Mitä ajattelette perheestä joille ei saa koskaan mennä sisälle?

Muistan omastakin lapsuudesta niitä perheitä. Vanhemmat olivat usein jotenkin umpimielisiä. Meille saa aina tulla ja jääkaapille saa mennä!! Haluan antaa lapsillekin esimerkkiä avoimuudesta ja vieraanvaraisuudesta!!

ja valitettavasti useimmat haisevat vähintään tosi paljon pyykinpesuaineelle enkä mä halua kärsiä omassa kodissani allergiasta. Pidän siis mieluummin kotini tuoksuttomana ja itseni kunnossa kuin välitän muiden mielipiteistä.

Meille saa aina tulla ja jääkaapille saa mennä!! Haluan antaa lapsillekin esimerkkiä avoimuudesta ja vieraanvaraisuudesta!!

Se ei ole merkki vieraanvaraisuudesta, että joku vieras lapsi lampsuttaa toisen kotiin ja menee ottamaan jääkaapista itselleen syötävää. Se on vieraanvaraista, että talon asukas kysyy, saisiko olla jotain syötävää ja vieraan myöntyessä isäntäväki tarjoaa sitä, mitä kaapissa sattuu olemaan. Toisen kodissa ei olla kuin omassa kodissa! Menetkö sinäkin ystäväsi luona lupaa kysymättä penkomaan hänen kaappejaan ja ahtamaan suuhusi ystävän ruuat?

omanne muiden kotiin ja annatte vielä ruikata sisälle pääsyä. Työhuoneen saa kyllä lukkoon. Se ei ole mikään ongelma.

Omaa poikaani haettiin ulos ja sit ruikattiin sisälle ja jos ei päästy niin kaveri meni kotiinsa ja lapseni puki turhaan ulkovaatteet päällensä. Onneksi on entisiä kavereita. Yksikin aina soitti että tulee meille. Lupaa ei kyllä kysynyt.

Niin meille pääsee aina kylään, mutta ei ne joiden vanhemmat ei ole vastavuoroisia ja jatkossa pidän saman linjan. Pojalla nyt 8 kaveria ja ikää on 8v.

16

Yleensä ovat perheitä, joissa kaverit on saaneet käydä, mutta kun kukaan ei kaipaa perjantaina illalla 7v ikäistä kotiin ja tämä kertoo, että saa jäädä yöksi, niin aika äkkiä karisee luulot kaverisuhteiden tärkeydestä. Sitä muuttuu täysihoitolaksi muiden lapsille.



Siksi meille pääsee vain synttäreillä tms. erityipäivinä. Lisäksi katson, että läksyt ja harrastukset menee kavereitten liehittelyn edelle.

tasan jaettu. Sitä pitää kuitenkin olla. Haluan myös lasteni kavereiden vanhempien arvostavan ystävyyttä. Homma nyt vaan toimii monen kanssa ja silloin teitä totaali kieltäytyjiä ei kaivata. Lapsenne kyllä kärsivät asiasta, kun kotiinne ei pääse kyläilemään. Huonoja vanhempia olette. Todella tyhmää ulkoistaa lapset. Teinit joutuu hullingolle ja vaikeuksiin.

Pidän epäilyttävänä tuollaista - ties millainen neurootikko siellä on äitinä tai sitten tosi isoja muita ongelmia. Ja koska vaadin vastavuoroisuutta, en myöskään anna lapsen kutsua sellaisen perheen lasta meille. Leikkikööt ulkona tai koulussa, se saa riittää.

Eikä nämä ymmärrä, että ihmisten tilanteet on erillaisia? Jos esim. tekee töitä kotona, ei ole ihan kauhean kiva jos siinä pyörii lapsia jaloissa. Omalle lapselle voi sanoa, että nyt on oltava hiljaa, mutta kiva pyytää kaveri kylään ja sitten ei saakaan puhua mitään. Harmi, että oma lapseni joutuu sitten kärsimään sinunkaltaisistasi dystoopikoista, joilla kaikki erilainen kuin omassa elämässä, on jotain tosi outoa ja pelottavaa. Ja sitten piiloudutaan tuon vastavuoroisuuden taakse. Ei maailma toimi täydellisen vastavuoroisuuden periaatteella, vaikka kuinka haluaisit. Eikä vastavuoroisuus ole sitä, että tasan 100% pitää mennä joka asia tasan, jotta voidaan puhua vastavuoroisuudesta. Vastavuoroisuuteen kuuluu mielestäni oleellisesti myös hyvä tahto, ja sitä sinulta kyllä selkästi ei löydy. Tuskin kaikki lasteni kaverit (heidän vanhemmistaan puhumattakaan) tietävät, miksi meille ei pääse. Se on niin itsestäänselvyys, että ehkä lapseni ei edes syytä kerro jos joku meille olisi tulossa. Voi vaan sanoa, että ei se käy ja haihattelee menemään jo muissa asioissa. Joten voihan olla, että meidänkin tilanne joistain näyttää oudolta, vaikka siis ihan vaan rehellistä työtä teen kotona. Työtä, joka vaatii 100% keskittymistä, ja joka ei katso virastoaikaa. Työpäivä voi olal myös viikonloppuna tai illalla tai keskellä yötä.

Et sinä aina työtä tee - mutta ap:n kysymys koski tilannetta, että jonkun kotiin ei ollenkaaan pääse.

Vetoatko siis aina työhösi, ja oletko kieltänyt kokonaan teille tulon?

Ei se hälinä ja sotku kenestäkään KIVAA ole, ja siksi vaadin edes jonkinasteista vastavuoroisuutta. Tai nyt vähintään sen kertomista, miksi ei pääse. Jos tiedän jonkun tekevän yksiössä teoreettisen fysiikan väitöskirjaa, en ihmettele kieltoa leikkiä sisällä - mutta muuten "meillä tehdään työtä, vaaditaan 24/7 hiljaisuutta" ei kyllä uppoa. Sori.

Mulle on ihan sama, mitä kaltaisesi ihminen selittää, et ole sopiva opettajaksi. Ja minä en päästä kaltaisesi "mua ei vaan huvita, kun siitä voi olla vaivaa" -ämmän lapsien tulla meille, että se siitä. Silitelköön äitensä tukkaa soffalla, kun se on niiiiiiiin rasittunut 26 tunnin työviikon takia.

Täällä on siis tällainen keskustelija, joka vain periaatteessa vihaa opettajia, joka ei tunne minua ja joka ei tiedä pätkääkään, millainen minä olen työssäni. Puhut nyt itsesi ristiin. Minähän teen töitä myös täällä kotona, siinähän se pointti on. Töitä ei ole vain siellä oppituntien aikana. Koska osan töistä teen täällä kotona, minulla on salassapitovelvollisuus koskien oppilasasioita. Jos olisin sanonut olevani sosiaalityöntekijä, joka välillä tuo asiakaspapereita kotiin, olisi ollut eri ääni kellossa. Siinä kohtaa olisi moni tälläkin palstalla kauhistellut, että hyvänen aika, joku naapurin mukula voisi päästä lukemaan ne oikeat syyt, miksi teille on tehty ls-ilmo tai millaista vippivelka-, päihde- tai väkivaltaongelmaa missäkin kodissa on. Mutta ei, kun on kyseessä opettaja, niin periaatteessa vaan paskaa niskaan. No, sitä saan ihan tarpeeksi työaikanakin. Siksi en tarvitse sitä teidän kakaroiltanne enää iltasella. Sori, katselkaa ihan itse niitä aikaansaannoksianne.

En vaan osta tuota sinun selittelyäsi, koska itsekin myönnät pohjimmaisen syyn olevan se, että et JAKSA lapsia enää illalla.

Ja haloo - oikeastikin: jos olisit opettaja, osaisit kyllä komentaa uskottavasti myös niitä muita kuin omaa lastasi. Kumma kun ei minulla ole ollut koskaan tuollaisia ongelmia, vaikken opettaja itse olekaan...

olen sanonut omille lapsilleni, että jos siivoavat huoneensa niin sitten saa tulla, ei ole vielä siivonneet...

Nyt sinun on aika lähteä kotiin. Harjoittele muutaman kerran niin kyllä se sultakin onnistuu.

En vaan osta tuota sinun selittelyäsi, koska itsekin myönnät pohjimmaisen syyn olevan se, että et JAKSA lapsia enää illalla.

Ja haloo - oikeastikin: jos olisit opettaja, osaisit kyllä komentaa uskottavasti myös niitä muita kuin omaa lastasi. Kumma kun ei minulla ole ollut koskaan tuollaisia ongelmia, vaikken opettaja itse olekaan...

että olet ihan opettajan sisko? No, sittenhän et itse tiedä, millaista koulussa on olla töissä. Olen minäkin sairaanhoitajan sisko mutten silti kuvittele tietäväni, millaista työtä se on. Olenhan minä täällä sanonut, että en halua kasvattaa muiden lapsia enää työpäivän jälkeen. Teen sitä ihan tarpeeksi töissä. Jos minä olen vaikka pihalla tai yläkerrassa, en ole tarkkailemassa, totellaanko minun käskyjäni. Luokassa minä olen koko ajan läsnä ja jos joku ei tottele, hän saa siitä heti sopivan rangaistuksen. Jostain syystä jotkut lapset eivät ymmärrä, että kaverin kotona totellaan sitä kaverin äitiä ja isää, vaan kuvittelevat, että jos heillä saa kotona mennä koneelle, niin hän saa mennä myös kaverin luona koneelle huolimatta siitä, mitä kaverin äiti on sanonut. Meillä ei ole työhuoneen ovessa lukkoa. Koska minä en halua vahtia enää illalla sitä, totteleeko joku vieras kersa käskyäni vai ei, meille ei tulla. Pihalla saa leikkiä ja vessassa saa tulla käymään. Jos jonkun kaverin äiti kokee jotain angstia siitä, että minun lapseni menee heille sisälle vaikkei hänen lapsensa pääse meille lukuvuoden aikana, minulle sopii kaikin mokomin, että lapset leikkivät ulkona myös siellä kaverin luona.

Jos te kasvattaisitte lapsenne kunnolla, ei olisi tällaista ongelmaa meilläkään. Toisten kodissa kunnioitetaan sen toisen kodin sääntöjä, ei niitä mitä se oma äippä siellä omassa kodissa määrää.