Onko lapsesi ollut oikeasti huonolla pph:lla? Millainen hän oli?

N.20 vuotta sitten.Lapseni oli vajaa 2-vuotias ja kesti tovin ennenkun asia milulle selvisi.Eli hoitolapset saivat leikkiä vain eteisessä,myös päiväunet ottivat eteisen lattialla,keittiössä sai käydä vain syömässä.Lapseni alkaessa kertomaan,että hoitotädin mies huiskii häntä pöytärätillä hermostuin tosissani.Otin yteyttä pph:nohjaaan=esimies,mitään ri tapahtunut.Olin jo hakenut syksyksi päiväkotipaikkaa,jonne sitten siirtyi.Kuulin myös miten hoitolapset olivat lasketelleet peppumäkeä ksupan parkkiksella ohi menevän tien suuntaan hoitajan juorutessa jonkun kanssa.En tiedä johtuiko nuoresta iästäni vai mistä se ettei puheillani ollut mitään painoarvoa.Nykyän nostaisin asiasta sellasen metelin,että jotain olis tapahduttava heti.Ei tosin pitkään enää tuon jälkeen ollut pph(ihan kunnallinen oli)vaan siirtyi siivoojaksi ja hyvä niin.Myöhemmältä ajalta on hyvä kokemus toisesta pph:sta,onnrkdi!Tsemppiä arvokkaaseen työhön!Mieldtäni luottamus ja joustavuus ovat avainasioita hoitosuhteessa.

Yksi tyttö, vasta 1v itki joka aamu parin kk ajan, kun toin omani hoitoon, eikä hoitaja koskaan pitänyt tyttöä sylissä. Kiukkuisen kyllästyneellä äänellä huuteli lapselle olkkariin Venlaaaa... Hirvitti, miten omaani mahdettiin kohdella, hän ei onneksi itkenyt aamuisin.



Myös ravinto oli aika huonoa, paljon valkoista viljaa ja sokereita.



Ei mitenkään traagisen huonoa hoitoa siis, mutta kaikki tunne ja yritys vaan puuttui. vaihdettiin hoitajaa ja nyt ollaan supertyytyväisiä.

itkuun ja hätään ei reagoitu. Lähinnä ärsyyntyi. pelotteli yksin sisälle jättämisellä jos ei syö tarpeeksi nopeasti jne... :(

Lapset saivat sisällä ollessaan leikkiä vain makuuhuoneessa n. 2 m * 4 m kokoisella alueella. Vessaa eivät saaneet käyttää vaan kävivät kaikki potalla keittiön nurkassa. Hoitaja tupakoi siellä vessassa. Ulkona hiekkalaatikolla saivat leikkiä siinä reunan yli kökkien, jotta vaatteiden mukana ei kulkeutuisi hiekkaa sisälle. Keinuihin ei nostanut kuin pienintä. Kiipeilytelineissä ei saanut kiivetä, koska niistä saattoi pudota. Pahinta oli kuitenkin se, että lapseni pelkäsi hoitajaa.



Onneksi pääsi tuolta pian pois ja hyvään päiväkotiin hoitoon.

onneksi vain viikon varahoidossa. Koskaan ei ole itkenyt hoitoon jätettäessä, paitsi tällä. KOtona lapsi alkoi kaataa mukiin jäänyttä maitoa takaisin purkkiin..ihmettelin mitä tekee, sanoi että "Ritvan" luona tehdään niin. Voitte vaan kuvitella mitä siitä purkista löytyy kun lasten maidot kaadetaan takaisin ja juotetaan uudelleen...yh..

kahtalainen kokemus: nuorempi lapsi (tyttö, silloin n. 2,5 v.) rakasti n. 60-vuotiasta hoitajaa. Vanhempi lapsi (poika, silloin 5 v.) taas inhosi syvästi.



Pph tykkäsi rauhallisista lapsista ja heidän rauhallisista leikeistään. 5-vuotiaan pojan temperamenttiin ei oikein sopinut se, että piti leikkiä yhdessä huoneessa hiljaa, ulkoilut hoidettiin pienellä kerrostalopihalla, jossa oli keinut, kiipeilyteline ja hiekkalaatikko. Päiväunille pakotettiin joka päivä - piti olla tunti hiljaa sängyssä, vaikka ei nukkunutkaan.



Samaan aikaan rauhallinen kuopus tykkäsi kovasti, samoin pph hänestä...



Onneksi tilanne alkoi kärjistyä vasta eskaria edeltävänä keväänä, aiemmin poikakin jotenkin jaksoi. (Ja huomautuksena tähän, että edellinen pph oli tykännyt pojasta kovasti, siellä tarjottiin kaikenlaista aktiviteettia, retkailtiin jne. Poika nautti siellä olemisesta hirveän paljon.)



Valitin pph:n ohjaajalle, mutta mitään merkittävää parannusta ei tullut, päiväunet (tai siis sohvalla makailun aika) sentään lyhenivät puoleen tuntiin.



Onneksi sitten tuli kesä ja alkoi eskari... Kokopäiväeskari oli sitten ihan toista, siellä lapsi viihtyi hienosti. Täytyy kuitenkin sanoa, että jos meillä ei olisi ollut niin ihanaa pph:ta hoitouran alussa (muutimme toisella paikkakunnalle, siksi pph vaihtui), olisin aika pph-vastainen... Nyt pidän hoitomuotoa erittäin hyvänä, kunhan hoitajan kanssa synkkaa.

6-vuotiaan katsoa elokuvan "Veljeni Leijonamieli" (joka on K-12)

Juuri yksi vuotta täyttänyt lapsi itki hoitajan jalkojen juuressa sydäntä särkevästi, olisi halunnut syliin. Mitä teki hoitaja, juorusi muiden perhepäivähoitajien kanssa. Kyllä ihmetytti. Mun muksu oli silloin päivälleen saman ikäinen kuin tämä hoitolapsi. Ajattelin mielessäni,että tälle hoitajalle en ikinä laittaisi omaa lastani hoitoon ja mitähän lapsen äiti mahtaisi tilanteesta ajatella.



No mites sitten kävikään, kun hain lapselle hoitopaikkaa. Kiitin kauniisti ja päätettiin jatkaa vielä hoitovapaata. Taisin kyllä asiasta mainita päivähoidon ohjaajalle.

on aina koko puistoilun ajan istumassa vaunuissa valjaissa. PPH kehuskelee ettei tarvitse näin katsoa puistossa sen perään. Kerran samalla PPH:lla yksi lapsi nukahti hiekkalaatikkoon eikä tämä huomannut sitä ennen kuin sanoin siitä.



Tantta tulee aina puistoon toisen PPH: n kanssa ja juoruavat tiiviisti keskenään, lapset tekevät mitä sattuu. Tämä toinen sentään vapauttaa pienemmät tuplarattaista ulos. Tai turvallisinta kai se olisi olla kytkettynä noiden hoidossa...

Mutta samalla kadulla asuvan pph:n touhuja on tullut nähtyä. Ulkoilu on sitä, että kävellään kauppaan ja takaisin. Jos lapsi kaatuu, revitään vaatteista ylös. Kaikki puhe lapsille tulee v*mäisellä ja vähättelevällä äänellä. Ei auta missään lapsia, toljottaa vieressä ja antaa olla vaikka pakkasella ilman käsineitä jos lapsi ei itse saa niitä takaisin käteensä.

Lea nimeltään.

Heillä oli vain yksi huone, jossa lapset sai olla, muiden huoneiden ovenkahvat oli käännetty niin, ettei lapset saaneet ovia auki.

Tyttöni oli 1,5 v kun oli ko. hoitajalla. Kerran menin hakemaan tyttöä hoidosta, niin hän oli kerrostaloalueen keskellä olevassa puistossa yksin. Olin hiukan ihmeissäni, että mitäs täällä tapahtuu. Hoitaja tuli hetken päästä paikalle ja sanoi, että oli viemässä leluja sisälle ja mikäs tässä on ongelmana kun tyttö oli vain hetken yksin pihalla.

Päätin ottaa tytön pois tältä hoitajalta heti. Kun käytiin hakemassa tytön tavaroita hoitajan luota, niin sanoin, että tyttö ei enää tänne hoitoon tule. Hoitajan mies sanoi: "Hyvä".

Tämmöistä menoa Salossa 90-luvun puolivälissä.

Ei tuollaiset tee työtä sydämellä eivätkä oikeasti kuulu alalle ollenkaan, oikeasti onkin HYVÄ että perhepäivähoitajilta vaaditaan nykyään koulutus ja koulutukseen pääsykin vaatii samat soveltuvuuskokeet mitä lähihoitajille, kyllä siellä seuloutuu tuollaiset ihmiset pois!!!

ap

Että eka pph jolle hän sai esikoisensa eli sisarukseni vietyy oli aika epämääränen tapaus.



Ulospäin vaikutti tosi hyvältä kaikki. Hoito oli alotettu käsittääkseni jo ja äiti oli sitten kerran mennyt aiemmin ku oli tarkoitus vieään vaippapakettii hoitajalle.

Rapuissa oli kuulemma tullu selville että kyseisen pph:n mies oli väkivaltanen, taisi olla lyöny tätä hoitajaa jne.



Äiti vaihto hoitajaa siltä istumalta eikä tuonne enää vienyt hoitoon kertaakaan.

Niitä on itseasiassa kolme tässä pihapiirissä ja kaksi on ihan ok. Ei nekään mitään superhoitajia ole, mutta suhtautuvat lapsiin ystävällisesti ja vähän tsemppaavat edes välillä. Niille uskaltaisin lapseni jättää, vaikken heitä erityisen hyvinä pidä verrattuna joihinkin muihin aiemmin seuraamiini. Sen sijaan se kolmas! Se on painajainen. Moni tässä lähellä on sanonut, että ei ikinä jättäisi sille lastaan. Huutaa, tiuskii, riuhtoo vaatteista jne. Siis aivan piru. Nimittelee lapsia idiooteiksi ja tyhmiksi. Jos lapsi kaatuu, niin saattaa joskus auttaa, mutta sekin on vaan vaatteista ylös kiskaisu ja töykeä: "koita nyt pysyä pystyssä", vaikka lapsi itkisi. Nyt tuon hoitajan taru tuntuisi olevan lopussa tai on muuttanut pois. En ole nähnyt syyskuun jälkeen, mutta sitä ennen kuulemma hoiti lapsia yli 20 vuotta.

Käsittämätöntä miten sydämettömiä ihmisiä voikaan olla :(