onko kaksiosaiset sukunimet ihan tyhmiä?

Kyllä.

Yksi tuttu on tyyppiä Tattarainen-Tättäräinen ja aina kun näen sen kirjoitettuna, niin naurattaa. Hyi minua.

Lisäksi ajattelen, että nainen, joka ottaa miehen nimen omansa perään, on melkoinen lammas.

nimi olis just sun esimerkin tyylinen , niin ihan idiootimasita miettiä kaksosaista nimeä. Mulla harrinainen tyttönimi ja miehellä taas ehkä suomen yleisin, en halunnut vaihtaa siihen superyleiseen, varsinkin kun oma etunimi taas on näitä jota mahtuu 100 tusinaan...olisin siis ollut rouva tavallinen tavallinen, suomessa muutama sata kaimaa. No mä yhdistin mun tavallisen etunimen-harvianisen tyttönime- miehen tavalisen sukunimen, ja katso, olen ainoa sen niminen koko maailmassa :)

Jokinen-Seppälä-Anttila-Mikkonen

tai

Ylä-Antila-Ala-Mäkelä



Nämähän olisivat aivan mahdollisia?

Kertoo päättämättömyydestä. En palkkaisi töihin.

mutta, koska olen elänyt tällä nimellä niin kauan, koen sen jo identifioituneen minuun.



Oma tyttönimeni on harvinainen (vian 20 nimen kantajaa koko maailmassa) ja miehenkin nimi on suht. harvinainen. Halusin säilyttää tyttönimeni, mutta että perheellä on myös yhteinen nimi.



Nimeni on tyyliä (ei siis ole seuraava): Metsäjoki-Kiukua

Ja kaikkein hulluimmalta kuulostaa jos etunimenäkin on kaksoisnimi, tyyliin Marja-Riitta Virtanen-Korhonen.



Itse en sekuntiakaan harkinnut. Tyttönimessä oli 10 kirjainta ja nykyisessä sukunimessäni 9, molemmat kaksiosaisia luontoaiheisia nimiä, se olis ollut aivan mahdoton yhdistelmä. Kaksoisnimeen olisin päätynyt, jos olis ollut lyhyt ja jollakin kulttuurisella tavalla arvokas tyttönimi, sit ehkä olisin voinut elää nimellä tyyliin Fazer-Haapaniemi.

Kertoo päättämättömyydestä. En palkkaisi töihin.

Ei sulle taida kukaan kelvata, kun jo sukunimikin on palkkaamisen este.

Tarkoitan tätä Gallen-Kallela-Sireniä. Miks pitää päteä, ok, voisin tietty itekki olla gallenkallela, mutta toi siren? Moniko tietää, että on arkkitehtisuku?

Joskus yhdistelmä jo sinänsä on hauska: Helle-Aalto. Myös ns. sananmuuntelut ovat mukavia: Huttunen-Virmavirta.



Aivan huippu olisi syntynyt julkkispiireissä, jos laulaja Arja Koriseva ja rallitähti Juha Kankkunen olisivat löytäneet toisensa.

yleissivistykseen.

Naimisiin mentyäni nimeni on ollut tyyliä Virtanen-Tapper. Eli oma sukunimeni on Suomen yleisimpiä, miehen sukunimi on ehkä kahdellasadalla muulla, mutta kun en missään vaiheessa kokenut olevani "Maija Tapper" niin pidin myös oman nimeni. Kun on tottunut pitkään sukunimeen, niin miehen lyhyt nimi tuntui tosi kummalta enkä saanut sitä sopimaan suuhuni millään lailla.

Kertoo päättämättömyydestä. En palkkaisi töihin.

Ei sulle taida kukaan kelvata, kun jo sukunimikin on palkkaamisen este.

1000 henkeä, kyllä sopivia löytyy

Tarkoitan tätä Gallen-Kallela-Sireniä. Miks pitää päteä, ok, voisin tietty itekki olla gallenkallela, mutta toi siren? Moniko tietää, että on arkkitehtisuku?

Kysyit miten miehellä voi olla... no ihan samoin kuin naisellakin. Miehen oma nimi on Gallen-Kallela ja on mennyt Sirenin kanssa naimisiin.

Tarkoitan tätä Gallen-Kallela-Sireniä. Miks pitää päteä, ok, voisin tietty itekki olla gallenkallela, mutta toi siren? Moniko tietää, että on arkkitehtisuku?

Kysyit miten miehellä voi olla... no ihan samoin kuin naisellakin. Miehen oma nimi on Gallen-Kallela ja on mennyt Sirenin kanssa naimisiin.

Gallen-Kallela-Ala-Kutvonen siis onnistuu miehellekin :))

Eikös tämän JGKS:n oikea nimi ole Janne Sirén, josta Sirén tulee tietysti isän puolelta, ja ilmeisesti Gallen-Kallela on äidin puolelta ja on lisännyt sen tuohon nimeensä?

Eikös tämän JGKS:n oikea nimi ole Janne Sirén, josta Sirén tulee tietysti isän puolelta, ja ilmeisesti Gallen-Kallela on äidin puolelta ja on lisännyt sen tuohon nimeensä?

Ja lisäksi käytännöllisyys kärsii. Monissa työpaikoissa on sposti mallia etu.suku@mail.fi. Siinä sitä onkin sitten kirjoiteltavaa jos etunimikin on kaksiosainen :D

Mulla on muutama työkaveri, jotka on ottaneet kaksiosaisen sukunimen naimisiin mennessään vuosia sitten, mutta käytännössä käyttävät kuitenkin vain sitä omaa nimeään. Tyyliin Johanna Virta-Lehtonen esittelee itsensä usein vain nimellä Johanna Virta, ja sitten osa sähköposteista menee väärällä henkilölle... Aluksi ovat olleet ihan vilpittömästi nimensä kanssa, mutta vuosien varrella todenneet kaksiosaisen nimen hankalaksi ja sitten käyttävät vaan sitä ekaa osaa.