Onko joku jaksanut lypsää?

Lypsin/pumppasin maitoa rintapumpulla keskoselleni noin kaksi kuukautta, koska hän ei osannut / halunnut imeä rintaa. Sitten aloin imettää häntä rintakumien avulla, sillä hän sai paremman otteen rintakumista kuin nännistä, joka ei ollut tarpeeksi tutin muotoinen.



Jätin rintakumit jossakin vaiheessa pois, kun lapsi alkoi roikkua rintakumi-tissillä tunnin tai puolitoista, enkä silti ollut aivan varma, tuliko vauvan maha täyteen. Ilman rintakumia imettäminen sujui sitten ongelmitta 11 kuukautta, kunnes lopetin imettämisen, sillä lapsi alkoi valvottaa yöllä haluten rintaa.



Kun annat vauvalle maitoa pullosta, kannattaa ostaa Calma-merkkinen tuttipullon tuttiosa. Sen idea on, että maito ei valu lapsen suuhun, vaan lapsen täytyy imeä saadakseen maitoa pullosta. Tämä tukee myös lapsen imemisen oppimista ja siten sinun on helpompi antaa rinnakkain rintaa ja tarvittaessa pullosta lisämaitoa.

Ja tosiaankin rintakumin poisjättämisen jälkeen nännit olivat välillä tosi kipeät ja ihan verillä, mutta sain tiedon, että ei ole vahingollista, jos lapsi saa vähän vertakin maidon seassa.



Jos siis olet motivoitunut imettämään, niin kannattaa jatkaa kivuista ja haavoista huolimatta. Ne paranevat jossakin välissä, kivut helpottavat ja itse pidin imettämisestä, kun se lopultakin sujui. Se oli mielestäni myös kätevämpää kuin kantaa mukanaan pulloja, desinfioida niitä, lämmittää jne. Ajattelin myös, että varsinkin keskoselle on tärkeää saada oman äidin maitoa.

Minä lypsin kaksi viikkoa ja sekin oli aikamoista, mies syötti pullosta ja minä lypsin vieressä, onneksi tuon kahden viikon jälkeen poika oppi rinnalle kun joka kerta tarjosin ensin sitä. Maitoa tuleekin helpommin kun lapsi imee sitä kuin lypsämällä.

Mutta jos et siis jaksa, voimat ovat niin vähissä, että jaksa iloita enää vauvasta ja ajattelet vain imettämistä ja ruokkimista, niin siirry korvikkeeseen. Kyllä korvikkeellakin kasvaa terveitä ja reippaita lapsia. Ei kannata siis tehdä imettämisestä liian suurta kysymystä. Jos ei suju, niin ei suju. Jossakin vaiheessa myös omat rajat tulevat vastaan ja tiedät varmasti, että olet tehnyt parhaasi ja yrittänyt kaikkesi.



Monista keskoslapsista tulee pullolapsia, sillä he eivät osaa tai jaksa imeä rintaa aluksi ja äidin pitää tosiaankin usein nähdä monta kuukautta vaivaa, jotta vauva oppisi imemisen. Varsinkin, jos on isompiakin lapsia, eikä aikaa viettää koko päivää sängyssä opetellen ja opettaen imettämistä / imemistä, on korvikemaitokin ihan hyvä ratkaisu.

Ai suomeksi se onkin Ainu Medela Alma, ei Calma. Se mahdollistaa imettämisen ja pullon antamisen rinnakkain ilman, että vauva tottuu helppoon maidontuloon tuttipullosta. Vauvan pitää siis imeä itse, kun käyttää tuota tuttipullon tuttia.

Mä oon huomannut että lypsäminen on aika henkistä puuhaa vaikka aluksi luulin sen olevan ihan mekaanista. Jos itse erehdyn ajattelemaan lypsäessä lypsämistä tai paljonko maitoa on niin heruminen loppuu siihen. Yritän ajatella jotain ihan muuta: puhun puhelimessa, katson jotain hyvää sarjaa tms niin sujuu paremmin.

Kiitos tuosta Medela Alma vinkistä.



Rintakumilla siis imetän vauvaa eikä rinnat ole kipeät imettämisestä, vaan lypsämisestä. Sitä varmaan epätoivoissaan lypsää sähköpumpulla välillä täysillä, että saisi kaiken maidon (vaikka eihän siitä oikeasti mitään apua ole). Vauva osaa syödä rinnalta tuolla kumilla ihan hyvin, jostain syystä ei vaan syö (paitsi välillä syö tosi hyvin, 20 minuuttia reippaasti maha täyteen). Liekö sitten niin uuvuttavaa kuitenkin. Tarjoan rintaa 5-6 aterialla vuorokaudessa eli en ihan jokaisella (esim en silloin, kun nukun ja mies syöttää lasta).



Lohduttavaa tietää, että jollain on onnistunut pullolta rinnalle siirtyminen. Voihan se vielä onnistua meiltäkin. Toivoisin, että korvikkeeseen ei tarvitsisi mennä, mutta jos siihen joutuu, niin olen ainakin kaikkeni yrittänyt. :)



ap

maitoa tuli n. 20ml/ lypsy, eli todella vähän!



Kun vauva kotiutui, niin siirryttiin kolmen päivän aikana rinnalle. Aika rajusti siis ja ekalla viikolla paino olikin vähän laskenut. Mutta sitten oltiinkin kokonaan rintamaidolla.



Oletko tehnyt syöttöpunnituksia, vai mistä tiedät paljonko vauva syö. Muistathan, että pelkkä imuaika ei kerro mitään saadusta maidon määrästä! Suosittelen siis lainaamaan vaa'an neuvolasta ja kirjaamaan kaikki päivän syötöt. Vauvat usein juo pullosta vaikka olisivatkin saaneet jo rintaa.



Sitten vaan ihan määrätietoisesti vähennät pullomaidon määrää ja lisäät syöttöjen määrää (esim. alussa ennen kun maito lisääntyy, saatat hyvinkin joutua imettämään 10-15 kertaa päivässä! Näin muutama (2-5) päivä, jonka jälkeen imetysvälit luultavasti pitenee.



Sitkeesti tarjoat aina vain sitä rintaa, teet punnitukset ja syötät puuttuvat maitomillit vaikka illalla pullosta.

lypsämisen ja siirtyä imetykseen!

Hän ei ikinä oppinut rinnalle. Alussa yritin imettää, punnitsin häntä vaa'alla ja aina oli saanut vain jotain 5-10ml imettyä pitkien yritysten jälkeen. Kävin sairaalan imetysohjaajallakin, mutta kolmen kuukauden kohdalla oli vaan pakko luovuttaa imetyksen kanssa, kun se ei kerta kaikkiaan lähtenyt sujumaan ja uuvuin. Pulloon siirtyminen olikin hyvä ratkaisu, vaikka kovasti silloin surin sitä. Vauvan ilmavaivat vähenivät heti ja jaksaminen parantui, häntäkin oli rasittaneet ne lukuisat, pitkät imetysyritykset.



Maitoa ei minulta tullut koskaan helposti, vaan jouduin pumppaamaan alkuviikot just jotain 12 kertaa vuorokaudessa ja koko lopun pumppausajan 8 kertaa vuorokaudessa, joista yksi yöllä. Yksi pumppauskerta kesti noin 45-60min. Sillä tavalla sain maidon riittämään vauvalle, mutta se oli _tosi_ rankkaa ja uuvuttavaa. Mies, sairaalan lääkärit ja neuvolan väki kaikki sanoivat, että kannattaisi lopettaa pumppaaminen ja siirtyä korvikkeen käyttöön, mutta se oli henkisesti jotenkin todella vaikeaa. Kun sitä maitoa kuitenkin tuli, kun vaan jaksoi pumpata - olisi pitänyt siis aktiivisesti ajaa maidontuotantoa alas pumppauskertoja vähentämällä. Pumppasin sinne 6kk saakka ja sitten väsähdin totaalisesti ja lopetin. Näin jälkeenpäin katsottuna, olisi ehdottomasti pitänyt lopettaa jo aikaisemmin. Silloin tunsin itseni todella huonoksi äidiksi kun lopetin pumppaamisen ja surin sitä aivan turhan paljon. Nyt, kun siitä on yli vuosi, olen saanut perspektiiviä asiaan. Rintamaito on tärkeää, mutta ei sen arvoista, että äiti väsähtää täysin ja koko perhe kärsii siitä. Meillä on keskosen lisäksi tuolloin 2v esikoinen ja etenkin hän joutui kärsimään aivan liikaa siitä, etten koskaan ehtinyt olla hänen kanssaan, istuin aina pumpun ääressä.



Joten neuvoni on: älä uuvuta itseäsi liiaksi! Vauvasi on saanut äidinmaitoa jo ne tärkeät pari ensimmäistä kuukautta ja jos tuntuu liian rankalta, voit hyvällä omatunnolla lopettaa. Sitten jaksat paremmin olla vuorovaikutuksessa vauvan kanssa.

olen syöttöpunninnut sairaalassa, max syöttö 50ml. Vauva vaan useimmiten ei halua/jaksa syödä. Tosiaan kerran tai kaksi päivässä syö kunnolla (muuten ottaa imun, pari, turha niitä on punnita). Mut olen toiveikas että söisi enemmän kunhan kasvaa. Pakkohan se on pulloa antaa 10-30 min yrityksen jälkeen, ettei pieni liikaa väsy.

Vauvahan oppii siihen, että imee pari kertaa, päästää irti ja sitten saakin helposta pullosta.



Anna imeä pari kertaa, sitten odotat 15-20min, kunnes taas osoittaa nälän merkkejä, sitten uudestaan imetysyritys. Ei liian helpolla pulloa, vaikka tietenkin pitää pitää huoli, että lapsi syö riittävästi.



Oletko muuten kokeillut lysää imettäessä? Vauva toisella rinnalla, kone toisella? Yleensä silloin heruu kunnolla, kun vauva tekee sen herutustyön ja sitten lypsyaikaa pystyy lyhentämään.



Aa, ja vielä sellainen vinkki, että jos vauva ei jaksa heruttaa (eli imeä siihen asti, että maitoa alkaa tulemaan kunnolla), niin kokeile käynnistää heruminen pumpulla ja syötä heti siihen perään! (Mutta älä lypsä liian kauan, ettei vauva joudu tekemään taas uudestaan herutustyötä)

10x 50ml on 500ml. Eli jos syö vähän kerrallaan, täytyy kertoja olla runsaasti.



Syöttöpunnituksia täytyy tehdä joka syötöllä, muuten ei saa tarkkaa kuvaa päivän maitomääristä. Syöttöpunnitus silloin tällöin ei anna kunnon kuvaa.

Silloin maito voi olla hetkellisesti tiukemmassa, palautuu sitten taas.

Nostan sulle hattua, 11! Olet ollut tosi sitkeä! Pidän kyllä mielessä tuon että en liikaa itseäni väsytä. Sitä vaan arvottaa äidinmaitoa niin kovin ja imetyksestä haaveilen. Mut eihän sitä ole pakko kokonaan korvikkeisiin siirtyä, jos uupuu, kai se onnistuu osittainkin.



Ap

KIva, että vinkkejä tulee! Kiitoksia paljon.



Jonkin kerran olen lypsänyt samalla kun imetän, mutta en ole huomannut, että sitä maitoa tulisi juurikaan enempää. Yhteispeli onnistuu vain käsikäyttöisellä pumpulla, lypsykoneen kanssa loppuu kädet kesken (siinä on kaksi säätönappia, joita tarvitsen). Tosin imetyksen ja lypsämisen yhdistämisessä "säästää aikaa" (kun joutuu joka tapauksessa istumaan paikoillaan).



Mulla heruu maito ihan ok. Siis ei juuri koskaan itsestään, mutta vauvan tarvitsee ottaa vain kolme, neljä imaisua, niin rintakumissa on maitoa. Eikä sekään auta, että maitoa olisi valmiina kumissa. Jotenkin minusta tuntuu, että vauva kyllä jaksaisi syödä rinnalta, mutta ei aina halua.



En usko, että tarvitsen syöttöpunnituksia mihinkään. Se 50 ml oli siis sairaalassa, kuukausi sitten. Tavallaan "todiste", että vauva osaa ja jaksaa syödä ihan kunnolla. Jos vauva söisi rinnalta, niin uskon, että maito riittäisi kyllä (vauvahan kai yleensä saa maitoa paremmin kuin pumppu) ja kyllähän sen vauvasta näkee, että kasvaako ja voiko hyvin. Kyllä tuo osaa ilmoittaa, kun on nälkä. :D



Tänään olenkin tarjonnut rintaa vielä entistä sitkeämmin. Jospa se tästä.

Menkkoja minäkin mietin, kun alkoi tuntua, että maito on tiukemmassa. Mutta mistäpä voisin tietää onko tulossa vai ei, kun kroppa on täynnä kummallisia tuntemuksia. Luulin jo kolme viikkoa sitten, että olisi ollut ovulaatio, mutta ei tainnut olla. Voi olla, että väsymys vaikuttaa tuohon maidon tuloon.



Ap