siis onko eskarin salainen tavoite opettaa lapset lukemaan?

koska monet oppii jo eskarissa lukemaan. Ja suurin osa niistä ekaluokkalaisistakin on käynyt eskarin.

eskarissa puhuttiin jo "matikasta ja äidinkielestä"



uskomatonta, tapetaan lasten oppimisen ilo jo alkuunsa imitoimalla koulua (eskari oli kuin eka luokka)



Me painotimme sitä, että tahdomme lapsemme kehittyvän omaan tahtiinsa, mutta tämä koulumaisuus on vain pakko survoa lasten elämään

puolet lapsista oppii lukemaan eskarivuonna. Koulussa opetusta sitten eriytetään sen mukaan mikä on lukutaito.



Koko varhaiskasvatuksen ideana on kehittää lapsen kielellistä tietoisuutta, jo ihan vauvasta lähtien, ja erityisesti kielellistä tietoisuutta, joka on lukutaidon perusta, kehitetään eskarissa. Se siis tapahtuu leikin ja toiminnan avulla, arkisissa hoivatilanteissa, ohjatussa toiminnassa jne. Musiikin avulla lapsi oppii erottamaan ääniä, rytmiä, laulut ja lorut auttavat sanatietoisuudessa (tavutukset sanan rakenteen hahmottumista), lausetietoisuus kehittyy kun lapselle luetaan ja lasten kanssa jutellaan. Kaikki tämä kehittää lapsen lukemaanoppimisen valmiuksia. Eskarissa myös tutustutaan kirjaimiin ja äänteisiin ja niiden vastaavuuteen. Monet oppivat tässä vaiheessa lukemaan kun ymmmärtävät tämän.



Lapsilla on usein kiinnostus kirjaimia kohtaan ja kielellä leikittelyyn 5-6-v-vuotiaina, ja tuota lapsen luontaista uteliaisuutta ja kiinnostusta pyritään eskarissa vahvistamaan.

Kyseli joko päiväkodissa , mummolassa tai kotona miten kirjaimet äännetään. Aina oli kyse eri kirjaimista. Lisäksi yksi lyhyt ääntämisen neuvominen riitti. Koska ei missään paikassa kysellyt kaikkia aakkosia, niin kaikissa paikoissa vain ajteltiin, että oli kiinnostunut kirjaimista ja äänteistä.



Kun lapsi oppi lukemaan, niin päiväkodissa luultiin, että kotona opetetaan ja kotona luultiin, että päiväkodissa opetetaan. tämä tuli ilmi, kyn hieman kummastuneena kyselin, että eikö 3-4-vuotiaitten ryhmässä ole parempia kasvatuskohteita kuin kirjaimet. (Toki siis kuuluu lapsele vastata ja sanojakin voidaan maskustella, että millä ääänteellä alkaa. Kyse ei kuitenkaan ollut systemaattisesta kirjainten opettelusta, mitä luulin siellä tapahtuvan)

sosiaalisia taitoja ja leikitään. Poikaa hermostuttaa koska hän haluaisi oppia lukemaan (koska isosiskokin oppi eskarissa) mutta eivätole katsoneet edes kirjaimia.

se että tehdään ns. kynätehtäviä pöytien ääressä tai istutetaan lapsia paikallaan opettelemassa asioita, vaan niitä asioita käsitellään laulaessa ja laululeikeissä, liikuntaleikeissä ja ulkoilussa, taidekasvatuksessa yms. osana toimintaa. Harmi, että joissain eskareissa on tajuttu asia niin että eskaritoiminta imitoi liikaa koulumaisuutta, mikä ei ole lapselle luontainen tapa oppia ja toimia vielä eskari-ikäisenä.

5

sosiaalisia taitoja ja leikitään. Poikaa hermostuttaa koska hän haluaisi oppia lukemaan (koska isosiskokin oppi eskarissa) mutta eivätole katsoneet edes kirjaimia.

juuri pitäisi olla

nelivuotias oppi lukemaan ihan itsekseen, eli ihmettelen suuresti, jos ei kuusivuotias eskarilainen sitä opi edes opetettuna. Muualla maailmassahan lukemaan opitaan paljon aiemmin kuin meillä.



Ihan ikätasoiselta siis kuulostaa, ellei jopa hieman jälkeenjääneeltä.

lapsi aloittaa eskarin syksyllä. Kyseessä yksityinen päiväkoti. Siellä tehtiin selväksi, että eskarivuoden yksi tavoite on oppia lukemaan. Jos ei opi, niin sitten kartoitetaan mahdollisia oppimisvaikeuksia jo koulua varten.



Minusta kuulostaa ihan ok.

eskarissa puhuttiin jo "matikasta ja äidinkielestä"

uskomatonta, tapetaan lasten oppimisen ilo jo alkuunsa imitoimalla koulua (eskari oli kuin eka luokka)

Me painotimme sitä, että tahdomme lapsemme kehittyvän omaan tahtiinsa, mutta tämä koulumaisuus on vain pakko survoa lasten elämään

Muualla maailmassa kaydaan jo ihan oikeata koulua ja luetaan sujuvasti. Miksi suomalaiset lapset ovat niin hitaita?

lapsi aloittaa eskarin syksyllä. Kyseessä yksityinen päiväkoti. Siellä tehtiin selväksi, että eskarivuoden yksi tavoite on oppia lukemaan. Jos ei opi, niin sitten kartoitetaan mahdollisia oppimisvaikeuksia jo koulua varten.

Minusta kuulostaa ihan ok.

kamalalta näin lastenhoitajan korviin.. :(

eskarissa puhuttiin jo "matikasta ja äidinkielestä"

uskomatonta, tapetaan lasten oppimisen ilo jo alkuunsa imitoimalla koulua (eskari oli kuin eka luokka)

Me painotimme sitä, että tahdomme lapsemme kehittyvän omaan tahtiinsa, mutta tämä koulumaisuus on vain pakko survoa lasten elämään

Muualla maailmassa kaydaan jo ihan oikeata koulua ja luetaan sujuvasti. Miksi suomalaiset lapset ovat niin hitaita?

lapset eivät ole hitaita, täällä ei vain ole niin suurissa määrin tehokkuus-kulttuuria kuten monissa muissa maissa. Arvostetaan lapsen luontaista kehitystä. En ole painostanut enkä kiirehtinyt ja lapseni on luokkansa parhaita. Enkä halua että hän tuntee paineita, hän on hyvä juuri sellaisenaan

Välillä sitä miettii, että olisiko sittenkin päiväkodin eskariin pitänyt laittaa, kun tuntuu, että siellä eskari on vähemmän koulumainen. Toisaalta taas lasten on ollut helppo mennä kouluun, kun rakennus ja osa aikuisista on jo tuttuja.

Mutta ihan hirvittävän aikaisin alkaa lasten koulutie, kun se tuntuu alkavan jo 5-6-vuotiaana eskarissa.

Onneksi meidän lapset ovat tykänneet tehtävistä ja ovat oikein aina toivoneet läksyjä.

käynyt aiheesta keskusteluja alan ammattilaisten kanssa ja ovat huolissaan tästä koulumaisesta eskarista. Ei sovi kaikille ja tappaa oppimisen ilon

sillä tilat ovat pienet eikä suunniteltu varhaiskasvatukseen vaan koulunkäyntiin.



Se että 5-6-vuotiaden kanssa käydään läpi kirjaimia - tai siis lapset näkevät kirjaimia päiväkodin seinällä ja lorutellessa kiinnitetään lasten huomiota alkuuriimeihin ja alkukirjaimiiin - ei merkitse että kirjaimia opeteltaisiin kuten koulussa. Lapsen kielelliseen kehitykseen kuuluu luonnollisena vaiheena kiinnostuminen kirjaimista ja sanojen äänneasuista ja myös kirjoituasusta, ja se ajoittuu 5-6-ikävuoteen. Eli ei niitä lapsia mihinkään pakoteta ja kiirehditetä, vaan tuetaan kehitystä ja mielenkiinnonkohteita - niitä mitä lapsilla tuossa iässä on ja alkaa ilmetä. Varhaiskasvatuksen ideahan on tukea lapsen kehitystä ennakoivasti, tuoda lapsen saataville uusia virikkeitä aina silloin kun lapsi alkaa olla niille valmis ja lapsi alkaa kiinnostua jostain, mitä ei vielä osaa mutta jonka oppimiseen muiden tukeman on valmis. Silloin vastataan lapsen herkkyyskausiin oikealla tavalla ja toiminta on lapselle mielekästä.



Ja tosiaan leikki on yksi tärkeimmistä lapsen toiminnan muodoista eskarissakin, kieltä ja vuorovaikutusta opitaan leikin lomassa. Lapset mielellään leikkkikirjoittavat, leikkilukevat jne. leikeissä ja osana leikkiä jo aiemminkin, kirjoittelevat viestejä esimerkiksi, kauppalistoja kotileikissä, lääkereseptejä pehmoeläimille eläinlääkärileikissä jne.

Vaikka leikin päämäärä ei ole oppiminen, leikissä lapsi oppii monia asioita ja leikki rikastuu erilaisten taitojen avulla monipuolisemmaksi.

siinä ei olla oikein sisäistetty mitä ser eskaritoiminta on ja miten kouluvalmiuksien kehitystä tuetaan lapselle sopivin toiminnan muodoin. Se että toimitaan koulumaisesti pulpeteissa ja tehdään pääasiassa kynätehtäviä tai opetellaan koulumaisesti kirjaimia ei ole se miten valtakunnallisessa esiopetuksen suunnitelmassa halutaan eskaritoimintaa ohjeistaa ja normittaa.

sillä tilat ovat pienet eikä suunniteltu varhaiskasvatukseen vaan koulunkäyntiin.

Se että 5-6-vuotiaden kanssa käydään läpi kirjaimia - tai siis lapset näkevät kirjaimia päiväkodin seinällä ja lorutellessa kiinnitetään lasten huomiota alkuuriimeihin ja alkukirjaimiiin - ei merkitse että kirjaimia opeteltaisiin kuten koulussa. Lapsen kielelliseen kehitykseen kuuluu luonnollisena vaiheena kiinnostuminen kirjaimista ja sanojen äänneasuista ja myös kirjoituasusta, ja se ajoittuu 5-6-ikävuoteen. Eli ei niitä lapsia mihinkään pakoteta ja kiirehditetä, vaan tuetaan kehitystä ja mielenkiinnonkohteita - niitä mitä lapsilla tuossa iässä on ja alkaa ilmetä. Varhaiskasvatuksen ideahan on tukea lapsen kehitystä ennakoivasti, tuoda lapsen saataville uusia virikkeitä aina silloin kun lapsi alkaa olla niille valmis ja lapsi alkaa kiinnostua jostain, mitä ei vielä osaa mutta jonka oppimiseen muiden tukeman on valmis. Silloin vastataan lapsen herkkyyskausiin oikealla tavalla ja toiminta on lapselle mielekästä.

Ja tosiaan leikki on yksi tärkeimmistä lapsen toiminnan muodoista eskarissakin, kieltä ja vuorovaikutusta opitaan leikin lomassa. Lapset mielellään leikkkikirjoittavat, leikkilukevat jne. leikeissä ja osana leikkiä jo aiemminkin, kirjoittelevat viestejä esimerkiksi, kauppalistoja kotileikissä, lääkereseptejä pehmoeläimille eläinlääkärileikissä jne.

Vaikka leikin päämäärä ei ole oppiminen, leikissä lapsi oppii monia asioita ja leikki rikastuu erilaisten taitojen avulla monipuolisemmaksi.

ei ole kaikkialla. Ei meille tarvitse selittää kuin vähä-älyisille.

Luuletteko tosiaan, et lapsella on tylsää koulussa jos oppii jo eskarissa lukemaan? Etenkin jos noin puolet ryhmästä oppii myös, eli ei ole ainoa?



Just puhuin poikani ekaluokan open kanssa, joka sanoi et vanhemmillakin on hassu, väärä käsitys että ekaluokan suurinpiirtein ainoa tehtävä on oppia mekaaninen lukutaito. Kun tosiasiassa se, että osaa ns. mekaanisesti lukea on vasta alkua. Sen jälkeen lukutekniikkaa hiotaan paremmaksi, nopeammaksi jne. Lisäksi harjoitellaan luetun ymmärtämistä ja ohjeiden lukemista, niiden ymmärtämistä ja ohjeiden mukaan toimimista. Ei se lukutaito ole mikään itseisarvo vaan oppimisen väline, ja pätevä opettaja ei taatusti jätä lasta "tylsistymään".



Lisäksi kannattaisi muistaa tässä keskustelussa se, että alkuvuodesta syntyneet (kuten oma lapseni) ovat itse asiassa jo 6,5-vuotiaita eskariin mennessään, eli saman ikäisiä kuin joulukuun lapset ekaluokalle mennessään. Niin onko se nyt ihan hirveää, jos 6,5-vuotias oppii lukemaan mutta hui kauhistus, eskarissa! Miksi lukemaan oppiminen pitäisi tapahtua vain ja ainoastaan koulussa, jos lapsi on kypsä siihen aiemmin?

Eräänä päivänä minulle valkeni että poika osaa lukea. Päiväkodissa ei ollut opetettu eikä ihmeemmin kotonakaan. Vastattu vaan kysymyksiin.

Ja ihan kuulemma itse oli miettinyt kaverin kanssa lukemisen ydintä ja heillä ikää tuolloin 5v. Kun se lukeminen sattui kiinnostamaan niin sen oppi kai helposti.



Ilmeisesti olen itsekin oppinut ihan itsekseen, koska osasin lukea jo ennen kuin isosiskoni aloitti koulun. Sisko oppi vasta koulussa lukemaan.

on suomen kieli. Kun äännetään kuten kirjoitetaan niin lukeminen ja kirjoittaminen on paljon helpompi oppia kuin esim ranska jossa ääntäminen ei vastaa kirjoitusta ja lisänä on painomerkit tai kiina, jossa ei kai opi ikinä kaikkia kirjoitusmerkkejä.