhan sinne yliopistoonkin mennään, varsinkin ensimmäisenä vuonna.
Esim.kansalaisopistoissa opettaa ihmisiä jotka eivät ole yliopistoa nähneetkään. Eivät he tarvitsisi niitä yliopiston kielitaitoa parantavia kursseja kuin enintään terminologian pänttäämiseen niin että tietäisivät hienot nimet käyttämilleen monimutkaisille lauserakenteille.Tarkoitin siis tietysti sitä että olisi outoa vaatia yliopistoon hakijalta C1-tason kielitaitoa koska sinne yliopistoon mennään kuitenkin oppimaan. Ei kai siinä mitään höpöä ole.
Ja voin linkittää yliopiston sivuille missä lukee että saksan kirjoituksissa erityisen hyvin menestyneet otetaan kouluun suoraan ilman mitään valintahässäkkää. En tosin tiedä onko kaikissa yliopistoissa niin. Eli ei mitään höpöä siinäkään.
Eli espanjalainen, suomea osaamaton, voi mennä kokeeseen ja päästä lukemaan Suomessa omaa äidinkieltänsä? Vai onko kokeessa "käännä suomeksi/suomesta" -tehtäviä? Vaaditaanko suomen osaamista?
mutta suomea täytyy osata koska opetus on suomeksi.
Pääsykokeessa on ainakin joskus vuonna kivi ja käpy ollut myös kirjana ihan suomenkielinen "kielitieteen perusteet" teos (kokeen kielitiede-osio), sen lisäksi että pitää osata sitä haettava kieltä. Tiedän henkilön joka pääsi opiskelemaan ihan itseopiskelemalla vuoden espanjaa kirjaston kirjoista, joten ei liene mahdotonta.
Esim.kansalaisopistoissa opettaa ihmisiä jotka eivät ole yliopistoa nähneetkään. Eivät he tarvitsisi niitä yliopiston kielitaitoa parantavia kursseja kuin enintään terminologian pänttäämiseen niin että tietäisivät hienot nimet käyttämilleen monimutkaisille lauserakenteille.
kansalaisopistossa ilman muodollista kielen akateemista tai muuta koulutusta (paitsi tietysti tavalliset koulut synnyinmaassani) ja siinä vasta tajusin, että todellakaan ei riitä opettamiseen että puhuu opetettavaa kieltä äidinkielenään, ja sen lisäksi suomea.
Ongelma oli suurin alkeisryhmien kanssa: alkeiden oppijat tarvitsisivat kieliopillisia sääntöjä ja perusteluja, ja niitähän kaltaiseni ei-ammattilainen ei välttämättä tuntenutkaan, koska omaa äidinkieltään toki osaa puhua ilmankin. Edistyneempien keskustelukurssit sujuivat oikein hyvin ilman kielen akateemista koulutustakin, mutta tosiaan luovuin yhden lukukauden jälkeen alkeiskursseista koska huomasin olevani epäpätevä.
Pääsykokeissa on yleensä myös ruotsinkielinen kirjavaihtoehto. Yliopiston tenteissä voi myös vastata ruotsiksi. Tietysti sitten pidemmällä opinnoissa käytetään lähinnä sitä espanjaa.
Eli espanjalainen, suomea osaamaton, voi mennä kokeeseen ja päästä lukemaan Suomessa omaa äidinkieltänsä? Vai onko kokeessa "käännä suomeksi/suomesta" -tehtäviä? Vaaditaanko suomen osaamista?
mutta suomea täytyy osata koska opetus on suomeksi.
Pääsykokeessa on ainakin joskus vuonna kivi ja käpy ollut myös kirjana ihan suomenkielinen "kielitieteen perusteet" teos (kokeen kielitiede-osio), sen lisäksi että pitää osata sitä haettava kieltä. Tiedän henkilön joka pääsi opiskelemaan ihan itseopiskelemalla vuoden espanjaa kirjaston kirjoista, joten ei liene mahdotonta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
yliopistoon ei ole mitenkään helppo päästä. Vaimoni opiskeli siellä aikoinaan ja kukaan sisäänpäässeistä ei tosiaan pelkällä lukion kielitaidolla läpäissyt, vaan olivat asuneet/opiskelleet kys. maassa aiemmin.
Pääsykokeissa mitataan myös yleistä kielellistä lahjakkuutta ja päättelykykyä, eli hyväkään kielitaito ei takaa sisäänpääsyä.
Tämä oli 90-luvun loppua. Uudempaa tietoa ei ole.
jotka eniten opetusta tarvitsee? Ei hyvää päivää... Ja ne hyvät ja lahjakkaat jäisivät sitten rannalle ruikuttamaan, koska akateemiset tutkinnot varataan "tarvitseville"? :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP, meinasitko hakea Turkuun vai Helsinkiin? Itse oon miettinyt hakemista myös...yliopistolla oon lukenut 4 kurssia espanjaa ja muutaman kuukauden viettänyt espanjankielisessä maassa. Silti vanhoja valintakokeita katsellessa tuntuu, että kielitaito ei riitä sanaston osalta, rakenteet on hallussa tietyin poikkeuksin :)
Toisena vaihtoehtonani on hakea espanjan kielen sivuaineopiskelijaksi, se nyt ei tosin liity pääaineeseeni mitenkään. Vamos a ver... :)
Samoja kurssejahan ne sivuaineilijatkin käy kuin pääaineilijatkin. Pohjana minulla oli lukion espanja (kirjoitin siitä vaatimattoman C:n) ja muutama kielikeskuksen kurssi muistin virkistämiseksi.
Opetus oli täysin espanjaksi, opettaja oli natiivi. Oma kielitaitoni oli siinä ja siinä riittämään opetuksen seuraamiseen. Kursseilla luettiin espanjaksi romaaneja ja kirjoitettiin niistä espanjaksi analyysejä. Kielioppikursseilla käytiin läpi samat jutut kuin lukiossakin, mutta tarkemmin ja teoreettisemmin. Lisäksi opeteltiin latinalaisen amerikan espanjan ominaispiirteitä ja kulttuurihistoriaa. Eli hyvä pohja täytyy olla, että pysyy kärryillä. Etenkin sanavaraston on hyvä olla laajempi kuin mitä lukiossa opetetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
TY:n tämän vuoden valinnasta: http://www.hum.utu.fi/oppiaineet/espanja/opiskelijavalinta/
Espanjaa siis pitää osata, mutta yhtä tärkeä on hyvä suomen kieli ja kielitieteen hallinta. Tiedän useita tapauksia jossa äidinkielenä tai toisena kielenään jotain muuta kieltä puhuvat eivät ole päässeet opiskelemaan sitä, koska ei ole pääsykokeisiin luettu teoriapuolta ollenkaan.
siis lyhyen espanjan hyvää hallintaa. Varmaan siis sama kuin olisi lukiossa opiskellut niin paljon kuin mahdollista, 7-9 kurssia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kaikille pääsykoekysymyksiä linkittäneille! Ihanaa kun täällä jotkut vaivautuu auttamaan :)
Saksaa pääsee lukemaan ilman minkäänlaista valintakoetta kunhan vain selviää lukion saksasta kiitettävästi. Aivan täydellistä arvosanaa ei ylioppilaskirjoituksesta vaadita.
Siksi vaikuttaisi että perusteiden hyvä hallinta (B1-B2, mieluiten B2-taso) olisi kriteerinä. Jos vaadittaisiin sitä korkeampaa tasoa niin sittenhän kielitaito olisi jo lähes äidinkielen tasolla ja ihminen valmis opettamaan eikä siinä olisi järkeä. Kieltä ppimaanhan sinne yliopistoonkin mennään, varsinkin ensimmäisenä vuonna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millainen kielitaito vaaditaan, että voi päästä yliopistoon lukemaan espanjaa pääaineena? ev
vastausta kysymykseesi, mutta miksi et lukisi ensin vaikka avoimessa espanjaa, jos yliopistoon pääsemisestä olet epävarma?
Espanja on valtavan kaunis ja hyödyllinen kieli. Kaiken lisäksi sen oppiminen on suomalaiselle helppoa :)
Onnea opiskeluun!
T. Espanjassa asuva ja opiskeleva ulkosuomalainen
Pääsykokeissa valitaan hakijoista parhaat, vaikka he olisivatkin äidinkielisiä. Äidinkielisyys ei pätevöitä ketään opettajaksi. On siis aivan tavallista, että jotain Suomessa vierasta kieltä äidinkielenään puhuva hankkii yliopistotutkinnon ja pätevöityy kyseisen kielen opettajaksi.
Saksaa pääsee lukemaan ilman minkäänlaista valintakoetta kunhan vain selviää lukion saksasta kiitettävästi. Aivan täydellistä arvosanaa ei ylioppilaskirjoituksesta vaadita.
Siksi vaikuttaisi että perusteiden hyvä hallinta (B1-B2, mieluiten B2-taso) olisi kriteerinä. Jos vaadittaisiin sitä korkeampaa tasoa niin sittenhän kielitaito olisi jo lähes äidinkielen tasolla ja ihminen valmis opettamaan eikä siinä olisi järkeä. Kieltä ppimaanhan sinne yliopistoonkin mennään, varsinkin ensimmäisenä vuonna.
niistä näkee tason kaikkein parhaiten, eikä tarvitse arvuutella.
Pääsykokeissa valitaan hakijoista parhaat, vaikka he olisivatkin äidinkielisiä. Äidinkielisyys ei pätevöitä ketään opettajaksi. On siis aivan tavallista, että jotain Suomessa vierasta kieltä äidinkielenään puhuva hankkii yliopistotutkinnon ja pätevöityy kyseisen kielen opettajaksi.
Saksaa pääsee lukemaan ilman minkäänlaista valintakoetta kunhan vain selviää lukion saksasta kiitettävästi. Aivan täydellistä arvosanaa ei ylioppilaskirjoituksesta vaadita.
Siksi vaikuttaisi että perusteiden hyvä hallinta (B1-B2, mieluiten B2-taso) olisi kriteerinä. Jos vaadittaisiin sitä korkeampaa tasoa niin sittenhän kielitaito olisi jo lähes äidinkielen tasolla ja ihminen valmis opettamaan eikä siinä olisi järkeä. Kieltä ppimaanhan sinne yliopistoonkin mennään, varsinkin ensimmäisenä vuonna.
Eli espanjalainen, suomea osaamaton, voi mennä kokeeseen ja päästä lukemaan Suomessa omaa äidinkieltänsä? Vai onko kokeessa "käännä suomeksi/suomesta" -tehtäviä? Vaaditaanko suomen osaamista?
Silti vanhoja valintakokeita katsellessa tuntuu, että kielitaito ei riitä sanaston osalta, rakenteet on hallussa tietyin poikkeuksin :)
Voisiko joku linkittää sivun josta löytää noita vanhoja pääsykokeita? En itse onnistunut googlenkaan avulla niitä löytämään.
¡Muchas gracias!
Kokeessa on myös käännöstehtävä. Mutta koska se on suomi-espanja (tai ruotsi-espanja), ei tietenkään välttämättä tarvitse osata lähtökieltä täydellisesti. Eri osioista pitää joka tapauksessa saada tietty vähimmäispistemäärä, joten kaikissa on osattava jotain.
Se että on äidinkielenä espanja tai osaa espanjaa muuten sujuvasti, ei siis ole este hakea opiskelemaan Suomessa espanjaa. Päinvastoin. :)