Tapiolan Espoo International School

Tällä hetkellä EIS: ssä on yksi erityisen hankala häirikkö, joka terrorisoinut monen koulunkäyntiä 7. luokalta saakka. Teidän onneksenne ko. oppilas on jo 9. lklla. Ja toki hänenkin tilanteensa on monimutkainen, enkä haluaisi syyttää yhtä nuorta kokonaistilanteesta. Komeettalaiset ovat iso osa ongelmavyyhtiä. Samoin koulun asenne huolestuttavaan vuosia velloneeseen ongelmaan. Siinä koulussa on jotakin pahasti pielessä. Minua harmittaa, että lapseni meni siihen kouluun. Hän on nyt päässyt pois pahimmasta myrskynsilmästä, mutta voi huonosti koulun ilmapiirin takia. Siellä on sellainen 'meillä ei ole kiusaamista' -meininki. Koulu pitää aktiivisesti kulisseja yllä. Meidän teinipoika selviää tilanteesta siksi, että hän keskittyy vapaa-ajan harrastukseensa ja sen ympärillä pyörivään kaveripiiriin. Onneksi yläkoulua ei enää ole kauan jäljellä.

Sykkiä ehdotan, IB-linja löytyy sieltä.

Tasta keskustelusta nayttaa olevan jo aikaa, mutta ajattelinkin kysaista, onko meininki EIS:ssa muuttunut? 

Olemme muuttamassa Suomeen vuosien jalkeen ja lasten koulu- ja hoitovalinnat ovat ajankohtaisia.

Luin taman ketjun lapi, ja olen syvasti jarkyttynyt tuosta kiusaamisesta seka koulun henkilokunnan toimimattomuudesta. Onko kukaan harkinnut tehda rikosilmoitusta kiusaamisesta? En tieda miten henkinen kiusaaminen noteerattaisiin rikosilmoituksen kautta, mutta kai nyt fyysinen pahoinpitely jo tayttaa rikoksen tunnusmerkiston. Luulisi, etta henkilokuntakin reagoisi rikostutkintaan. 

[quote author="Vierailija" time="04.08.2015 klo 09:24"]

Täällä kommenteissa näyttää olevan paljon viittauksia kiusaamiseen joten haluaisin osoittaa oman kantani tähän asiaan. Itse kävin EISin pari vuotta sitten ja kyllä kiusaamista oli mutta niin on joka koulussa. EIS on kansainvälinen koulu joten on oletettavaa että esim joku oppilas joka on asunut koko elämänsä esim Aasiassa ei välttämättä tule toimeen oppilaan kanssa joka on supi suomalainen. Koska oppilaat ovat asuneet ulkomailla jokaisella on oma kuva ja tottumus koulu elämästä joka voi aiheuttaa ristiriitaa suomalaisen koulun kanssa. Mitä minun vuosina näin oli kiusausta ja tämä johtui häirikkö poikien takia jotka eivät tulleet KOMEETASTA. "Clique" meininkiä oli komeettalaisten tyttöjen kanssa mutta Se ei estänyt kaveeraamista. Voin kuvitella että ne jotka ovat kirjoittaneet kiusaamisesta ovat supisuomalaisia perheen äitejä jotka nyt sitten järkyttyvät kun omat lapsensa eivät pärjäänkään maailmassa ja alkavat syyttää muita siitä. Suomi on kuitenkin viellä turvallinen ja rauhallinen maa ja voin kyllä ymmärtää miten jotkut suomalaiset eivät pysty tulemaan toimeen ihmisten kanssa jotka tulevat erilaisesta taustoista kun he itse. Myös komppaan kommenttien, EISstä on loistavat mahdollisuudet päästä IB lukioon itse kävin Etelä-Tapiolan IB lukion ja suurin osa luokastani oli EISistä. Älkää supi suomalaiset pistäkö lapsianne EISiin jos ette pärjää kansainvälisissä porukoissa.

[/quote]

Tarkoitatko siis, etta kiusaaminen on arkipaivaa kansainvalisissa ympyroissa?

Olen asunut vuosikausia pitkin maailmaa, ja kokemukseni perusteella voisin sanoa, ettei se kainsainvalinen meininki salli kiusaamista sen enempaa kuin ne "supisuomalaiset aiditkaan".

Ja edelleen, suomalaiset tulevat toimeen ulkomaalaisten kanssa ja painvastoin. Eli se, etta tulemme eri taustoista ei edelleenkaan oikeuta kiusaamiseen. Ei kouluissa eika tyopaikoilla.

Vierailija kirjoitti:

Täällä kommenteissa näyttää olevan paljon viittauksia kiusaamiseen joten haluaisin osoittaa oman kantani tähän asiaan. Itse kävin EISin pari vuotta sitten ja kyllä kiusaamista oli mutta niin on joka koulussa. EIS on kansainvälinen koulu joten on oletettavaa että esim joku oppilas joka on asunut koko elämänsä esim Aasiassa ei välttämättä tule toimeen oppilaan kanssa joka on supi suomalainen. Koska oppilaat ovat asuneet ulkomailla jokaisella on oma kuva ja tottumus koulu elämästä joka voi aiheuttaa ristiriitaa suomalaisen koulun kanssa. Mitä minun vuosina näin oli kiusausta ja tämä johtui häirikkö poikien takia jotka eivät tulleet KOMEETASTA. "Clique" meininkiä oli komeettalaisten tyttöjen kanssa mutta Se ei estänyt kaveeraamista. Voin kuvitella että ne jotka ovat kirjoittaneet kiusaamisesta ovat supisuomalaisia perheen äitejä jotka nyt sitten järkyttyvät kun omat lapsensa eivät pärjäänkään maailmassa ja alkavat syyttää muita siitä. Suomi on kuitenkin viellä turvallinen ja rauhallinen maa ja voin kyllä ymmärtää miten jotkut suomalaiset eivät pysty tulemaan toimeen ihmisten kanssa jotka tulevat erilaisesta taustoista kun he itse. Myös komppaan kommenttien, EISstä on loistavat mahdollisuudet päästä IB lukioon itse kävin Etelä-Tapiolan IB lukion ja suurin osa luokastani oli EISistä. Älkää supi suomalaiset pistäkö lapsianne EISiin jos ette pärjää kansainvälisissä porukoissa.

Logiikkasi ei aivan toimi. Me olemme asuneet pitkiä aikoja ulkomailla ja lapsemme, jota kiusattiin EIS:ssä, on varmaan edelleen perheemme kansainvälisin jäsen.

Olen paljon miettinyt EIS:ssä tapahtunutta koulukiusaamista jälkikäteen. Ongelman ytimessä oli paljon samaa kuin sinun kirjoituksessasi. Kouluyhteisön ilmapiiri oli hyvin yksilökeskeinen ja ulkoisiin menestyksen merkkeihin keskittyvä. EIS:ssä korostui "millä hinnalla tahansa pärjäämisen" ihannointi. Suomalainen auttamiskoneisto (kuraattorit, koulupsykologit, lastensuojelu jne.) taas lähtee hyväntahtoisuudesta ja siitä, että kaikki haluavat päästä kaikkia osapuolia tyydyttävävään ratkaisuun. EIS:n kiusaajat perheineen eivät suhtautuneetkaan kiusaamiseen näin, vaan heidän mielestään lihava riita oli parempi kuin laiha sovinto. EIS:n rehtori ja monet opettajat ilmeisesti pelkäsivät kiusaajien perheiden reaktioita, joten heille oli helpompaa 'olla puolueettomia', todeta "there are two stories', olla puuttumatta.

Näin pahoinpitelyt, potkiminen, vahingollisten huhujen levittäminen ja solvaukset saivat jatkua. Koulu ei myöskään suostunut katkaisemaan valheellisia huhuja vaikkapa kertomalla luokalle, että ne eivät pidä paikkansa (simple as that!).

EIS:ssä kiusaava lapsijoukko oli ottanut vallan. Koska meidän lapsemme ei ole ainoa vainon kohteeksi joutunut, on syytä olettaa, että tuossa koulussa on tai oli pahasti. Vikaa

On käsittämätöntä, että Espoo International Schoolin henkilökunnasta kukaan ei ilmeisesti ole saanut seurauksia siitä, että eivät puutu kiusaamiseen, joka oli ainakin viime vuosiin saakka pitkään koulussa yleistä. Kiusaamisen selvittäminen tarkoitti siellä sitä, että kaikkien osapuolten kanssa keskusteltiin ja sitten kiusatulle sanottiin, että asia on hoidettu. Kun sitten kiusaaminen jatkui ja kiusattu otti asian esille, koulu tyrmäsi kiusatun väittämällä, että tämä valehteli tai että asia oli käsitelty jo aikaisemmin, eikä siitä saanut enää puhua. Ja kun kiusatun perhe kiusaamisen pitkittyessä otti kouluun yhteyttä, vanhemmat leimattiin suurin piirtein hulluiksi. Koulu kohteli kiusattua ylimielisesti, syyllistäen ja lannistaen. Tällaista peliä siellä oli monta vuotta viime vuosiin saakka.

Vierailija kirjoitti:

Mitä muita vaihtoehtoja on?

 

terv. nro 34 (Espoosta)

Niinpä, ei Espoosta taida löytyä muita vaihtoehtoja. Luin juuri tänään että jos hakee sekä EIS ja kaksikieliseen (tähtiniitty) hakukokeet on suomeksi!!? Miten suomea osaamaton poikani voisi edes sitten hakea johonkin muuhun kouluun? Muutamme Olariin, joten olisi kiva päästä johonkin lähikouluun, mutta viime vuonna saimme EISstä viestin että kerrassaan kaksi (2!) oli haettavana tokaluokalle Mutta sitten saimme viestin ettei niitä paikkoja ollutkaan olemassa. Jätin Englantilaiseen kouluunkin hakemuksen. Epäilen vaan että tuskin sielläkään on tilaa yhelle amerikkalaiselle ummikolle

Luin läpi koko viestiketjun ja kyllä tuntuu pahalta. Olen ehkäpä koulun historian ajalta juuri se henkilö, joka on yrittänyt eniten puuttua nimenomaan koulun johdon ja suomenkielisen opetuksen tulosyksikön tekemisiin kyseisen koulun osalta. Koulun suurin ongelma on oikeastaan yksiselitteisesti se, että vakituiset virat ovat kiveenhakattuja. Ongelmat ilmenevät usein mm. koulukiusaamistilanteissa. Kyseisessä koulussa kesto-ongelma on myös aivan järkyttäviäkin piirteitä saanut työpaikkakiusaaminen. 

Mihin mennään Opinmäestä ysin jälkeen, jos on noin kasin oppilas, eikä suomi ole ihan natiivitasolla (paluumuuttaja)?

Tapiolan seudun suomenkielisten lukioiden rajat ovat suht korkeat (Länsiväylässä oli kesäkuussa juttu, että joku ei päässyt 7,8 keskiarvolla Haukilahden lukioon tai muuhunkaan haluamaansa lähilukioon ja vanhemmat tivasivat verorahoilleen vastinetta). Vaikka nuori pääsisikin jatkamaan suomenkieliseen lukioon, onko peruskoulun enkuksi käynyt outo lintu suomenkielisten joukossa? Ja pärjääkö? Onko ammattikoulua englanniksi? Mihin menee kasin oppilas?

Jos aiotte jäädä Suomeen, EIS ei ole oikea paikka lapsillenne jatkokoulutusta ajatellen. Parempi oppia suomen kieli.

Koulurakennus on huonosti suunniteltu ja aivan liian täynnä. Luokat nyt jo käytävillä ja ensi vuonna yritetään ahtaa lisää. 3 luokan soluissa (homebase) tulee opiskelemaan 5 luokkaa. Eli 3 luokkaa saa ns. huoneen ja 2 käytävällä ilman minkäänlaista äänieristystä. Ns. Luokkahuoneet ovat liian pieniä 25 oppilaan ryhmille. Yhdessä solussa tulee olemaan 125 oppilasta, kun se on mitoitettu 75 oppilaalle. Ei minkäänlaista opiskelurauhaa.

Nuoreni pääsi tämän kevään valintakokeissa EIS:iin. Nyt sitten pitäisi päättää, ottaako hän paikan vastaan. Tämän viestiketjun luettuani alkoi arveluttaa koko koulu. Onko meno koulussa edelleenkin samanlaista kuin viestiketjun alun vuonna 2014 lähetetyissä viesteissä kuvataan?

Minua kiinnostaisi kuulla tuosta työpaikkakiusaamisesta EIS:ssä? Pitääkö paikkansa?

Vierailija kirjoitti:

IB Ressun lukio vaikea päästä. Tänä vuonna yleiselle ja 9,50.

IB Ressun lukioon pääsee helposti jos englanti kunnossa :D Sen sijaan Ressun lukioon pääsee vain kympin oppilaat, keski-arvo oltava siinä 9,5. Omani meni 9,8 keski-arvollaan Ressun lukioon.

Paha koulu kirjoitti:

On käsittämätöntä, että Espoo International Schoolin henkilökunnasta kukaan ei ilmeisesti ole saanut seurauksia siitä, että eivät puutu kiusaamiseen, joka oli ainakin viime vuosiin saakka pitkään koulussa yleistä. Kiusaamisen selvittäminen tarkoitti siellä sitä, että kaikkien osapuolten kanssa keskusteltiin ja sitten kiusatulle sanottiin, että asia on hoidettu. Kun sitten kiusaaminen jatkui ja kiusattu otti asian esille, koulu tyrmäsi kiusatun väittämällä, että tämä valehteli tai että asia oli käsitelty jo aikaisemmin, eikä siitä saanut enää puhua. Ja kun kiusatun perhe kiusaamisen pitkittyessä otti kouluun yhteyttä, vanhemmat leimattiin suurin piirtein hulluiksi. Koulu kohteli kiusattua ylimielisesti, syyllistäen ja lannistaen. Tällaista peliä siellä oli monta vuotta viime vuosiin saakka.

Käsittämätöntä! Onko koulun henkilökunta narsisteja, vai mistä on kyse? Miksei kukaan kiusatuista perheistä ole nostanut syytettä opettajia tai rehtoria vastaan? Miten nyky-Suomessa voi olla näin hirveetä toimintaa koulun puolesta? En voi käsittää.

Näistäkin keskusteluista voi helposti päätellä, että ”yllättäen” ketuiks on mennyt... Kukapa olisi arvannut. Jotkut arvasivat tämän esimerkiksi jo noin vuonna 2004 ja toivat arvauksensa esille mm. opetustoimessa. ...Ja olisikohan kannattanut jättää ne ”ulkokoululliset aktiviteetit” (insideläppää) vähän vähemmälle, jotta koulun asioihin olisi jäänyt paremmin aikaa, energiaa ja mielenkiintoa.

Kaikissa kouluissa on siinä mielessä samanlainen tilanne, että niissä on suuri määrä mahtavia noin 7-16-vuotiaita henkilöitä. Joissakin kouluissa ihmisten ”laatutaso” ikään kuin laskee, kun menee sisään opehuoneen tai kanslian ovesta. 

Tämä ei ole kunnan osoittama lähikoulu. On varsin epätodennäköistä, että se kunnan osoittama lähikoulu olisi koulun toiminnan ja etenkään sen eettisen perustan osalta heikompi. Suomen- ja ruotsinkielisten koulujen toiminta ja henkilöstö ovat keskimäärin ennakoitavampia ja tasalaatuisempia eli oikeasti "hienompia".

Voi olla vaikea löytää EIS:n entinen suomenkielinen työntekijä, joka olisi erityisesti tyytymättömämpi myöhempään, usein suomenkieliseen, kouluunsa. Hyvän ja huonon työyhteisön ero näkyy myös siinä, miten oppilaat ja vanhemmat kokevat koulun. Hyvä työyhteisö auttaa jaksamaan myös vaativia työehtäviä paremmin.

Jos verrataan koulun henkilöstölistoja vuosien varrelta, voi havaita, että työntekijöiden vaihtuvuus on ainakin oppilaiden kannalta vääränlaista. Kaikkein ongelmaisimmat työntekijät eivät liiemmin vaihdu. Koska tässä suhteessa aivan kärkikaartilla on (oppilaiden kannalta) pahimmillaan yli 10 vuotta eläkeikään, ongelmat eivät poistu nopeasti. Sen varaan ei kannata laskea mitään, että esimerkiksi perusopetuslinjan päällikkö Ilpo Salonen tai lukiolinjan päällikkö Tapio Erma tekisivät asialle liiemmin mitään, ainakaan positiivista. Asiaan liittyy intressiristiriitoja. Piiri pieni pyörii, virkamiehet hyörii... Etelä-Tapiolan lukion rehtori Harri Rinta-aho on koulun entinen rehtori. Rinta-aho on toiminut myös Espoon opetustoimenjohtajan viransijaisena. Johtajisto kaipaisi ”tuuletusta”.

Useissa kouluissa porukka on niin osavaa, kokenutta ja omatoimista, ettei esimerkiksi erillistä rehtoria välttämättä tarvittaisi. Useassa pääkaupunkiseudun koulussa tilanne on ja on ollut sellainen, että rehtorista on oikeasti enemmän haittaa kuin hyötyä. Aikojen saatossa olisi tullut ainakin kehittää rekrytointi- ja laadunvalvontaprosesseja siinä mielessä, että ainakin persoonalllisuuden kehitykseltään kaikkein ongelmallisimmat henkilöt saataisiin karsittua pois. Opetuksen esimiestehtävien määräaikaistaminen ja henkilöiden jonkinasteinen kierrättäminen voisi myös olla suositeltavaa.

Haluan kirjoittaa oman kokemuksen koulusta, koska se on hyvin erilainen kuin täällä näkyy muutamalla olevan. Negatiivisista kokemuksista myös kirjoitetaan enemmän kuin positiivisista. Meillä on kolme lasta Opinmäellä EIS:ssä (kaksi vanhempaa aloitti Komeetassa 2013) ja meille on kyllä tämän ketjun jutut melkoisen vieraita. Kiusaamista ja kärhämiä toki ilmenee (niin kuin valitettavasti kaikkialla suomalaisessa yhteiskunnassa), mutta niihin on aina puututtu ainakin meidän kohdalla. Meillä kokemusta enemmänkin tyttöjen välisistä kähinöistä, mutta olemme aina saaneet koulusta vastakaikua, kun olemme asioita selvitelleet ja asiat ovat selvinneet. Siinä olen samaa mieltä, että opettajien välillä on suuria eroja. Jotkut ovat loistavia ja joidenkin kohdalla joutuu miettimään, miksi tämä ihminen on opettaja. Nämä ongelmat johtuvat luultavasti siitä, että on vaikea löytää päteviä opettajia, jotka pystyvät opettamaan englanninkielellä. Tosin puutteita kielitaidossa esiintyy joillakin opettajilla. Mutta lapsillamme on myös loistavia opettajia. Koulu tarjoaa myös mielenkiintoisia mahdollisuuksia (esim. koska monet yritykset tarvitsevat englanninkielen taitoisia lapsia ja nuoria erilaisiin kampanjoihin), joita ei muissa kouluissa välttämättä ole.

Kovatasoinen koulu on ja erityisesti yläkoulussa vaatimukset ovat tosi kovat. Meillä ei lapset ole olleet tavallisessa suomalaisessa koulussa, joten en osaa verrata, millaisia koulut nykyään ovat. Mutta jos nyt muistelen omia kouluaikojani, niin lukiomeininkiä tuntuisi yläkoulu olevan. Alakoulu ei sen sijaan tunnu vaativan enempää kuin Suomessa keskimäärin, paitsi että kahdella kielelä opetellaan lukemaan heti ekasta luokasta alkaen (siis ne jotka eivät jo osaa lukea, useammat osaavat, koska tulevat kouluun maista, joissa koulu aloitetaan aikaisemmin). Me emme välttämättä haluaisi lapsia IB-linjalle, mutta englanninkieli on tärkeä osa lasten identiteettiä ja siksi koulun valitsimme. Paluumuuttajina meille on myös tärkeää, että ympärillämme on saman kokeneita ihmisiä ja lapsemme voivat aidosti olla sitä mitä ovat omine kokemuksineen ja identiteetteineen. Suomenkielisessä koulussa tämä osa olisi hävinnyt ja sitä olisi saattanut jopa joutua peittelemään.  Heidät olisi vaaleina pellvapäinä nähty vain suomalaisina. He ovat kuitenkin paljon muutakin. Kansainvälinen ympäristö on meidän lapsille ja perheelle paras vaihtoehto.

Toiveena on, että Espooseen tulisi englanninkielinen normilukio, ettei tarvitse hakea IB-lukioon. Mutta emme ole sulkeneet pois sitä vaihtoehtoa, että muutamme jälleen Suomesta pois.

Muun muassa tätä tutkimusta luimme, kun paluumuutto Suomeen tuli ajankohtaiseksi ja vaikutti kouluvalintaamme:

https://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/mediatiedotteet/arkisto/2ed367e7.ht…

Espoo International School :ssa (EIS) on kokemukseni mukaan kiusaamista siinä missä muissakin kouluissa, luokasta riippuen enemmän tai vähemmän, näin ainakin yläasteella. Mutta mikä koulussa mättää, on se, että oppilaan sosioekonominen tausta vaikuttaa siihen, minkälaisia arvosanoja hän todistukseensa saa. Varakkaan perheen lapsen koetulokset arvostetaan yläkanttiin,  köyhemmän perheen lapsen koetulokset alakanttiin. Varakkaan perheen lapset merkkivaatteissaan ikään kuin huomataan paremmin kuin köyhemmän perheen lapsi - koetuloksia heikompi arvosana todistuksessa onkin helppo selittää passiivisuudella tunneilla. IB-koulujen tausta lienee englantilaisessa koululaitoksessa ja englantilaisen yhteiskunnan hierarkisuus näkyy jopa EIS:ssä. Kaipa siellä ajatellaan, että varakkaan perheen lapsista tulee tietenkin johtajia ja köyhemmän perheen lapsista palveluskuntaa: niinpä köyhemmän perheen lapsi kelpaa kyllä silloin, kun pitäisi tehdä joku työsuoritus koulun hyväksi, esim. toimia myyjänä kirpparilla kun kerätään rahaa luokkaretkeä tms. varten. Jos arvostat sitä, että lapsesi kasvatetaan tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen, älä laita lastasi EIS:iin. 

EIS EIS EIS EIS EIS EIS EIS EIS EIS. EIS IS MY LIFE, EIS IS MY PASSION, I LOVE EIS. EIS TILL I DIE