Millaisia ovat "liian korkeat vaatimukset" joita joillain kuulemma on parinvalinnassa?

Niinpä, niin.. Mä otin miehen jolla ei oikeasti olis ollu mahdollisuuksia mun tasoiseen naiseen, mies oli yh ja pätkä, eikä mikään kovin komea, saati iso kaluinen, tosin varallisuutta ja kiltti luonne (ainakin päällepäin, löytyi..)

Noh vuosien saatossa on tullut selville että naisen pitää pitää huolta kodista, pyykeistä, itsestään, maksaa omien laskujen lisäksi myös n. puolet yhteisistä laskuista (vaikkA naisen nettopalkka on about 1000€ pienenmpi kuin miehen), palkastaan mies myös maksaa yhteistä kotiamme, joka on avioehdolla suojattu minulta. Miehellä on myös reilut 100000€ rahastoja ja muuta omaisuutta lähes 1000000€ edestä.. Naisella vain velkaa..Nainen maksaa myös ison osan ruokakuluista, autoveron ja lähemmäs 300€/kk bensalaskuja matkakuluina.. Mies ostelee harrastuksiinsa liittyviä juttuja sadoilla ja tuhansilla, nainen kulkee rikkinäisissä vaatteissa..

[quote author="Vierailija" time="20.01.2013 klo 21:00"]Ei kelpaa sellainen mies joka ei voi naisen elintasoa nostaa!?

Kannattaa miesten olla todella varuillaan.

Naiset eivät ole tyytyväisiä ennenkuin ovat huomattavasti

tasa-arvoisempia kuin miehet!

Naiset haluavat vain miehen rahat!

[/quote]

Kyllä se valitettavasti menee noin. Ilmiötä kutsutaan hypergamiaksi.

Esimerkiksi minä täytän usein naisten muut vaatimukset ainakin suurin piirtein, mutta tilinauhan vuoksi pariutuminen on varsin vaikeaa.

[quote author="Vierailija" time="11.06.2014 klo 17:10"]

[quote author="Vierailija" time="20.01.2013 klo 19:50"]että odottavat yhden ihmisen vastaavaan heidän kaikkiin tarpeisiinsa, vaikka elämässä on hyvä olla muitakin läheisiä, esimerkiksi ystäviä, jotka jakavat saman mielenkiinnon kohteen

[/quote]

Olemme mieheni kanssa toistemme parhaat ystävät. Viihdymme toistemme kanssa parhaiten. Kerromme toisillemme asiat, joista muut eivät tiedä eli salaisuuksia on, mutta ei meidän välillä. Esim. siskoni ei voi tätä ymmärtää.

Olemme olleet yhdessä jo kauan ja elämä on ehtinyt riepotella sen verran, että olemme oppineet, että jopa läheiset voivat tuottaa pettymyksen, hylätä hädän hetkellä ym. Hän on minun kallioni ja minä hänen. Mutta näin meillä.

[/quote]

Mukava kuulla näin hienon kiteytyksen! Todellakin kypsää ja haihattelematonta arviota parisuhteesta. Juuri NÄIN!! 

Aivan kuin avovaimollani ja minulla. Olen onnellinen kuin pulska sika, oikein hävettää! Anteeksi tuo alatyylin ilmaus. En voi mitään innostuessani.

[quote author="Vierailija" time="11.06.2014 klo 18:06"]

Niinpä, niin.. Mä otin miehen jolla ei oikeasti olis ollu mahdollisuuksia mun tasoiseen naiseen, mies oli yh ja pätkä, eikä mikään kovin komea, saati iso kaluinen, tosin varallisuutta ja kiltti luonne (ainakin päällepäin, löytyi..)

Noh vuosien saatossa on tullut selville että naisen pitää pitää huolta kodista, pyykeistä, itsestään, maksaa omien laskujen lisäksi myös n. puolet yhteisistä laskuista (vaikkA naisen nettopalkka on about 1000€ pienenmpi kuin miehen), palkastaan mies myös maksaa yhteistä kotiamme, joka on avioehdolla suojattu minulta. Miehellä on myös reilut 100000€ rahastoja ja muuta omaisuutta lähes 1000000€ edestä.. Naisella vain velkaa..Nainen maksaa myös ison osan ruokakuluista, autoveron ja lähemmäs 300€/kk bensalaskuja matkakuluina.. Mies ostelee harrastuksiinsa liittyviä juttuja sadoilla ja tuhansilla, nainen kulkee rikkinäisissä vaatteissa..

[/quote]

Kuulostaa enemmän siltiä, että miehesi on se korkeampitasoinen teistä..

Mies

Minusta ihmisellä saa olla vaatimuksia. Olisi kauhea ajatus, että mieheni olisi tyytynyt minuun paremman puutteessa. :) 

Mutta minusta olisi järkevää vähän suhteuttaa näitä kriteereitä. Onko hyvä parisuhde todella siitä kiinni, että puolisolla on kovan alan koulutus ja ulkokuori täysin moitteeton? Toisekseen: minusta noilla "taso"jutuilla saisi heittää vesilintua. Minä en tarvitse ketään pönkittämään omaa arvoani. Minä en huonone sillä, että mies ei ole treenannut itselleen himolihaksia ja lue harrastukseksi Dostojevskia. Teen niitä itse, jos koen tarpeelliseksi.

Minulle tärkeimmät kriteerit ovat olleet ehdottomasti se, että viihdyn toisen kanssa, olen kiinnostunut hänen ajatuksistaan, sytyn hänen läheisyydestään ja saan sovitettuani arkeni ja juhlani hänen omiinsa. Ja loppujen lopuksi näillä kriteereillä sain sen parhaimman, eikä tarvinnut edes odottaa hirveän kauan. :)

Ehkä ainut alitajuinen kriteeri on ollut se, että ei saa olla kiiltokuvamies. Pitää olla jotakin rikkomaan täydellisyyttä, että jaksaa kiinnostaa. 

Mutta näinhän tämä on. Toiset on investoineet tilipussiinsa vääntämällä illat pitkät toimistolla, toiset piut paut välittäneet, ja olleet punttisalilla. Samaa pääomaa kaikki. Se, miten pää kestää vetää sitten tappiin asti omaa tyyliä, varmaan ratkaisee, ettei ala katumaan. Sitten on näitä "onnekkaita" naisia, jotka ovat istuneet Chez Dominiquessa joka toinen ilta ilmaiseksi, syöneet ja juoneet kymmenen "onnekasta" miestä rappiolle, ja ovat edelleen - ah - niin haluttavia. Mutta mitäs heistä, 99% prosenttia vetää tällä peruskaavalla. Kateus vie kalatkin vedestä.

[quote author="Vierailija" time="11.06.2014 klo 18:06"]

Niinpä, niin.. Mä otin miehen jolla ei oikeasti olis ollu mahdollisuuksia mun tasoiseen naiseen, mies oli yh ja pätkä, eikä mikään kovin komea, saati iso kaluinen, tosin varallisuutta ja kiltti luonne (ainakin päällepäin, löytyi..)

Noh vuosien saatossa on tullut selville että naisen pitää pitää huolta kodista, pyykeistä, itsestään, maksaa omien laskujen lisäksi myös n. puolet yhteisistä laskuista (vaikkA naisen nettopalkka on about 1000€ pienenmpi kuin miehen), palkastaan mies myös maksaa yhteistä kotiamme, joka on avioehdolla suojattu minulta. Miehellä on myös reilut 100000€ rahastoja ja muuta omaisuutta lähes 1000000€ edestä.. Naisella vain velkaa..Nainen maksaa myös ison osan ruokakuluista, autoveron ja lähemmäs 300€/kk bensalaskuja matkakuluina.. Mies ostelee harrastuksiinsa liittyviä juttuja sadoilla ja tuhansilla, nainen kulkee rikkinäisissä vaatteissa..

[/quote]

"Mun tasoiseen naiseen" - miten määrittelet oman tasosi, ihan uteliaisuudesta? 
Ihan vain sillä, että en ole ikinä käsittänyt tätä tasohömpötystä. Ihan niin kuin omalla olemisellaan pitäisi "ansaita" jotakin utopistista. 

Mulla oli liian korkeat vaatimukset, koska olin useamman vuoden sinkkuna. Vaatimukset olivat: normaali mies, joka ei ole juoppo, ei polta, ei ole väkivaltainen, ei ole pervo, ei ole mielenvikainen, ei työtön eikä narsisti. No kaupungista en sellaista normaalia miestä löytynyt, mutta onneksi maalta löytyi sellainen kultakimpale joka on normaali suomalainen mies.

[quote author="Vierailija" time="11.06.2014 klo 10:44"]Oma kriteerini miehelle:

-Akateeminen tutkinto, mielellään esimerkiksi Ktm tai DI. Ei missään nimessä ainakaan humanisti!

-Hyvä palkka

-Muuta omaisuutta: omistusasunto hyvällä alueella (väh. kaksio), auto, veneestä, moottoripyörästä ja kesämökistä plussaa, mielellään ainakin jokin näistä tulisi olla.

-Vähintään 180 cm pitkä, mielellään 185 cm tai yli. Ei saa olla lihava tai laiha, pitää olla sopivasti lihaksia. Ei saa olla kaljuuntumassa.

-Suomalainen tai muuten kaukaasialainen

-Kohtelias: osaa avata ovet, maksaa ravintolassa, kantaa painavat kassit/muut tavarat.

-Hyvä sängyssä, kokeilunhaluinen ja ottaa myös kumppanin huomioon. Tarpeeksi suuri penis.

Oma korkein suoritettu tutkintoni on ylioppilas ja olen töissä matalapalkka-alalla. Asun vuokrayksiössä, omistan ajokortin, mutta en autoa ja olen todella huono kuljettaja. Minulla tai edes lähisuvussani ei ole kesämökkejä, veneitä tai moottoripyöriä. Joku voisi sanoa, että lähtökohtiin nähden kriteerit ovat liian korkealla, mutta ainakaan tähän mennessä ei ole tarvinnut noista tinkiä, vaan kaikki miehet, joiden kanssa olen vakavammin seurustellut, tai edes käynyt treffeillä, ovat täyttäneet nämä kriteerit. Tarvittaessa aletaan sitten miettiä, ovatko kaikki ihan oikeasti merkittäviä, mutta miksi tyytyä vähempään, kun ei ole tarvetta?

[/quote]

Miksi ne suhteet eivät ole kestäneet?

Onneksi en ehtinyt sellaiseen ikään että kriteereitä olisi tullut. 16 vuotiaana napattu mies osoittautui

- komeaksi

- sopivan pitkäksi

- saman huumorintajun omaavaksi

- suht varakkaaksi

- myöhemmin hyvin tienaavaksi

- tasa-arvoiseksi vanhemmaksi ja kodinhoitajaksi

- oman tilan antajaksi ja ottajaksi

- samat kulutustottumukset omaavaksi

- saman koulutustason omaavaksi

- tyylitietoiseksi

- samoista asioista pitäviksi (esim yhteiset harrastukset)

- samat arvot omaavaksi

Jne.

Pitää muistaa olla kiitollinen, yhteisiä vuosia takana 8!

Työkaverini 36 vuotias sinkkumies. Hiljainen, mitättömän näköinen ja tosikko. Ei juoppo, teki muuten ihan ok ja kelpaisi ihan varmasti samantyyppiselle naiselle. Mutta hän itse kuolaa kaunottarien perään, saa aina pakit.

[quote author="Vierailija" time="11.06.2014 klo 17:33"][quote author="Vierailija" time="11.06.2014 klo 17:10"]

[quote author="Vierailija" time="20.01.2013 klo 19:50"]että odottavat yhden ihmisen vastaavaan heidän kaikkiin tarpeisiinsa, vaikka elämässä on hyvä olla muitakin läheisiä, esimerkiksi ystäviä, jotka jakavat saman mielenkiinnon kohteen

[/quote]

Olemme mieheni kanssa toistemme parhaat ystävät. Viihdymme toistemme kanssa parhaiten. Kerromme toisillemme asiat, joista muut eivät tiedä eli salaisuuksia on, mutta ei meidän välillä. Esim. siskoni ei voi tätä ymmärtää.

Olemme olleet yhdessä jo kauan ja elämä on ehtinyt riepotella sen verran, että olemme oppineet, että jopa läheiset voivat tuottaa pettymyksen, hylätä hädän hetkellä ym. Hän on minun kallioni ja minä hänen. Mutta näin meillä.

[/quote]

Teillähän on asiat erinomaisella tolalla.

[/quote]

Kiitos. Nykyään on. Nuorena kyllä tehtiin kaikki virheet, mutta sitten päätettiin molemmin muuttua.

mä tiedostan että mulla on toivelista ollut vähän liian kova. mutta pitää myös muistaa että vaikka joku olisi paperilla tiettyjä asioita vastaava, sieltä välistä voi kuitenkin löytyä jotain mahdotonta, eli vaikka olisi hyvätuloinen kome kiltti kotona auttava koulutettu hauska mies, niin ongelmaksi voi muodostua vaikka että mies tykkää pukeutua naiseksi, eli seksielämä ei natsaakaan...  jne.

anyway; nyt olen avoliitossa mutta tässä vanha listani:

-suht koulutettu TAI muuten alallaan edennyt (eli vaikka sitten musiikilla itsensä elättävä, kunhan oikeasti myös elättää...)

-sivistynyt

-feministi eli naisten tasa-arvoon uskova

-perushygienia kunnossa

-ei hullun mustasukkainen

-älykäs

-huumorintajua ja jossain määrin hauska

-ymmärtävä ja kiltti luonne, joka näkyy käytöksessä niin kanssaihmisiä kuin eläimiäkin kohtaan

-ei kovin ylipainoinen

-ei alkoholi-, huume- tai peliongelmia

-kohtuu rationaalinen

-agnostikko tai ateisti

-ok seksiä

unohtuikohan jotain? joka tapauksessa, nykyinen mieheni täyttää kriteerit paitsi sivistyksessä on puutteita jos olen rehellinen. koulutus on hyvä mutta on niin ma alansa eikä vaan ole kiinnostunut poltiiikasta tai muutenkaan maailman asioista, olkoon, se ei ole este. rationaalisuuden kanssa oli myös vähän niin ja näin mutta mies on muuttunut muutaman vuoden ajan tuossa suhteessa, onneksi. toisaalta miehellä on sitten plussia joita ei listassani edes ollut :)

ulkonäköä ei ikinä ollut listallani vaikka muistan että jotenkin itselleni oli aina "selvää" että miehen pitäisi olla "kivan näköinen". oma mieheni ei ole monenkaan mittapuulla varmaan kummoinen mutta tässä kohtaa viimeistään opin ettei ulkonäkö ole se tärkein juttu, jos ihmien on muuten oikea :)

mutta että vaativa saa olla, eihän se ole tyhmä joka pyytää vaan se joka maksaa?  eri asia sitten löytääkö sitä mitä haluaa.

[quote author="Vierailija" time="11.06.2014 klo 19:08"]

[quote author="Vierailija" time="11.06.2014 klo 18:06"]

Niinpä, niin.. Mä otin miehen jolla ei oikeasti olis ollu mahdollisuuksia mun tasoiseen naiseen, mies oli yh ja pätkä, eikä mikään kovin komea, saati iso kaluinen, tosin varallisuutta ja kiltti luonne (ainakin päällepäin, löytyi..)

Noh vuosien saatossa on tullut selville että naisen pitää pitää huolta kodista, pyykeistä, itsestään, maksaa omien laskujen lisäksi myös n. puolet yhteisistä laskuista (vaikkA naisen nettopalkka on about 1000€ pienenmpi kuin miehen), palkastaan mies myös maksaa yhteistä kotiamme, joka on avioehdolla suojattu minulta. Miehellä on myös reilut 100000€ rahastoja ja muuta omaisuutta lähes 1000000€ edestä.. Naisella vain velkaa..Nainen maksaa myös ison osan ruokakuluista, autoveron ja lähemmäs 300€/kk bensalaskuja matkakuluina.. Mies ostelee harrastuksiinsa liittyviä juttuja sadoilla ja tuhansilla, nainen kulkee rikkinäisissä vaatteissa..

[/quote]

"Mun tasoiseen naiseen" - miten määrittelet oman tasosi, ihan uteliaisuudesta? 
Ihan vain sillä, että en ole ikinä käsittänyt tätä tasohömpötystä. Ihan niin kuin omalla olemisellaan pitäisi "ansaita" jotakin utopistista. 

[/quote] No pinnallisesti jos ajatellaan, niin olin hóikka, kaunis, iso tissinen, tiukka peppuinen/-pilluinen. hyvästä perheestä, pukeuduin kauniisti, tienasin suht hyvin jnejne..

Tuttuni:

170cm pitkä ja tosi laiha, rinnaton, ei  meikkaa, lyhyet hiukset, urheilee, 34v, sillä on lapsi, akateemisesti koulutettu, vähän tiukkapipo. 

Ihmettelee kun ei löydä rikasta, tummaa, lapsetonta (ei kait ihan ehdoton), akat. koulutuksen hankkinutta 30-40v miestä.

Joo, että tuollaiset miehet kuolaa mallityttöjen perään :) ^

Rakkaus ei laadi CV:tä. On vain tunne, ei mitään luetteloita. Ne kuvastavat jotenkin kyynistä, egoistista luonnetta. Kompromissit ovat keskeinen osa parisuhdetta. Kun annan, niin saan. Avovaimoni puolesta olen valmis antamaan henkeni, niin paljon häntä rakastan. T: Mies keski-ikäinen

Mielestäni älykkyys kriteerinä ei ole yksiselitteinen. Mieheni on monissa asioissa älykäs, hahmottaa asioita nopeasti kolmiulotteisesti, muistaa kaiken lukemansa ja omaksuu nopeasti uusia taitoja. Toisaalta sosiaaliset taidot ovat itselläni huomattavasti paremmat. Kyllä kysymys on aina kokonaispaketista, jostain pitää ehkä tinkiä, mutta se ei haittaa, jos toinenkin on valmis tulemaan vastaan omissa vaatimuksissaan.

Itselläni on eräs työtuttu,n. 32 v. sinkkumies, tavallinen suorittavan tason työntekijä, jolla kyllä käsittääkseni hyvä palkka, autot ja asunnot on viimeisen päälle, ihan ok-näköinen ja ok-pituinen ja hyvät jututkin. Mutta ne uskomattomat vaatimukset naisille! Mallin mitoissa pitää olla ja älykäs ja rikas jne. jne. Olen sanonut suoraan monta kertaa, että tarkista asenteesi, jos haluat kumppanin löytää. Kerran oli hänelle tarjolla herttainen ja hoikka opettajanainen. Tapasin naisen pari kertaa työpaikan tilaisuuksissa. Ei siitäkään tullut mitään, koska hän oli miehen mukaan kuulemma liian laiha ja liian hiljainen kotona. Mun kanssa oli kyllä ihan juttelevainen. Siis WTF?

Olen 21v poika. Ja kyllä, poika. Mieheksi en aio kutsua itseäni, enkä aikuiseksi, koska olen henkisesti vielä epäkypsä ja hieman lapsellinen. Itselläni on todella korkeat vaatimukset naisten suhteen, mutta mitä enemmän ajattelen asiaa, sitä varmempi olen, että nämä ovat vain psykologinen defenssi. Olen nimittäin keskivertoa rumempi, uskon, että suurin osa naisista ei kelpuuttaisi minua.

Siksipä tunnen paljon vihaa itseäni kohtaan, kun en koskaan saa ketään. Tämän takia olen kehittänyt mielelleni defenssin joka pitää nuo itsevihaiset ajatukset kurissa: väitän olevani jotenkin tasokas ja sellainen, jolla on varaa valita.

Esimerkkejä vaatimuksistani:

- älykäs, 115+ ÄO vaikka monet ei oma ÄO:taan tiedä

- mukava

- yhteisiä kiinnostuksen kohteita

- isot rinnat mielellään

- lojaali ja luotettava

- tulee toimeen omillaan

- fiksu

- ei ajattele turhan tunteellisesti

Itse olen äärimmäisen rationaalinen enkä vain tule vahvasti tunteiden pohjalta ajattelevien kanssa toimeen.

Lisää:

- mielellään korkeakoulutettu

- pitää musiikista

- ymmärtää minua

- on kiinnostava

- ei huku massaan

- osaa ajatella kriittisesti

- ei ole ohjailtavissa tai manipuloitavissa

Siinäpä ne. Pitkä lista, mutta kyllä tuollainen mimmi saattaa joskus vastaan kävelläkin. Sitten voidaankin kisailla kummalla on pidempi vaatimuslista :)

Useat kriteerit noista suht. helppo täyttää, jotkut taas ei. Siinä kuitenkin kriteerilistani. Olen 21-vuotias, en ole koskaan ollut pitkässä parisuhteessa. Olen kuitenki harrastanut lyhyitä suhteita ja sellaisia säätöjä (jotka ei mene seksiin asti) pariin otteeseen.

Tämä oli muuten ensimmäinen kerta kun postaan tänne.

[quote author="Vierailija" time="11.06.2014 klo 10:25"]

Noiden listojen tekijät tuntuvat luulevan, että parin valinta on kuin uuden auton osto. Tehdään lista ominaisuuksista, ja painutaan autokauppaan. Kyllä myyjä sitten tuunaa tarpeen mukaan, jos ei just hyllystä löydy sopivaa.

Käytännössä se on kuitenkin kuin käytetyn auton osto. Mennään liikeeseen, katsotaan mitä on tarjolla. Jos jokin miellyttää niin otetaan se, tai sitten ollaan ilman ja ehkä mennään seuraavaan liikkeeseen.

[/quote]

Ajattelin joskus näin että mies jolta odotetaan ns paljon hän on kyllästynyt tähän huomiointiin ja puhuu sentähden kliseitä mitä hän muka vaatii.  Jos ihmisten annettaisiin olla rauhassa he saisivat olla yksinkertaisia, koska seksuaalisuutta tai yleensä toisesta ihmisestä tykkäämistä ei voida älyn kannalta määrittää - se vaan joko on taikka ei.   Juuri nämä kliseet voivat tehdä kiinnostavasta miehestä tympäisevän.