Jahas, ex-ukko on muuttanut uuden tyttöystävän kanssa

Lapset ei päätä aikuisten seurusteluista, saati sitten exät. Jos lastesi isä on katsonut parhaaksi toimia noin, se on vain hyväksyttävä. Exäsi asiat ei kuulu sulle enää.

Juuri ne joiden mielestä on normaalia kun jore ja pena ja jare vaihtuu lapsen elämässä. Näissä piireissä on ihan tavallista muuttaa yhteen kuukauden tuntemisen jälkeen

Oliko AP:n exä montakin kertaa vaihtanut?

uutta tietoa, "kuuden kuukauden sääntö" - sitten vasta saa muuttaa yhteen.



Vahinko kun en 16 v. sitten tuota tiennyt kun 3 viikon seurustelun jälkeen muutettiin yhteen. Miehellä oli yksi lapsia entudestaan joka kävi kerran kuussa meillä. En mitenkään nähnyt että tämän takia olisi pitänyt jättää yhteenmuuttamatta

Ei se nopea yhteenmuutto mitään WT-mamma touhua ole.Itse olin akateeminen, hyvintoimeentuleva sinkku. Mutta rakkaus on ihmeellinen asia. Ja elämässä kannattaa ottaa riskejä, muuten ei saa mitään eikä koe mitään..

En kannata lainkaan (oli lapsia tai ei) liian nopeaa yhteenmuuttamista. Vähintäänn 6 kk pitää seukkailla ennekuin lyödään hynttyyt yhteen. Isompi kämppä nyt on sivuseikka.

Ja kyllä jos on lapsia niin ainakin 1 v pitäis ensin oppi atoista tunteen ennenkuin muutetaan yhteen. Kun jos ei se sit kestäkään eri vuodenaikoja.

.

Muutettiin yhteen parin viikon seurustelun jälkeen ja ollaan oltu yhdessä jo muutama 10 vuosi. Pitäisiköhän nyt mennä erikseen ja alkaa seurustelemaan vaan? Kauanko meijän pitäisi deittailla, että voidaan muuttaa yhteen, kun tiedettiin jo heti, että ollaan ainoat oikeat toisillemme?

nopeita siirtoja elämässään, niin jopas sataisi paskaa niskaan. Mutta niinhän se on, että etävanhempi voi tehdä elämälleen aivan mitä haluaa - muuttaa kauas lasten luota, esitellä kaikki panokaverinsakin lapsille tyttöystävinä, jättää tapamaatta lapsia, ihan mitä tahansa, eikä mitään sanktiota (edes moraalista paheksuntaa) sen tarvitse kärsiä.



No ap ei voi kuin toivoa, että uusi tyttis on täysipäinen mimmi, joka ottaa lapset hyvin vastaan ja kannustaa ukkoa pitämään lapsiin yhteyttä entiseen malliin tai jopa tiuhemmin. Jos ap:n exä on yhtään selkärankaa omaava äijä, ja lisäksi toiset huomioon ottava, hän pitää paitsi lapsistaan hyvän huolen, myös ap:n kartalla siitä, kuinka lasten elo isän uuden onnen keskellä oikein sujuu. Valitettavasti moni ukko ei tuossa tilanteessa enää jaksa välittää lasten hyvinvoinnista (ja siitä, että lasten äiti pysyisi yhtään tilanteen tasalla), vaan se uusi upea elämä vie äijää kuin pässiä narussa.



Tsemppiä ap:lle!



terkuin saman moneen kertaan valitettavasti kokenut, eli ehtiväisestä äijästä eronnut...

lapsillesi? Luota nyt vähän ihmisiin ja maailmaan.

Meillä oli vastaava tilanne aikanaan ja alle kouluikäisiä oli neljä. Nyt, 15 vuotta myöhemmin olemme naimisissa (menimme ekan vuoden aikana!) ja meillä on kaksi alle kouluikäistä lisää.



Mikä on siis tuo huolenaiheesi?

Ottivat varmaan huomioon sen, että lapset saavat tilaa kun tulevat isänsä luokse.

Mahtuupahan lapset käymään paremmin, kun tosiaan isän luona on enemmän tilaa :) Huonompi juttu olisi, jos eivät olisi muuttaneet isompaan, ovat selvästi ajatelleet, että kivempi on lapsien tulla isiä katsomaan kun on isompi asunto :)

mitään huolenaihetta. Jos ette ole, niin kuin ihan hiukan pelkään aloituksesi tyylistä johtuen, niin joo, voihan se vähän kurjaa lapsille olla.

Me muutimme aikanaan 4 kuukauden seurustelun jälkeen yhteen ja yhdessä oltu vuosikausia. Toinen mieheni lapsista halusi tuolloin melko pian muuttaa kanssamme asumaan ja muutti, toinen käy viikonloppuisin edelleen eikä haluaisi äidin luona asua. Miksi naiset aina nostavat itsensä tärkeämmäksi kuin isä? Tässä tapauksessa toinen lapsista 4v ja toinen ala-asteella, itse olen äiti, en kuitenkaan sen paremoi kuin lasteni isä tai isäpuolikaan.

tekeytyä hankalaksi exäksi? Jotenki teksti kuulostaa siltä. niitä on tämä paska maa täynnä, joten toivon ettet olisi sellainen. Koska lapsilla on isä ja äiti joita he ovat oikeutettuja tapaamaan. Tällasta tää elämä on. Olen ollut samassa tilanteessa, mutta ei voi mitään. Onneksi elämä menee eteenpäin. Pidetään vaan huoli ettei lapsemme kärsi ja voivat kehittää suhteen kumpaankin vanhempaan.

Minusta on aivan loogista, että murehti lastensa puolesta. Aivan varmasti uusi ihminen isän elämässä aiheuttaa suuria tunteita. Miksi ap on heti leimattava hankalaksi exäksi , vaikka vain ajattelee lastensa parasta?



Ihan rehellisesti ihmettelen aikuisia, jotka ovat valmiita pelaamaan uhkapeliä lastensa onnella. Parin kuukaude seurustelu on vähän. Jokainen normaali äiti murehtisi tilannetta, eikä se tee hänestä pahansuovaa.



Jos lasten isä ajattelisi lastensa parasta, hän tekisi muutoksia hitaaseen ja rauhalliseen tahtiin. Mutta ei, se oma onni kun on yhä useammalle kaikista tärkein, eikä se onni kestä varovaisuutta tai muiden huomioimista.

Onko uusi nainen tavannut lapsia?



Ettei sitten tule yllätyksenä mitään?

Minusta on aivan loogista, että murehti lastensa puolesta. Aivan varmasti uusi ihminen isän elämässä aiheuttaa suuria tunteita. Miksi ap on heti leimattava hankalaksi exäksi , vaikka vain ajattelee lastensa parasta?

Ihan rehellisesti ihmettelen aikuisia, jotka ovat valmiita pelaamaan uhkapeliä lastensa onnella. Parin kuukaude seurustelu on vähän. Jokainen normaali äiti murehtisi tilannetta, eikä se tee hänestä pahansuovaa.

Jos lasten isä ajattelisi lastensa parasta, hän tekisi muutoksia hitaaseen ja rauhalliseen tahtiin. Mutta ei, se oma onni kun on yhä useammalle kaikista tärkein, eikä se onni kestä varovaisuutta tai muiden huomioimista.

Eli jos sinun vanha ystäväsi tulee esimerkiksi kylään viikonlopuksi, häntä pitää ensi rauhallisessa tahdissa vilauttaa lapsillesi (kuinka monta kuukautta) ennen kuin hän voi tulla teille pariksi päiväksi, että lapet eivät saa traumoja? Miten opettajan vaihdokset, päiväkodin henkilökunta tai lähikaupan tuttu täti?

En kannata lainkaan (oli lapsia tai ei) liian nopeaa yhteenmuuttamista. Vähintäänn 6 kk pitää seukkailla ennekuin lyödään hynttyyt yhteen. Isompi kämppä nyt on sivuseikka.

Ja kyllä jos on lapsia niin ainakin 1 v pitäis ensin oppi atoista tunteen ennenkuin muutetaan yhteen. Kun jos ei se sit kestäkään eri vuodenaikoja.

Komanneksi: jos eroaisian niin huh, aika kauan haluaisin vain deittailla ennenkuin ees nk. seurustelisin.

Ehkä exälläsi raha ratkaisee..

kaupan tätiä sit vertaat isän elämänkumppaniin. Pidätkö lapsia jonain idiootteina?

Ehkä sulle kaupantäti on se läheisin.

Minusta on aivan loogista, että murehti lastensa puolesta. Aivan varmasti uusi ihminen isän elämässä aiheuttaa suuria tunteita. Miksi ap on heti leimattava hankalaksi exäksi , vaikka vain ajattelee lastensa parasta?

Ihan rehellisesti ihmettelen aikuisia, jotka ovat valmiita pelaamaan uhkapeliä lastensa onnella. Parin kuukaude seurustelu on vähän. Jokainen normaali äiti murehtisi tilannetta, eikä se tee hänestä pahansuovaa.

Jos lasten isä ajattelisi lastensa parasta, hän tekisi muutoksia hitaaseen ja rauhalliseen tahtiin. Mutta ei, se oma onni kun on yhä useammalle kaikista tärkein, eikä se onni kestä varovaisuutta tai muiden huomioimista.

Eli jos sinun vanha ystäväsi tulee esimerkiksi kylään viikonlopuksi, häntä pitää ensi rauhallisessa tahdissa vilauttaa lapsillesi (kuinka monta kuukautta) ennen kuin hän voi tulla teille pariksi päiväksi, että lapet eivät saa traumoja? Miten opettajan vaihdokset, päiväkodin henkilökunta tai lähikaupan tuttu täti?

että on vähän vahingollista lapsille, jos ne vanhempien elämänkumppanit, joihin ehtii muodostumaan jonkinlainen kiintymyssuhde, koko ajan vaihtuvat. Pystytkö sinä ymmärtämään, mitä siitä saattaa seurata? Erossa myös lapset menettävät jonkin ihmissuhteen.

Minusta on aivan loogista, että murehti lastensa puolesta. Aivan varmasti uusi ihminen isän elämässä aiheuttaa suuria tunteita. Miksi ap on heti leimattava hankalaksi exäksi , vaikka vain ajattelee lastensa parasta?

Ihan rehellisesti ihmettelen aikuisia, jotka ovat valmiita pelaamaan uhkapeliä lastensa onnella. Parin kuukaude seurustelu on vähän. Jokainen normaali äiti murehtisi tilannetta, eikä se tee hänestä pahansuovaa.

Jos lasten isä ajattelisi lastensa parasta, hän tekisi muutoksia hitaaseen ja rauhalliseen tahtiin. Mutta ei, se oma onni kun on yhä useammalle kaikista tärkein, eikä se onni kestä varovaisuutta tai muiden huomioimista.