Vertaako miehesi ruuanlaittoasi äitinsä ruuanlaittotaitoihin??
Mun mies saattaa joskus (tai aika monestikkin) sanoa että älä tee silleen ku tee tälleen,meidän äitikin tekee näin. Joskus niin alkaa suututtamaan ku se sanoo niin ja varsinkin silloin jos mä teen jotain vähän " parempaa" ruokaa ihan vain meille kahdelle niin se tulee siihen jotain sönköttämään siitä miten sen äiti tekee ihan erilailla. Silloin mä yleensä sanonkin et no mene sitte äitis tykö syömään jos mun tekemä ruokaa ei kelpaa niinkuin minä sen teen. No onneks tää anoppi asuukin 700km päässä että sinne ei niin vain lähetäkkään syömään. GRRR...
Kommentit (15)
onneksi ei vertaa, muuten saisikin kaulimesta päähän ;)
Joskus muistelee jotain ruokaa mitä äiti oli laittanut, mutta ei vertailevassa mielessä ja yleensä kyseessä joku semmoinen sörsseli jota en itse laita, esim. saattaa muistella jotain erityisen hienoa synttärikakkua tms.
Vierailija:
Mun mies saattaa joskus (tai aika monestikkin) sanoa että älä tee silleen ku tee tälleen,meidän äitikin tekee näin. Joskus niin alkaa suututtamaan ku se sanoo niin ja varsinkin silloin jos mä teen jotain vähän " parempaa" ruokaa ihan vain meille kahdelle niin se tulee siihen jotain sönköttämään siitä miten sen äiti tekee ihan erilailla. Silloin mä yleensä sanonkin et no mene sitte äitis tykö syömään jos mun tekemä ruokaa ei kelpaa niinkuin minä sen teen. No onneks tää anoppi asuukin 700km päässä että sinne ei niin vain lähetäkkään syömään. GRRR...
Äitinsä tekee todella hyviä ruokia. Onneksi mies on oppinut häneltä ja tekeekin meillä suurimman osan ruuista.
Eikä kannatakaa, koska olen paljon parempi kokkaamaan kun anoppi :)
Meillä samankaltainen tilanne kuin vastaajalla nro 2. Mies vertaa tosin omia kykyjään isänsä kykyihin. Minä olen surkea ruuanlaittaja, eikä minulle tarvitse sitä erikseen kertoa :-)
teen kasvisruokaa.. ei ole verrattavaa
ja molemmat mummut on sen verran kehnoja kokkeja ettei niihin ole paljon verrattavaa, vaikkei minun laitokseni aina onnistu
on jo paljon parempi kuin äitinsä, joka on myös hyvä kokki. Itse en käy neuvomaan miestäni, paitsi leivän päälle se ei ymmärrä yhtään. Jotkut ruispalat ja valmiiksi siivutetut vaaleat leivät on sen mielestä ihan ok.
Jopa anopin opettamat ruoat teen paremmin kuin hän itse. Miehen perhe on asunut miehen nuoruudessa pitkään eksoottisessa maassa, jonka ruokaperinnettä anoppi on hieman avannut mulle, kun mies haikailee lapsuutensa ruokia.
anoppi ostaa eineksiä ja lämmittää niitä. En muista koko 7 vuoden aikana, että se olisi tehnyt ruuan niin, että se olisi täysin itsetekemä eikä eineksiä olis käytetty.
mutta vielä ärsyttävämpää on se, että mies kehuskelee exänsä kokkauksia, tosin sen muksu kertoo äitinsä luota tultuaan syöneensä yleensä saarioisten pizzaa tms. mikroskeidaa. Ja epäilenpä, että juhlapäivien gourmet-pöperötkin taisi ukon entisessä elämässä olla stokkan herkusta valmiina ostettuja... tai anopin tekeleitä.
kun minä teen parempaa ruokaa, kuin anoppi.
Ei varmaan uskalla, vois jäädä ruoka siltä päivältä miehellä saamatta jos anopin tekeleitä ylistämään rupeaisi.
Mutta ukolla on sen verran järkeä päässä, ettei ääneen rupea mitään sanomaan. Ja toisaalta, kun hänen äitinsä, kuten minunkin, ovat tehneet yli kolmekymmentä vuotta lukuisille lapsilleen ruuat, kyllä siinä kokkaustaidot kehittyy. Ehkä mäkin olen joku päivä yhtä hyvä kokki kuin äitini! :)
Ja jos kävisi niin, ettei mun pöperöni kelpaisi, mies on ihan vapaa ruokkimaan meidät itse, kokkaustaitoinen kun on. Yleensä ruuat tehdäänkin meillä periaatteella se tekee, kuka kerkeää.