Kun olet 50, onko kaikki lapsesi kerenneet täyttää 18?

t. 50 v

ikä todellakin on vaan numeroita. tiedän monta alle 40 v, jotka on mummoutuneet jo ajat sitten

Ja kumpaa näistä pidät tärkeämpänä?



" Siinä missä raskauskomplikaatioiden riski kasvaa, riski taloudellisiin vaikeuksiin ja parisuhteen purkautumiseen laskee. "



Minä pidän tärkeämpänä ainakin sitä että synnyttäisin terveen vauvan.



Tiedän itsekin kun aloin 29-vuotiaana odottamaan esikoistamme, niin etten enää ollut siinä parhaimmassa hedelmällisyys iässä kun sehän on siinä 20-25vuoden kieppeillä, mutta jos odottaja on 29v. tai 31v, on se huimasti kuitenkin eriasia kuin 40v+ odottaja...

Esikoinen on 32v kun vietän 50v juhlia.

Enkä pidä 50-vuotiasta vanhuksena, missään en ole niin sanonut joten jos joku noin väittää, niin väärentelee tekstejäni. Olenhan itsekin 50v. kun nuorin lapseni täyttää 18-vuotta. :)



50-vuotiashan on keski-ikäinen.



Mutta jos verrataan siihen että 50-vuotias on 3-vuotiaan ÄITI tai 7-vuotiaankin, niin onhan se noiden lasten ikiin verrattuna niin huomattavan vanha äiti! Ns. mummoäiti. Jolle varmaan tärkeää on täyteaineet ja olla hyvin nuorekas, jotta häntä ei luulla lapsen isoäidiksi.



Enkä usko että lapsia vanhuus hävettääkään, kunhan se kulkee ns. normaaliuden rajoissa. Eli kun minä olen 50, niin mun 20 ja 18-vuotiaat lapset eivät pidä sitä mitenkään normista poikkeavana. Eikä se varmaan normista poikkeavaa olekkaan. Mutta jos 3-vuotiaalla on 50-vuotias äiti tai 7-vuotiaalla, voi se hänestä tuntua todellakin poikkeavalta ja ehkä hieman pelottavaltakin kun äiti on jo noin vanha.....

Ihanaa kun on sitten kaikki lapset kasvatettu täysi-ikäisiksi ja saa alkaa nauttimaan omasta ajasta! :)

Me nautittiin siitä omasta ajasta ennen näitä lapsia.

Mä olen 54 kun täyttää 18

Lapsenlapsi täyttää vasta 5v.

Ja kumpaa näistä pidät tärkeämpänä? " Siinä missä raskauskomplikaatioiden riski kasvaa, riski taloudellisiin vaikeuksiin ja parisuhteen purkautumiseen laskee. " Minä pidän tärkeämpänä ainakin sitä että synnyttäisin terveen vauvan. Tiedän itsekin kun aloin 29-vuotiaana odottamaan esikoistamme, niin etten enää ollut siinä parhaimmassa hedelmällisyys iässä kun sehän on siinä 20-25vuoden kieppeillä, mutta jos odottaja on 29v. tai 31v, on se huimasti kuitenkin eriasia kuin 40v+ odottaja...

perheellä on varaa kasvattaa ja hoitaa lapsensa ihan itse. Ja se, että vanhemmat eivät esim. joudu rahojen tiukkuuden vuoksi muuttamaan koko ajan, eivätkä vanhemmat eroa.

Ei minusta se niinkään ole, että lapsen vammaisuus tekisi hänestä vähemmän rakkaan ja arvokkaan.

niin lapset ovat 28, 26 ja 25vuotiaita :) tähän on kyllä vielä aikaakin 25vuotta....Eli sinä vuonna kun täytän 43vuotta, niin kaikki ovat täysi-ikäisiä.

Enkä pidä 50-vuotiasta vanhuksena, missään en ole niin sanonut joten jos joku noin väittää, niin väärentelee tekstejäni. Olenhan itsekin 50v. kun nuorin lapseni täyttää 18-vuotta. :) 50-vuotiashan on keski-ikäinen. Mutta jos verrataan siihen että 50-vuotias on 3-vuotiaan ÄITI tai 7-vuotiaankin, niin onhan se noiden lasten ikiin verrattuna niin huomattavan vanha äiti! Ns. mummoäiti. Jolle varmaan tärkeää on täyteaineet ja olla hyvin nuorekas, jotta häntä ei luulla lapsen isoäidiksi. Enkä usko että lapsia vanhuus hävettääkään, kunhan se kulkee ns. normaaliuden rajoissa. Eli kun minä olen 50, niin mun 20 ja 18-vuotiaat lapset eivät pidä sitä mitenkään normista poikkeavana. Eikä se varmaan normista poikkeavaa olekkaan. Mutta jos 3-vuotiaalla on 50-vuotias äiti tai 7-vuotiaalla, voi se hänestä tuntua todellakin poikkeavalta ja ehkä hieman pelottavaltakin kun äiti on jo noin vanha.....

Ja miksi ihmeessä se viisikymppinen pyrkisi olemaan nuorekas, kun kerran muidenkin lasten vanhempien joukossa on paljon ikääntyneempiä äitejä?

ITSELLESI tuossa tuntuu se ikä olevan joku hävettävä ominaisuus. Tuskinpa se on sitä yli nelikymppisinä lapsensa saaneille.

Ja kuten sanottua, nelikymppiset synnyttäjät - jopa ensisynnyttäjät - ovat jo aivan tavallinen näky, ei ollenkaan normista poikkeava.

Ja mistähän sinä minun koulutustasonkin tiedät?

Tottakai vammainen lapsi on yhtä rakas, kuin tervekin. Mutta jos saa tuplasti päälle nelikymppisenä lapsen, niin saattaahan sitä pakostikkin miettiä että ois kannattanu ehkä tehdä ne lapset aikasemmin ja näin ois saanu ehkä terveen lapsen, et omalla iällä saatto olla merkitystä sen vamman syntyyn...



Vammasen lapsen hoitaminen on kuitenkin tuplasti rankempaa ja kalliimpaa ja jos ikääkin on sitten se päälle 40-vuotta, niin se lisää vielä tuota raskautta...



Näimpä ollen näin just hyväks että mekin saatiin sillon 30-ja 32-vuotiaana lapset, koska meidän talous tilanne oli silloin myöskin hyvä ja vakaa.



Kun olin 29-vuotiaana 6kk raskaana niin pääsimme muuttamaan meidän omaan omakotitaloonkin ja olemme asuneet lapsien syntymistä asti tässä talossa ja ihan itse olemme myöskin maksaneet kaiken.

Niin meinasin että viiskymppiset pienten lasten vanhemmat myönnetään sellaisiksi mummoäideiksi tai ukkiisiksi ja tämähän ei ole minun keksimä termi vaan olette varmaan kuulleet tuon aikaisemminkin, ihan jo ilman tätä minun ketjua.



Ei viiskymppiset täys-ikästen lasten vanhemmat ole mitään mummoäitejä tai ukkiisiä.



Tuossa on ihan kaks eri elämäntilannetta. Se siihen nimitykseen vaikuttaa.

Ja kielioppivirheethän oli tämän keskustelun ydin, vai mitä?



" Järkyttävistä kielioppivirheistäsi tiedän. "

Esikoinen 16, ensi viikolla 17. Kuopus 15.

Tottakai vammainen lapsi on yhtä rakas, kuin tervekin. Mutta jos saa tuplasti päälle nelikymppisenä lapsen, niin saattaahan sitä pakostikkin miettiä että ois kannattanu ehkä tehdä ne lapset aikasemmin ja näin ois saanu ehkä terveen lapsen, et omalla iällä saatto olla merkitystä sen vamman syntyyn... Vammasen lapsen hoitaminen on kuitenkin tuplasti rankempaa ja kalliimpaa ja jos ikääkin on sitten se päälle 40-vuotta, niin se lisää vielä tuota raskautta... Näimpä ollen näin just hyväks että mekin saatiin sillon 30-ja 32-vuotiaana lapset, koska meidän talous tilanne oli silloin myöskin hyvä ja vakaa. Kun olin 29-vuotiaana 6kk raskaana niin pääsimme muuttamaan meidän omaan omakotitaloonkin ja olemme asuneet lapsien syntymistä asti tässä talossa ja ihan itse olemme myöskin maksaneet kaiken.

siirrettävissä johonkin toiseen hetkeen.

Sinähän hoopo olet, jos ajattelet, että sinä=jokainen muu nainen maailmassa.

Eikä se omakotitalo ole mikään tae mistään. Talouden vakaudesta, saati perheen pysyvyydestä. Luulisi sinun jo sen oppineen, jos todella olet itse jo muka keski-iässä (mitä kyllä vankasti epäilen, harva elämää nähnyt on noin naiivi).

Ja kielioppivirheethän oli tämän keskustelun ydin, vai mitä? " Järkyttävistä kielioppivirheistäsi tiedän. "

siinä missä se ikäkin. Enkä nyt puhu typoista, vaan selvistä kielioppivirheistä.

Lasta voi ehkä haitata...

vanhempiaan aina, oli ne nuoria tai vanhoja. Kyllä ne ainajonkun syyn keksii :)

Niin meinasin että viiskymppiset pienten lasten vanhemmat myönnetään sellaisiksi mummoäideiksi tai ukkiisiksi ja tämähän ei ole minun keksimä termi vaan olette varmaan kuulleet tuon aikaisemminkin, ihan jo ilman tätä minun ketjua. Ei viiskymppiset täys-ikästen lasten vanhemmat ole mitään mummoäitejä tai ukkiisiä. Tuossa on ihan kaks eri elämäntilannetta. Se siihen nimitykseen vaikuttaa.

Mutta toisin kuin sinä, minä en luokittele ketään tuolla tavalla tai ainakaan nyt ala kuvitella, että jonkun matalaotsaisen av-mamman keksimä pilkkanimitys edustaa millään tavalla yleistä normia tai sen pitäisi rajoittaa kenenkään elämänratkaisuja.

Ja kielioppivirheethän oli tämän keskustelun ydin, vai mitä? " Järkyttävistä kielioppivirheistäsi tiedän. "

siinä missä se ikäkin. Enkä nyt puhu typoista, vaan selvistä kielioppivirheistä.

kun se avaa suunsa tai kirjoittaa jotain.