Lue keskustelun säännöt.
Miten IHMEESSÄ saa lapset pois tietokoneiden, pleikkarien ja television äärestä?!
25.01.2013 |
Oikeesti, mulla alkaa jo keinot loppua!
Heti kun silmä välttää, lapset livahtavat tietokoneelle tai muille pelikoneille pelaamaan. Ja siinä istutaan sitten niin kauan, kunnes menen oikeasti repimään heidät pois! Mikään nätti pyyntö ei tehoa yhtään, kuuluu aina vaan "kohta, kohta, tää peli vielä, yks vielä, kohta..."
Yritän keksiä lapsille muuta tekemistä, esim. täällä on jos jonkinlaisia rakentelupalikoita, legoja, junaratoja, on piirustusvälineitä, askartelutarvikkeita, vaikka mitä! Mikään näistä ei kiinnosta. Jos väkisin raahaa ja laittaa lapsen jonkun muun tekemisen alkuun (esim. tänään ostin pienemmälle lapselle ompelukuvia), lapsi jaksaa keskittyä tähän maksimissaan 5 minuuttia ja sitten alkaa vonkuminen tietokoneelle ja mikään muu ei kiinnosta.
Toisinaan pelaan lasten kanssa esim. lautapelejä, mutta niihinkin saa houkutella, ja kauhea nurina siinäkin, kuinka on tylsää. Ja mulla on kuitenkin kotona kotityöt ym. en mä millään voi käyttää koko iltaa pelkästään lasten viihdyttämiseen ja vahtimiseen, etteivät vaan livahda pelaamaan!
Heivaisin pelikoneet ja tietokoneet kokonaan pois, mutta mies on sitä vastaan. Ei ymmärrä pointtiani vaikka miten olen koittanut selittää, no mies tietysti tykkää itsekin viettää aikaansa lähinnä vain tietokoneen ääressä. Häneltä ei heru siis minkäänlaista tukea tässä asiassa.
Ulkona käydään toki myös, mutta talvella lapset eivät muka keksi mitään tekemistä (no joo, kerrostalon piha on kyllä melko aneeminen, eikä lähistöllä ole mitään kovin virikkeellistä paikkaa leikkeihin). Olen yrittänyt saada lapsia innostumaan kanssani hiihtämään tai luistelemaan, mutta ei kiinnosta, alkaa suoranainen huuto, jos yritän suostutella.
MITÄ MÄ VOIN VIELÄ TEHDÄ?!!?
Kommentit (68)
41/68
|
26.01.2013 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Eli et näe mitään välimuotoja tässä? Se on joko "pelaa koko ajan eikä mikään muu kiinnosta eikä mitään muuta tehdä" tai että "leikkii käpylehmillä eikä saa IKINÄ pelata".
Minä näkisin, että tekee mistä itse eniten tykkää, kunhan ne pakolliset hommat hoituvat. Aivan naurettavia nämä 1h/päivä tietokonerajoitukset. Tuolla tavalla ei saada kuin teknisesti avuttomia kakaroita. Jos legoilla leikkiminen on niin ihanaa, niin tokihan sitä vanhemmatkin sitten tekee aina kun ehtivät? Vai pitäiskö legojakin kuitenkin rajoittaa, että riittäis aikaa käpylehmille?
Mitä ne "pakolliset hommat" teillä ovat? Ovatko ne vain nukkuminen, syöminen ja koulussakäyminen? Vai onko näiden lisäksi ystävien tapaamista, liikkumista, ulkoilua, harrastuksia jne.? Tästä on varmaan monia näkemyksiä perheissä, että mitä ne lapselle "pakolliset hommat" ovat.
En pidä pelaamista mitenkään kamalana asiana, mutta sitä pidän, jos lapsella ei ole mitään muuta mielenkiinnon kohdetta ja ajanviettotapaa. Siinä alkaa pidemmän päälle helposti kärsiä sosiaaliset suhteet, lapsen fyysinen ja henkinen kunto sekä esim. empatiakyvyn ja sosiaalisten taitojen oppiminen. Niitä kun ei opi samalla tavalla peleissä kuin face-to-face, aidoissa arjen tilanteissa ihmisten kohtaamisissa. SIKSI on tärkeää, että lapsi tekee muutakin kuin pelaa, vaikka se kivaa ja kehittävää onkin monella tapaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Väite siitä, että tunti päivässä johtaa teknisesti avuttomiin lapsiin, on aivan perätön. Miettikääs nyt vähän: se koneella olo on yleensä aika yksipuolista, sitä pelaamista tai fb:tä.
Kai se nyt on yksipuolista, jos vain tunnin ehtii koneella olemaan. Jos vaikka joku peli ei suoraan toimikaan, niin ehtiikö muka tunnissa edes googlaamaan miten joku port forwardaus toimii tai miten sen V-Syncin nyt saakaan pakotettua päälle näytönohjeimen ajurien kautta. Voi ainakin suosiolla unohtaa kaverin kanssa pelaamisen, jos VPN:n läpi toimiva virtuaalinen lähiverkko ei heti toimikaan.
Ja jos kehitetään vaan tietotekniikkataitoja, niin mites ne muut elämässä tarvittavat asiat: sosiaaliset taidot,
Sosiaalisia taitoja ei ainakaan opi tunti per päivässä pelaamalla, kun varmasti harvempi kaveri jaksaa vaivautua noin lyhyen ajan takia lapsesi kanssa edes pelaamaan moninpeliä. Saat sitten, että lapsellasi olisi mitään puhuttavaa koulukavereiden kanssa niistä peleistä, joita ei muutamassa tunnissa edes ehdi aloittamaan. Toki tässä asiassa lienee varsin suuri ero tyttöjen ja poikien välillä.
liikunnan kautta tuleva fyysinen terveys,
Liikunnan riittävyydestä täytyy pitää huoli, oli sitten tenavan lempipuuhaa tietokoneella pelaaminen, legot tai käpylehmät. Wiin voi tietysti hankkia, jos haluaa hyppiä ja heilua pelatessaan.
lukemisen kautta tuleva kielellinen harjaantuminen
Itse ainakin luen yhtään liioittelematta 99,9 % kaikesta tekstistä juurikin tietokoneelta. Myös kirjat, niin koulukirjat kuin viihteenkin.
Jokaisessa laitteessa on off nappi, jota voi aikuinen painaa jos homma menee liialliseksi.
Mitä ne "pakolliset hommat" teillä ovat?
Eiköhän se ole kohtuullisen selvää, mitä normaaliin elämään kuuluu pakollisena. Käpylehmät eivät meillä tosin siihen kuulu, eivätkä legot tai pihalla mudassa istuminen.
Siinä alkaa pidemmän päälle helposti kärsiä sosiaaliset suhteet, lapsen fyysinen ja henkinen kunto sekä esim. empatiakyvyn ja sosiaalisten taitojen oppiminen.
Mitenhän nämä taidot käpylehmillä paranevat? Omien havaintojeni mukaan kavereiden kanssa helpostikin puuhaa keksii oli koneita tai ei, minä lähinnä puhun siitä puuhasta, mitä arkisin kotona lapsi perheen sisällä tekee. Jos ongelmana on kavereiden puute, niin silloin on ihan sama mitä piltti kotona puuhailee, oli koneita tai ei. Tosin koneella hoituu se sosiaalinenkin puoli lähikavereiden puuttuessa, toisin kuin monessa muussa aktiviteetissa.
nenä kiinni ruudussa (missä tahansa). Asia on ratkaistu sillä että kännykät on kotona ollessa äidillä/isällä ja tietokoneessa on salasana. Pääsevät siis koneelle vain ja ainoastaan kun aikuinen avaa koneen. Televisioonkin saa lapsilukon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä mitä pahaa sinä on. Poika käy kolme kertaa viikossa lätkätreeneissä, menestyy koulussa huomattavasti keskitasoa paremmmin, hänellä on vaikka kuinka paljon ystäviä. Pojan kaverit tulee meille pelaamaan, koska kotonaan on joku käsittämätön pelirajoitus. Voivat sitten kotona kertoa olleeensa vaikka "ulkona kaverien kanssa". Kyseessä 12-14 -vuotiaat.
Eivätpä ainakaan ole muiden ikäistensä tavoin ostarilla vetämässä kaljaa ja tappelemassa iltaisin.
Arkena kone menee kiinni n. klo 22 ja viikonloppuisin saa pelata 01:een.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kotona ei aukaistu tietsikoita tai televisiota ym. viikkoon.
Viikon jälkeen he tulivat siihen tulokseen, että tämä oli hyvä päätös ja jatkoivat sitä saman tien määrittelemättömäksi ajaksi. :)
En ymmärrä mitä pahaa sinä on. Poika käy kolme kertaa viikossa lätkätreeneissä, menestyy koulussa huomattavasti keskitasoa paremmmin, hänellä on vaikka kuinka paljon ystäviä. Pojan kaverit tulee meille pelaamaan, koska kotonaan on joku käsittämätön pelirajoitus. Voivat sitten kotona kertoa olleeensa vaikka "ulkona kaverien kanssa". Kyseessä 12-14 -vuotiaat.
Eivätpä ainakaan ole muiden ikäistensä tavoin ostarilla vetämässä kaljaa ja tappelemassa iltaisin.
Ja hyvä onkin rajoittaa.
Teillä ei ilmeisesti ole ongelmia pelaamisen kanssa.
Joten teidän ei tarvitsekaan rajoittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli se kultainen keskitie. Pointtihan on se, että olipa kyseessä mikä tahansa asia, vanhempi on se, joka loppupeleissä päättää. Ei lasten kiukkua pidä pelätä.
Ne, jotka pelkäävät lapsien tippuvan kelkasta tietsikkarajoitusten takia...hohhoijaa.
Mä avasin tietokoneen ensimmäistä kertaa yliopistossa 20-vuotiaana. Olihan se ihmeellistä. Ekan kännykän sain työpaikan puolesta -99.
Ja silti, olen tällä hetkellä mediatuottaja :-)
Joten en koe, että olisin jäänyt nuoruudessani mistään elintärkeästä paitsi. Tietokoneet on simppeleitä, kännyköistä puhumattakaan. Tiettyyn pisteeseen asti ohjelmointikin on helppoa.
Ja jos/kun intoa on, kerkiää esim.-ohjelmointiosaamista hyvin kartuttaa vanhempanakin.
Sun lapsillesi tekisi hyvää vaikkapa kuukauden tauko telkasta ja pelaamisesta..kuulostaa siltä toi teidän touhu. Jos et saa lapsia uskomaan itseäsi niin tietokone kiinni ja siihen salasana jota lapset eivät tiedä, pleikan ohjaimet jemmaan jota lapset eivät tiedä ja telkkarin käyttöä pystyt sitten toivottavasti kontrolloimaan.
Meillä alakouluikäisillä lapsilla on peliaikaa tunti VIIKOSSA, lauantaisin saunan jälkeen. Eivät marise eivätkä mangu kun asia on näin ja sillä sipuli. Telkkaa saavat katsoa tunnin päivässä ja netissä käyvät valvotusti 20min päivässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä lapset katsovat vähän tv:tä ja vähän pelaavat. Mutta en siedä sitä, että kun koulu loppuu klo 12, katsotaan dvd:tä, kunnes tulen kotiin. Tekevät sen ns. salaa. Ovat pahalla päällä, kun ovat keskellä päivän parasta aikaa tuijottaneet leffoja. Otin johdot pois. Ja pistin tv:n katselukieltoa 2 vkoa.
Toimi.
kun ne sun lapses on aikuisia niin ne tekee yokokeetkin tietokoneella. Kaikki toimii tietokoneella. Niitten pitää osata käyttää niitä.
Meillä saa käyttää tietokoneita ja pleikkaa niin paljon ku lystää ilta klo 20 asti. Vanhin saa senkin jälkeen käyttää omaa tietokonettaan.
Tietokoneen ansiosta 4v tuntee kaikki kirjaimet, osaa kirjoittaa you tube, angry birds ym sanoja, joissa vaikeita kirjaimia.
Sekä 13v:llä että 11v:llä on enkut kympit, koska peleissä oppii enkkua niin paljon ja enkun opettelu motivoi pelien takia.
Mikähän on teidän lasten fyysinen kunto? Onko kohta niska ja hartiaongelmia, jaksavatko liikuntatunnilla? Osaavatko luistella, hiihtää? Helpostyi lapsi katoaa koko illaksi virtuaalimaailmaan, jos ei rajoita. Kyllä nuo taidot oppii, jos on lupa olla tunnin päivässä koneella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos kerta tietokoneet ovat niin merkittävässä roolissa kirjoittamaan ja lukemaan oppimisessa?
1h/päivä on enemmän kuin tarpeeksi tietokoneella. Liiallinen tietokoneen ruudun tuijottaminen ei tee hyvää silmille, istuminen koneen ääressä keholle ja passivoihan se pelaaminen ihmistä. Jos haluaa lapsesta aikuisena passiivisen nettinörtin niin sen kun jättää legoilla leikkimisen, piirtelyn ja lukemisen vähemmälle. Tietokoneethan ovat niin kehittäviä, että korvaavat varmasti myös kaikki sosiaaliset kontaktit, varsinkin kaverit.
4-vuotiaana kirjoittamaan, 5-vuotiaana lukemaan.
Koska olen hänelle lukenut paljon ja pelannut lautapelejä, joiden avulla on oppinut kirjaimia. Olen rajoittanut tietokoneen käyttöä.
Tietokone on vain yksi väline oppia. Väline, jolla on hyvät ja huonot puolensa. Äidin tai isän seura on useimmiten parasta seuraa lapselle, vaikkei lapsi oppisikaan lukemaan yhtä nopeasti kuin muut.
Yletömmän tietokoneen käyttämisen perustelu sillä, että lapset oppivat nopeasti lukemaan ei oikein kanna. Aikuisen laiskuudesta silloin on kyse, ei lapsen parhaasta.
Minulta rajoitettiin tietokonetta ja peliä rankalla kädellä, kun olin siinä iässä. Sain olla tietokoneella tunnin joka toinen päivä, kun meille tuli netti. Isä laittoi munakellon soimaan tunnin päästä. Nettihän oli auttamattoman hidas siihen aikaan, joten ei tunnissa ehtinyt tehdä paljon mitään. Menin sitten kavereille aina nettiin ja pelaamaan. Eipä siinä sosiaaliset taidot paljon päässeet kehittymään kun minä istuin koneella ja kaveri istui vieressä, tai toisinpäin.
Nythän on jo monia aikuisia, jotka on kasvaneet tietokoneaikana. Kyllä minun tuttavistani varmaan täysipäisimpiä on ne, jotka on saaneet kotona pelata ja olla koneella kuten ovat halunneet. Näiltä rajoitetuilta sitten on karannut mopo käsistä aikuisiällä ja ovat koukussa peleihin, kun kukaan ei ole enää rajoittamassa. He ovat näitä ns. komeromiehiä.
paljonko näihin vastauksiin vaikuttaa vanhemman oma kokemus.
Isä on meillä paljon tiukempi peliajoista. Hänellä ei ollut konetta. Meillä taas sai pelata, vaikka en kyllä muista pelanneeni yhtään mitään, ja minä olen se vähemmän tiukka.
Kaverini antaa lastensa pelata mielin määrin. Hän itsekin pelaa mielin määrin. Lapsena hän pelasi lautapelejä mielin määrin.
Meillä on kaksi erityislasta, joiden oireisiin kuuluu jumittaminen esim tietokoneelle. Toinen lapsista on 19, toinen 9- vuotias. Meillä on myös muita lapsia.
Ihan aina meillä on ollut sääntönä max 30 min peliaikaa kerrallaan, max kolme kertaa päivässä. Tämä kellotetaan joko munakellon avulla, tai nyt 9- vuotiaalle ollaan saatu time-timer lainaan. Vähän ennen peliajan loppua muistutan lapselle, että pian on aika öopettaa. Kun aika loppuu, käsken lopettamaan, ja hiukan ajan loppumisen jälkeen huomautan asiasta vielä kerran. Jos tämäkään ei tehoa, menen viereen ja ilmoitan sulkevani koneen NYT jollei lapsi lopeta. Yleensä se viimeistään tehoaa.
Lapsi on lapsi, ja aikuinen asettaa rajat ja eehdot pelaamiselle. PISTE. Jos ei muu tehoa, niin konet kiinni ja lapset nostetaan kirjaimellisesti pois pelin äärstä. Tuloksena on ehkä aluksi kovaa prtestointia ja huutoa, mutta SILTI aikuinen määrää peliajan.
En tietenkään enää valvo ja kellota tuon aikuisen lapsen peliaikaa :D mutta kyllä hänkin siis tuon vielä muistaa, ja esim hänen ollessaan teini-iässä otin netin aina yöksi irti, eipä hän silloin koneella maannut ;) Niin ja klo 20 jälkeen ei lapset meillä enää ole koneella.
Ihan aina meillä on ollut sääntönä max 30 min peliaikaa kerrallaan, max kolme kertaa päivässä.
mutta minusta tuo puoli tuntia on omituinen sääntö. Kun seuraan omien lasteni peliä, niin eka viisitoista minuuttia menee koneen avaamiseen, tarvittavien "ostosten" tekemiseen yms. Ja kun strategiapelissä kerätään niitä "rahoja", niin sitten pitää vain odottaa ja odottaa minuuttitolkulla, kun se tyyppi kalastaa tai jotain, jotta saa myytyä ne rahat, jotta...
Eli minä olen luopunut tunnin peliajasta sen vuoksi, että ylipäätään siitä pelaamisesta tulee yhtään mitään.