Mummot jaksaa antaa " tosi hyviä" neuvoja :/
Huh huh...Ollaan asuttu kaksi kuukautta perheeni kanssa minun vanhempieni luona ja olen kuullut päivittäin varmaan tuhat valitusta kuinka hoidan poikaamme. Ja usein samasta asiasta. Esim. Miksi annat niin vähän maitoa kerralla, kun minä juotin teille aina ison pullollisen eli 200ml. Äitini ei sitten ymmärtänyt, että täytän pikku pulloon loput siitä tetrasta, kun on hieman pullo tyhjentynyt, joten poika juo yleensä aina sen 200ml. Jankutti vain että, miksi en anna isoa pullollista..argh! Ja jaksaa aina sanoa, että yöt pitäs nukuttaa ilman sukkia ja että pojalla on liikaa päällä. Todellisuudessa täällä asuessa pojan reidet ovat välillä olleet viileähköt ja sukat on pakko pitää, kun koko iso talo lämmitetään vain takkatulella. Välillä itelläkin kylmä. Onneksi pian päästään omaan uuteen kotiin. Ja kun poikamme ei vielä liiku (8,5kk) niin se on minun syyni, kun pidän aina sylissä ja sitterissä äitini mielestä. Sitä se on hokenut vieraillekkin, että ei kai se nyt opi liikkumaan, kun on aina sitterissä ja sylissä. Suurimman osan ajasta poika on oikeesti lattialla. Tuntuu, että niin turhaa jankutusta turhista asioista. Joskus mietin, että onko joku asia sellainen, että se on totta ja siitä voi ottaa opikseen, mutta ei ne sellaisia yleensä ole. Kuuntelen enkä ikinä sano takaisin( kerran tai kaksi sanonut,mutta ei auta, jatkaa vain)...siis toisesta korvast sisään ja toisesta ulos. Näitä äitini kommentteja olis vaikka miljoona. ( Tässä vielä jotain...miksi pitää ottaa kuvia niin tuhottomasti, Miksi se ei voi olla kahden kilometrin matkaa autossa sylissä ilman turvaistuinta(Emme halua, koska istuin on olemassa ja jos sitten tuolla matkalla juuri jotain sattuisi), Sanoi vauvana läskiksi(poika ei edes ikinä ollut pullukka), äitiäni inhottaa kun isäni " lässyttää" pojalle, Nyt puet pojan ja viet ulos(juuri herännyt ja syöttö ja vaipanvaihto ensin yms. sitten ulos)yms.
No, sitten mieheni äidin kanssa vietin juuri yhden päivän(Nähdään harvoin, koska asuvat kaukana)...Ja samantapaisia ihme kommentteja tuli...Oltiin lähdössä ulos ja laitoin pojan puettuna istumaan lattialle niin siitä tuli kauhee valitus, että höh, miksi sä sen pojan taas sinne lattialle pistit. Kumma juttu, kun istuu ja kohta konttaa niin ainahan se siellä lattialla on. Että näin. Ja sitten tein kotihommia ja poika pari kertaa inahti niin heti tuli kommentti että laitatko sä sitä ruokaa :( ..huh huh
Ja eilen minun oma mummoni sanoi, että laita vaan velliin sokeria ja voita ja anna imeä suolasillin häntää niin saa vähän suolaaa, koska kyllä vauvakin suolaa tarvitsee voidakseen hyvin...Nää on näitä neuvoja, kun oma nuorin lapsi hänellä 47vee. No, ei nuo mummoni jutut ole yhtään ärsyttäviä...Pikemminkin huvittavia vain ja kuuntelin innoissani mitä keksii aina sanoa ;)
Onko teillä samantapaisia kokemuksia? Taitaa olla " hyvät neuvot" mummoilla aina mielessä ? Onko joku pahasti pahoittanut mummojen mielen, jos olette sanoneet,että ei tartte kokoajan sanoa jostain?
Eli eikun suolasillin häntää suuhun laittamaan :)
Kommentit (71)
Nämä jutut tulee jo mun uniinikin! Viime yönä näin todentuntuista unta siitä, kuinka anoppini laittoi isoa hummerintapaista mötikkää viiksineen päivineen kattilaan ja sanoi " Nyt keitetään tytölle katkarapua!" Olin unessa ihan " Argh!" , koska tyttömme on 5kk täysimetyksellä ja anoppi alkaa tuommoisella ruoalla kiinteät vauvallemme! :D
Alkaa kyllästyttämään, kun jaksaa aina kommentoida sitä, että kuinka kaukana me asutaan heistä. Matkaa on hieman alle 300km ja mielestäni se voisi paljon enemmänkin tässä maassa olla! Mutta kun vauvaa olisi helpompi tulla katsomaan ja muuttoavuksi olisi helpompi tulla jne jne, jos oltaisiin edes tunnin verran lähempänä. Mrrr. Ovat aikalailla tottuneet siihen, että suku asuu lähellä, mutta ei se nyt kaikilla niin ole, eikä tarvikaan. Mieheni vanhemmat asuu ulkomailla (näkevät vauvaa vielä harvemmin) ja olen sanonutkin äidilleni, että älä vaan heidän kuulleen valita pitkästä välimatkasta! Luulin tämän tepsineen, mutta ei, sama jatkuu. Joka kerta.
Kyllähän tässä alkaa väkisinkin hymyilyttämään =)
No onhan tuossa varmasti kestämistä, etenkin jos on väsynyt ja itsellä on esikoinen, ja kaikki on " uutta" . Tsemppiä vain kaikille ja tehdään me nykysuositusten mukaisesti vain.
Kaipa nuo " mummon" ikäpolvi neuvoillaan ihan hyvää varmasti tarkoittaa mutta tuo suolasillin häntä vauvalla suuhun oli kyllä aivan uutta :D
Tässä jotain valikoimaa.
Ei varsinaisesti liity meidän vauvaan, mutta anoppi tokaisi eräästä jollain tavoin vammaisesta lapsesta, että se on vammainen siksi, että sen äidillä oli " niin kiire töihin" eli lapsi vietiin " liian pienenä hoitoon" . Mieheni mukaan lapsi on todellisuudessa vammautunut synnytyksessä... Miettikää, mikä kommentti!
Toinenkaan asia ei liity meihin. Anoppi jaksaa jankuttaa avioerolapsista. Avioerolapset eivät saisi olla hänen nuorimman lapsensa kavereita, koska niiltä saa huonoja vaikutteita. Jos avioerolapsi tekee jotain pahaa, syynä on vanhempien avioero. Tämä on mun mielestä todella loukkaava ja yksioikoinen ajatus.
Meidän vauvaan liittyen tulee just noita imetys-, päivärytmi- ja nukkumis" neuvoja" , jotka menee mulla toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
Lapsellisten kavereiden neuvoja. On paha, jos lapsi oppii aikaisin kävelemään. Ois siis ilmeisesti pitänyt estää jotenkin. Ja hampaiden tulo sattuu ihan hirveesti, jos ne tulee myöhään. Eli ois sit pitäny jotenkin rapsuttaa ne hampaat esiin sieltä ikenistä tai jotain.
Sitten lapsettomien kavereiden neuvoja. Jotkut eivät ymmärrä, että lapsi voi olla väsyneenä yliaktiivinen eikä välttämättä sellanen että haukottelis vaan ja hierois silmiään. Sitten pikkukakkonen pitäis " tehdä" heti perään, jotta lapsella on kaveri (tässä mulla menee usein herne nenään, koska itse tiedän että en jaksaisi pientä ikäeroa, mutta asiasta vaan jankutetaan).
Kaikki päivähoitokommentit on kans jotenkin yliampuvia välillä, tulipa ne miltä taholta tahansa. Yms. Ei nyt just mitään koomista tule mieleen.
Anoppia ja äitiäni jotenkin jaksan suodattaa, nyt oon huomannu et kaverit ne pahimpia.
Esimerkkejä: Minun täytyisi katsoa peiliin koska lapseni ei konttaa. Olen hänen mielestään pitänyt liian vähän lattialla. Jooo...mistäs hän sen tietääkään??
Toinen kaverini (jolla kolme lasta) tuputtaa neuvoja. Eilen esim. laittoin lapseni konttausasentoon puoliväkisin ja jupisi itsekseen että on se ihme jos et kohta konttaa! Tuttipullot ja nokalliset mukit ihan huonoja, juottaa siis lapselleni esim. vettä tavallisesta mukista (ikää siis 9kk). Antaa myös kovia keksejä minulta lupaa kysymättä kun mainitsin että ei siedä kökköistä ruokaa. Totesi että hyvinhän tuo syö!!! Eri asia siis on tämä sormiruoka ja sose, soseessa ei saa olla paakkuja. Eli syöttäjässä vikaa, näin hän sanoi. Lisäksi ihmettelee miksi en anna esim. synttäreillä mehuja, kakkuja jne..
Kolmannen kaverini mielestä olin todella uhkarohkea kun uskalsin antaa kiinteätä ruokaa ennen 6kk ikää mikä on suositus. Eli hänelle suositukset on raamattu, suotakoon se hänelle...mutta minä siis uhkarohkea kun annoin maissivelliä ennen 6kk ikää.
Ehkäpä minä otan nämä kritiikit hieman liian " vakavasti" , ensimmäinen lapsi kun on kyseessä :) Mutta että tälläisiä kavereita minulla.
T: Nasulina
Ps. paras anopin kommentti oli kun kysyi että olenko jo antanut tuttipullosta maitokahvia!!!!!????? Oli antanut omalle tytölleen.
Kävimme itsenäisyyspäivänä anoppilassa 6kk ikäisen poikamme kanssa. Jätimme pojan olkkarin maton päälle ja siitäkös riemu syntyi. Lasta ei saa jättää niin kovalle ja kylmälle alustalle! Yritettiin sanoa, että kun se ei pysy paikallaan, vaan lähtee liikkeelle välittömästi, kotona kiskoo itseään pitkin parkettia ihan tyytyväisenä. No, anopin mielestä meillä on lämpimät lattiat, heillä kylmät. He asuvat uudessa talossa, me 50 vuotta vanhassa...
Ja mitä tapahtui? Kävimme miehen kanssa keittiössä ja eikös anoppi ollut hakenut sellaisen 4cm paksun puutarhatuolin pehmusteen ja nostanut pojan sen päälle. Arvatkaapa, kopsahtiko pää siihen kylmään parkettiin, kun lähti pois pehmoalustaltaan...
tämä lukeminen jo helpottaa!!
Eli meillä mun äiti ei neuvoja jakele, kiitos siitä!! Mutta anoppi AAAAAARRRRRGGGGGGGGGGGGGGGGG!!! Heti helpotti. ;) Joo ensinnäkin, kun menimme ensimmäistä kertaa kylään heille, lapsi oli n. 1kk. Anoppi ryntäsi ovelle jo ja jäi olan takaa kurkkimaan ja kovaan ääneen kailotti, että katsoo vain miten osaan vauvan riisua. Niinkuin en siihen asti olisi jo muutaman kerran riisunut. No nykyisin neiti melkein 10 kk niin joka kerta huomauttaa vaatteista. TAAS on uudet housut, paita, pipo ym... No meillä suvussa eka tyttö, eli kierrätysvaatteita vähän, pitäisikö alasti sitten olla? Niin ja ihme kyllä lapsi kasvaa, joten hänen hankkimat vaatteet eivät kauan käytössä ole. Niin ja syömisestä; kun vielä imetin kävi jatkuvasti oven laidalla kurkkimassa kuinka sujuu. Ja kun neiti oli vajaa 6 kk olisi jo pitänyt keksiä ym antaa. Ja kun asiasta sanoin aika ärtyneesti, niin ilmoitti vain, että (puhuu siis aina lapselle ei minulle suoraan) annetaan salaa!!!! No eipä mene neiti ihan heti hoitoon sinne.
Onneksi mies myös ymmärtää ja on muutaman kerran sanonut asioista myös. =)
Luojan kiitos äitini ja anoppini eivät ole tuollaisia! (Oikeasti ihmettelen miten olen toistaiseksi välttynyt KAIKILTA vauvaan liittyviltä vitsauksilta!)
Äitini kohdalla tuo neuvojen antamattomuus tuntuu välillä menevän jo liiallisuuksiin, hän ei huomauta edes " aiheesta" . Kerrankin vanhempieni luona kyläillessä havahduin että vaippaa ei ole vaihdettu aikoihin (tyttö oli ottanut parit pitkät päikkärit peräkkäin ym) niin äitini tokaisi hän oli hetkeä aikaisemmin miettinyt että koska viimeksi on vaippa vaihdettu, muttei ollut sanonut mitään kun meinasi että kyllä minä sen vaihdan kun mielestäni tarvitsee! Ihan kun minua ei saisi muistuttaa mistään!Aina kun hän ehdottaa jotain, niin heti perään tulee että tämä on vain hänen ehdotuksensa, itse tietysti päätät miten teet. Uskokaa tai älkää, tuokin kommentti on pikku hiljaa alkanut ärsyttämään... Isäni tarjoaa leikillään vauvalle silakoita ym kummallisuuksia, mutta seuraavaan hengen vetoon toistelee että äidinmaitoa, äidinmaitoa, niin kauan vauvalle kuin mahdollista!
Anoppikaan ei pahemmin neuvoja jakele vaikka onkin todella vahva persoona ja " taivuttaa kaikki tahtoonsa" , tavalla tai toisella. ' Ihan fiksuja juttuja " neuvoilee" , esim jos tyttömme itkee niin hän kantaa sitä näin mikä isänkin aikoinaan rauhotti tms. Oikeestaan siis neuvoo itse itseään, minua ei " komentele" jos vauva huutaa sylissäni. Puolen vuoden täysimetystavoitettani hän hieman ihmettelee, muttei mitenkään tuputa kiinteitä! Ja kun appi kerran kaffepöydässä leikillään sanoi että kastetaas tuttia vähän jäätelöön niin anoppi karjasi että varokin tekemästä sellasta!
[Joo, taas " pääsin" kirjoittamaan päinvastaisesta asiasta kuin ketjussa yleensä...Mutta enhän mä sille mitään voi ettei mulla koskaan(?) ole mitään valitettavaa! *olen HYVIN kiitollinen " kohtalostani" *]
On mullakin kyllä mukavia kokemuksia, mun isä mm. lähetti mulle lehtileikkeen juniorin synnyttyä: *Tosimies tarvitsee tissiä!* Siis imetysmyönteinen pakina ja aina hän muistaa kysyä pilke silmäkulmassa, olenhan muistanut huolehtia pojan tarpeista :)
Noihin kommentteihin, kun vauvalle höpötetään, että ' onkohan se äiti laittanu sulle liikaa päälle...' minä vastaan sitten myös puhumalla vauvalle: ' sanopa, Ville, sille mummolle/tädille, että meidän äiti kyllä osaa pukea vauvoja' ja erittäin ystävälliseen äänensävyyn ja siihen se mutina yleensä loppuu ;) Onneksi anoppi asuu kaukana!
Meillä aika vähän jakelevat neuvoja, ovat kai huomanneet että kun en apua ole liiemmin pyydellyt (lue, apua ei ole suvulta saanut) niin hyvin olen pärjäillyt....
Tosin äitini (70 v) aina jaksaa kertoa miten isoveljeni (51v) aikaan hänen piti pestä YÖLLÄ vauvan harsot ja veli oli iso ja pissasi liikaa ja kuinka hän keitteli kauralimat jne. ja miten se oli hankalaa puuhellojen ja jääkaapittomuuden aikaan..... Ja miten hän kantoi vedet kaivolta heti synnytettyään toisen lapsensa ja kuinka hän ei kertonut kelleen rintatulehduksesta, mikä oli viedä häneltä toisen rinnan =///. Joo, kunnioitettavia asioita, mutta kun ne kuulee SADANNEN tuhannennen kerran niin aaaargggggggghhhhh.
Ja sitä hän jaksaa muistuttaa kun pulloruokin lastani miten hän oli huolellinen pullojen kanssa niin että naapurikin kehui ihan häntä : laittoi paperitötteröt lasipulloihin ettei vaan pöly niihin pääse jne. Ja miten hän jaksoi puristella appelsiineista mehua aina uuden satsin !!!! Huoh.
Ja yks mikä ärsyttää h*****sti : siskoni ja äitini jaksavat aina sanoa että kyllä teille nyt jo syntyy TUHMA lapsi, joka huutaa yöt läpeensä ja sitten te uskotte että miten vaikeita lapset voi olla ! Joopa, siskoni jopa sanoo että kyllä teille nyt pitäs syntyy POIKA niin saisitte tietää miten villejä ja tuhmia pojat ovat ! Voi perskutarallaa ! Kateuttako vaiko mitä ? Mutta ainakin hemmetin rasittavaa kun aina sanotaan, viimeks eilen, että kyllä työ liian helpolla pääsette ja ois nyt enemmän HUUTAVA vauva ! Kuka tuommosta toivoo ? Tiedän että on suuri onni että koliikeilta ollaan vältytty ja miks meidän ois pitäny poika saada ?
No, lisää ois vaikka kuinka, mutta alkaa tässä ittiään suututtaa niin että lopetan tältä erää.... =(.
T: Rapuäiti kera viiden TYTÖN ;o).
Mulla itseni 5-v nuorempi kaveri, tällä hetkellä 19-v on ollut kaikista kovin neuvomaan. Hänellä ei lapsia ja opisekellut lähihoitajaksi kuten minäkin...Tässä muutama esimerkki hänen neuvoistaan;
-Tutti on parempi imasta omassa suussa jos se putoo maahan, eikä saa antaa suoraan maasta lapsen suuhun...(Olen asiasta toista mieltä, aluksi huuhdoin aina tutuin keitetyllä vedellä ja nyt jos on oikesati likainen niin huuhdon, muuten annan suoraan maasta.)
- Pitää antaa rengastutti, ei sellasta jossa puolipallo...(Meillä tyttö ei suostunut syömään rengastuttia.)
- Illalla pitää nukuttaessa olla itse rauhallinen, koska laspi aistii jos olen kiireinen...(Aivan kuin en itse tietäisi.)
-Tytön ollessa 7kk sitä ei olisi saanut istuttaa syöttötuolissa saati sitten sylissä. (Nyt 8kk ja konttaa ja nousee puutavasten seisomaan)
- Jos herää yöllä keksen unien klo 3 pitäs vaan olla sängyssä niin kauan että nukahtaa uudelleen...(Yö unille klo 20 ja herää klo 6-8. Yksi yö ei tunnin nukuttamisen jälkeenkään jatkanut unta vaan huuti vaan ja oli aivan kuin aamulla...Ja olikin jo sitten kova nälkä kun ruvettiin aamupuurolle...)
- Ihmetteli kun aloin käyttää tyttöä potalla aina herättyään 6kk ikäisenä...(Nyt tekee aina pissin pattaan, kun herää ja välillä myös kakan jos ehdin viedä potalle kun alkaa ängätä)
Joka asiassa on neuvomassa ja osa on ihan oikeita ja hyviä neuvoja, mutta ärsyttää kun pitää mua tyhmänä...Mulla kuitenkin enemmän kokemusta jo ennen omaa lasta kun hällä lastenhoidosta jne...