Lue keskustelun säännöt.
Voiko ihminen todella muuttua näin paljon tavatessaan "Sen Oikean"?
20.01.2013 |
Kyseessä on entinen avopuolisoni ja lapsieni isä.
Seurustelimme 12v, saimme 3 lasta, asuimme yhdessä. Silti mies ei halunnut sitoutua minuun. Jo yhteenmuutto oli hänelle kova pala. Hän sanoi aina ettei koskaan menisi naimisiin, ei minun kanssani eikä kenenkään muun. Samoin hän myös kertoi että jos eroaisimme niin hän ei tekisi enempää lapsia eikä sitoutuisi uudelleen.
No, erosimme sitten ihan yhteisestä päätöksestä ja mies elelikin poikamieselämää monta vuotta. Olen muutamaan otteeseen ehdottanut yhteenpaluuta, mutta ei kuulemma halunnut enää jakaa arkeaan toisen aikuisen kanssa. Lapsista on aina pitänyt hyvää huolta, isä muutti lähelle ja lapset ovat aina tervetulleita eli sen suhteen ei ole ollut valittamista.
No, n.6kk sitten mies alkoi muuttua. Hänestä tuli positiivisempi ja avoimempi, hän saattoi jopa vitsailla. Nyt hän oli nyt ilmoittanut äidilleen löytäneensä elämänsä naisen jonka hän haluaa viedä vihille. Hän on kuulemma sellainen ihminen jollaista hän on odottanut ja kaivannut koko ikänsä yms. Kysyin sitten asiasta ja mies kertoi avoimesti ettei hän voi pitää lupauksiaan jos hän tulee tämän naisen viemään alttarille; mies haluaa siis vielä lisää lapsia.
Olen toki onnellinen hänen puolestaan mutta minua epäilyttää silti.. ja toki hieman harmittaa. Olisin tahtonut vielä joskus elää perheenä ja minun on vaikea uskoa miehessä tapahtunutta muutosta. Jotenkin haikea fiilis. Voikohan tuo kuitenkin olla vain ensihuumaa miehen osalta vai hautaanko täysin perhehaaveet?
Mielipiteitä?
Kommentit (158)
Ja hän oli kuitenkin tuolloin jo yli 50-vuotias, takana yli 20 v avioliitto äitini kanssa.
Nyt än on onneksi saanut vielä 20 onnellista vuotta uuden puolisonsa kanssa, siis naisen, jonka kanssa he vain sopivat hyvin yhteen. Äitini kanssa eivät koskaan sopineet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eromme tuli täytenä yllätyksenä minulle. Hän oli vannonut rakkauttaan edellisenä päivänä ja sitten seuraavana ilmoittikin, että tämä oli tässä. Erosimme toukokuussa, hän muutti uuden luokse saman tien ja olivat syksyllä naimisissa järjestettyään isohkot häät. Oikeasti.
Silloinhan se oli hirveintä, mitä kuvitella saattaa, mutta nyt jälkikäteen ajatellen ymmärrän, että me emme vain olleet oikeat toisillemme. Olen ollut 10 + vuotta naimisissa itsekin ja vaikka tästä ekasta erosta toipuminen vei vuosia, sen piti silti tapahtua. Se kasvatti ihan valtavasti.
Eihän se silloin ollut kivaa myöntää, että emme olleet oikeat toisillemme, koska rakastin häntä ihan älyttömästi. Se oli jotenkin pahinta, että hän meni isosti ja näyttävästi naimisiin heti eromme jälkeen.
-Ansaitsenko minä olla onneton? JOKAINEN ON OMAN ONNENSA SEPPÄ, SE LÄHTEE ITSESTÄ, KENENKÄÄN VELVOLLISUUS EI OLE TEHDÄ TOISTA ONNELLISESKSI
-Ansaitsevatko viattomat lapseni olla onnettomia? ISÄ ON KERTOMASI MUKAAN HYVÄ LAPSILLEEN JA ONNELLISESSA PARISUHTEESSA VARMAAN VIELÄ PAREMPI
-Onko oikein että lapseni tuntevat itsensä hylätyksi ja arvottomiksi jos mieheni saa uuden onnensa kanssa lapsen? HÖPÖHÖPÖ, MIKSI TUNTISIVAT, ELLET SINÄ PÄSMÄRÖI
-Mikä oikeus miehelläni on valehdella naimisiinmenosta? OLET SAIRAS, JOS AIKUISTUVA JUURI TÄYSI-IKÄISEKSI TULLUT EI HALUA AVIOLIITTOON EI SE TARKOITA ETTEIKÖ KOKO N.SATA VUOTTA KESTÄVÄN ELÄMÄN AIKANA SAISI AVIOITUA, KUN SE OIKEA LÖYTYY
-Mies yrittää riistää loputkin perheestäni, sillä hän yrittää tehdä minusta viikonloppuäidin. EHKÄPÄ HÄN ONKIN SE PYSTYVÄMPI VANHEMPI JA LAPSILLENNE PARHAAKSI
ONko oikein että minulle on näin valehdeltu? Miettikääpä nyt arvon av-raati omalle kohdallenne.. Ei tämä sittenkään olisi ehkä niin suuri rakkaustarina jos TE olisitte minun asemassani. Minulla ja miehellä se suuri rakkaustarina on, ollaan kuitenkin niin monta vuotta viety toistemme elämästä. KATSOPA PEILIIN, SINÄHÄN OLIT JO LUPAUTUNUT AVIOLIITTOON TOISEN KANSSA ERONNE JÄLKEEN... MIKSI? MIKÄS OIKEUS UUTEEN/AITOON ONNEEN VAIN SINULLA ON!
Mieheni ja hänen exä olivat yhdessä teini-iästä asti, melkein 15 vuotta ja saivat 2 lasta. Mies tuli ja meni niinkuin huvitti, olivat molemmat vielä ihan "lapsia" kun saivat lapsia.
Miehelleni kaverit oli tärkeämpiä ja päihteetkin tulivat kuvioon jossain vaiheessa. Työpaikkaa ei ollut, jotain virityksiä joskus.
Lapsiaan on rakastanut aina mutta ei silloin oikein osannut ja jaksanut olla niiden kanssa.
Me tapasimme kun mies oli eronnut. Minä sain miehen joka on vastuullinen työntekijä, halusi kanssani lapsen, on vastuullinen isä, kuljettaa harrastuksiin, koti-isä, joka ei kavreitaan näe kuin muutaman kerran vuodessa koska ei huvita.
Minä sain siis rauhoittuneen, aikuisen version miehestä. Meillä on hyvät välit miehen exään ja lapsiin (jotka ovat nyt siis jo aikuisia, olemme olleet miehen kanssa yli 10 vuotta yhdessa).
Matkustelemme, elämme hyvin perhekeskeistä elämää. Mietin mitä miettii miehen ex. Hän sai kaikkea muuta ja vain siksi ettei mies ollut valmis liian nuorena perheeseen. Ex on hyvä ihminen ja olisi ansainnut parempaa, kuten heidän lapsensakin.
Mietin myäs sitä ovatko miehen vanhemmat lapset katkeria meidän yhteiselle koska hän on erilainen isä? En tiedä, luulen että ovat jossain määrin.
Kyse ei ole siitä etteikö mies rakastaisi kaikkia lapsiaan yhtä paljon mutta elämä on erilaista kun ollaan 16v isänä kuin yli 40v.
Elämä on ap. Päästä irti, katkeruus ei ole kaunista. Anna miehen mennä, ei se palaa vaikka teillä olis 10 lasta. Sinä olet varmasti lasten äitinä aina tärkeä miehelle mutta ei muuta. Päästä irti ja jatka sinäkin elämääsi.
Tekeekö ihmiset tosiaan lapsia jonkun kanssa joka ei halua sitoutua sinuun?!? Minä ainakin halusin ensin naimisiin ja olla yhdessä tarpeeksi kauan jotta uskalsin alkaa lapsia tekemään.
Provo tämä varmaan on, mutta vastaan silti. Ap, turha ihmetellä ja miettiä jos on koko ajan ollut tiedossa ettei mies halua olla loppuikää kanssasi. Sääli lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse muutaman kanssa pitkässä suhteessa olin tulinen ja temperamenttinen, impulsiivinen ja aina menossa. Levoton kuin kissa pistoksissa. Mustasukkaisempien kanssa tästä(kin) tuli isoja riitoja.
Minulle ei riittänyt mikään, en malttanut viettää iltaa kaksin, kotitöistä tuli riitaa yms.
Nykyiseen ihastuin ensisilmäyksellä mitä ei ole tapahtunut kenenkään kanssa. Tykätään viettää iltoja kotona kahdestaan, kotityöt yms hoituu yhteisymmärryksessä ilman riitoja, eikä riidellä muutenkaan.
Tämä ihminen on ensimmäinen jonka viereen voin rauhoittua eikä ole mitään mitä pitäisi saavuttaa tai juosta takaa tai pakoon.
Jutellaan tai ei jutella, myös hiljaisuus on mukavaa.
Onko hän parempi kuin entiseni?
No jaa'a, eri ihmisissä on eri hyviä puolia, toisissa enemmn kuin toisissa.
Toisaalta toiset ihmiset sopii paremmin luonteeltaan yhteen kuin toiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täh? Haaveileeko joku perhe-elämästä sellaisen miehen kanssa joka ei selvästikään halua kyseisen haaveilijan kanssa perhe-elämää viettää, jolloin asiaan ei vaikuta se onko tuo uusi nainen nyt se lopullinen oikea vai onko alkuhuumaa.
Siis tämä kai nyt on ikiksen tarina?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaa ootte sitten kaivaneet mun vanhan ketjun esiin!
paljon on tapahtunu, mies on vieläkin tämän bimbonsa kanssa. Olivat autokolarissa, uus akka ajoi tietenkin ja 1 lapsistani loukkaantui. Luulen että se oli tahallista, ja aijon käyttää tätä pitkseni lapset minulla.
olen myös tavannut uuden miehen!! Olemme kihloissa, häät syksyl. Mies on varmaan alkanut epäröimään liittoa tämän bimbonsa kanssa kun mun ex-anoppi kertoi että häät on kuulemma sit kun nainen valmistuu koulustaan.
ap
Mies on kasvanut henkisesti. se ei liity sinuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.06.2013 klo 09:40"]
Jaa ootte sitten kaivaneet mun vanhan ketjun esiin!
paljon on tapahtunu, mies on vieläkin tämän bimbonsa kanssa. Olivat autokolarissa, uus akka ajoi tietenkin ja 1 lapsistani loukkaantui. Luulen että se oli tahallista, ja aijon käyttää tätä pitkseni lapset minulla.
olen myös tavannut uuden miehen!! Olemme kihloissa, häät syksyl. Mies on varmaan alkanut epäröimään liittoa tämän bimbonsa kanssa kun mun ex-anoppi kertoi että häät on kuulemma sit kun nainen valmistuu koulustaan.
ap
[/quote]
Teetkö usein aloituksia alle 25-vuotiaiden kypsymättömyydestä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.06.2013 klo 09:40"]
Jaa ootte sitten kaivaneet mun vanhan ketjun esiin!
paljon on tapahtunu, mies on vieläkin tämän bimbonsa kanssa. Olivat autokolarissa, uus akka ajoi tietenkin ja 1 lapsistani loukkaantui. Luulen että se oli tahallista, ja aijon käyttää tätä pitkseni lapset minulla.
olen myös tavannut uuden miehen!! Olemme kihloissa, häät syksyl. Mies on varmaan alkanut epäröimään liittoa tämän bimbonsa kanssa kun mun ex-anoppi kertoi että häät on kuulemma sit kun nainen valmistuu koulustaan.
ap
[/quote]
Teetkö usein aloituksia alle 25-vuotiaiden kypsymättömyydestä?
Miksi sanot häntä bimboksi? Jos olet aidosti toipunut, ei sulla ole syytä eksäsi nykyistä nimitellä... Puhutko lapsillesikin hänestä noin?!
[quote author="Vierailija" time="20.01.2013 klo 08:47"]
Tämä se varmasti on - eli nainen on helppo, nuori ja tottelee miestäni toisin kuin minä. Olen OIKEA nainen joka ei kumarra. En aijo päästä asian yli, ellei mies sitten paljasta suunnitelmaansa minulle.
Ja tässä vaiheessa tarinasi muuttuikin sitten trolliksi. Harmi, oli kyllä hyvä vedätys.
Ystäväni mies oli juuri tälläistä tyyppiä, olivat olleet pitkään onnellisesti yhdessä ainakin ulkoapäin katsottuna, mutta naimisiin ei halunnut mennä vaikka muuten olikin kaikin tavoin sitouduttu (yhteinen talo, useita lapsia). Sitten mies löysi uuden, 15 vuotta nuoremman naisen ja suhde alkoi salasuhteena. Olivat alkuun tosi rakastuneita ja menossa naimisiin, mutta kivasti kuukautta ennen häitä mies jätti tämän naisen, koska "ei halunnutkaan sitoutua eikä mennä naimisiin".
Eli, ap, on mahdollista, että miehen mielipiteet häistä vielä muuttuvat ennalleen. Mutta valitettavasti se, että ex-miehesi on nyt rakastunut/ihastunut heikentää tietysti mahdollisuuksia teidän yhteenpaluullenne.
[quote author="Vierailija" time="20.01.2013 klo 04:46"]
Mies löysi paremman naisen. On onnellisempi kuin koskaan, ja tulevaisuuden suunnitelmat muuttuivat kerralla kanssa.
Aika raakaa sanoa että hän on jotenkin parempi; minulla ja miehellä on sentään yhteisiä lapsia. Jos mies todella olisi onnellinen hän tuskin vouhottaisi siitä pahemmin.. Epäilen että nainen painostaa jollakin tavalla miestä etemään suhteessa. Nainen myös vaikuttaa hyvätuloiselta (mahdollisesti rikkaasta perheestä?) joten voisin kuvitella että miehellä jollain tapaa kiiltää eurot silmissä kun kerta puhuu naimisiinmenostakin.
ap
älä yritä selitellä ap. Tottakai tuo tuntuu sinusta pahalta, mutta on hieman lapsellista yrittää keksi erilaisia tulkintoja kun kyse näyttäisi olevan puhtaasti siitä, ett miehesi on vihdoin ja viimein löytänyt elämänsä naisen, sen ihmisen, jonka kanssa haluaa elämänsä jakaa.
Älä nyt ainakaan tutuille ala noita teorioitasi kertoa, nolaat itsesi. Rankka paikka sinulle, mutta et voi asialle mitään.
Vaihtamalla parani. Sananlasku ei pidä paikkaansa. Olen sen kyllä todennut itsekin ennen tätä tarinaa.
Haluavat sekä syödä kakun, että säästää sen. Mies teki lapset ja jätti naisen hoidettavaksi; nyt hän voi kaikessa rauhassa etsiä nuoremman ja kauniimman naisen ilman pakkoa lisääntyä. Mies elää nyt rakkaustarinaa, jota koko ajan etsi, vaikkei kertonut sitä naiselle, jolla teetti lapset...