Onko joku oikeasti niin tyhmä, ettei ymmärrä että 3000e/kk tienaavat eivät ole rikkaita?

En minä ainakaan 3000 euron bruttopalkallani, josta käteen jää noin 2000 euroa, rikas ole. En kyllä köyhäkään. Olen sinkku ja suurin osa siitä mikä tuleee hulahtaa suoraan asunto- ja autolainojen lyhennykseen. Toki sekin että on ollut varaa ostaa asunto Helsingistä ja pitää autoa, kertoo ettei ole köyhä. Mutta ei rikaskaan sellainen ole jolla lähiökaksioon ja pikkuautoon menee lähes kaikki rahat.

Tienaan nettona kaksi tonnia kuussa, maksan asunto- ja autolainaa. Siihen päälle vielä vastikkeet ym juoksevat kulut, niin rahat riittää juuri ja juuri. Kymmenen vuotta sitten jäi joka tiilistä säästöön, enää ei. Mielestäni elämisen kustannukset ovat nousseet paljon suhteessa palkkoihin.

Autoja saa käytettynä parilla tonnilla. Miksi olet ostanut niin kalliin auton? Oma vika

Olemme vaimon kanssa molemat pitkään kouluttautuneet ja normimittareilla kohtuu hyviin työpaikkoihin päässeet. Nettotulot kummallakin ovat 3000-3600 euroa kuussa. Mutta eipä siitä säästöön jää kun on Helsingistä hankittu 95 neliöinen "perheasunto" ja kesämökki 150 km päässä. Lainaa on n. 400.000 euroa. Toki kulutustottumukset ovat varmaan lepsummat kuin heikommin tienaavilla. Varmaan pystyisi saamaan säästöönkin jotain, jos ruokakaupassa miettisi tarkemmin mitä ostaa, eikä esim. vaatteita hankkisi niin paljoa. Mutta emme todellakaan elä mitään pröystäilevää luksuselämää. Ihan perusarkea, jossa taas kuun lopussa pitää miettiä, kumman tili tulee ensin ja kumman korttia on siis varaa viilata.

määritelmä on, että on vähintään miljoona dollaria omaisuutta, joka ei ole kiinteistöissä (asunnoissa ym.) Näin ainakin pari vuotta sitten HS:ssa sanottiin maailman mittakaavassa asian olevan.



Eli rikkaus ja tulot ovat kaksi eri asiaa.

rannalta, lomahuvila Roomasta jne.

On se kumma ettei säästöön jää yhtään mitään.

Olemme vaimon kanssa molemat pitkään kouluttautuneet ja normimittareilla kohtuu hyviin työpaikkoihin päässeet. Nettotulot kummallakin ovat 3000-3600 euroa kuussa. Mutta eipä siitä säästöön jää kun on Helsingistä hankittu 95 neliöinen "perheasunto" ja kesämökki 150 km päässä. Lainaa on n. 400.000 euroa. Toki kulutustottumukset ovat varmaan lepsummat kuin heikommin tienaavilla. Varmaan pystyisi saamaan säästöönkin jotain, jos ruokakaupassa miettisi tarkemmin mitä ostaa, eikä esim. vaatteita hankkisi niin paljoa. Mutta emme todellakaan elä mitään pröystäilevää luksuselämää. Ihan perusarkea, jossa taas kuun lopussa pitää miettiä, kumman tili tulee ensin ja kumman korttia on siis varaa viilata.

Kyllä ne vaan aika rikkaita on mun perspektiivistäni. Jos ei tuollaisella rahalla pärjää niin sitten on vika ihan itsessään.

pärjääminen taloudellisesti ei ole = rikas

Olemme vaimon kanssa molemat pitkään kouluttautuneet ja normimittareilla kohtuu hyviin työpaikkoihin päässeet. Nettotulot kummallakin ovat 3000-3600 euroa kuussa. Mutta eipä siitä säästöön jää kun on Helsingistä hankittu 95 neliöinen "perheasunto" ja kesämökki 150 km päässä. Lainaa on n. 400.000 euroa. Toki kulutustottumukset ovat varmaan lepsummat kuin heikommin tienaavilla. Varmaan pystyisi saamaan säästöönkin jotain, jos ruokakaupassa miettisi tarkemmin mitä ostaa, eikä esim. vaatteita hankkisi niin paljoa. Mutta emme todellakaan elä mitään pröystäilevää luksuselämää. Ihan perusarkea, jossa taas kuun lopussa pitää miettiä, kumman tili tulee ensin ja kumman korttia on siis varaa viilata.

Tuollaisilla tuloilla elää kuin ruhtinaat.

Onko joku oikeasti niin tyhmä, ettei ymmärrä että 3000e/kk tienaavat eivät ole rikkaita? eikä vielä 4000e/kk tienaavatkaan

eivät ymmärrä, että veroprosentti nousee jo tuossa neljässä tonnissa kohtuuttomaksi. Verotus tasapäistää tulot todella tehokkaasti tuossa 2000-6000- tulotasossa.

työmarkkinatuesta menee veroa 23 prossaa

Veroprosentti on tuossa 2000 kuukausitulossa n.23, kun liksa nousee tuonne 6000:een on prosentti jo lähes 40. 4000€/kk tarkoittaa sekin 34%:n höyläystä veroihin ja tietysti kaikki lellit ja löllit päälle...

Jos työtulot on tonnin, verot on alle 7%, joista saat vielä palautuksia. Saat myös asumistukea jne. Tienaat 3t, maksat veroa tonnin, et saa tukia tai 0-paikkoja -> käytettävissä olevat ekstrarahat vs. tonnilainen eivät todellakaan ole lähellekään kolminkertaiset.

Kyllä ne vaan aika rikkaita on mun perspektiivistäni. Jos ei tuollaisella rahalla pärjää niin sitten on vika ihan itsessään.

pärjääminen taloudellisesti ei ole = rikas

150 euroa enemmän kuin minä (kahdesta lapsesta siis yhteensä tuo summa). Käteen sinulla jää kuitenkin noin 1000 euroa enemmän kuin minulla pienituloisella, Helsingissä asuvalla. Aika kumma, jos tuolla 850 euron erotuksella et mitään hyötyä saisi? Ja tämä 850 euron erotushan teillä tuplautuu...

sen tulkitsemisessa, onko joku rikas vai ei??? Mitä vittua! Ainoa, millä on väliä, on se, mitä siitä ansiosta jää käteen verottajan ja pakollisten asuin- ja päivähoitomenojen jälkeen. Juuri nämä 3000-4000 euroa kuussa ansaitsevat ovat paskaraossa siinä mielessä, että mitään tukia EI saa, mutta kaikesta maksaa kalleimman kautta. Ei tule hoitolisiä, päivähoitokin maksaa maksimisumman. Ja esim. täällä stadissa tuo tulotasoa takaa sen, että kunnalliseen vuokra-asuntoon ei pääse. Joutuu ostamaan oman asunnon, ason vähintäänkin. Ja siinä sitten makselet tonnin kuussa pankille, yhtiövastikkeet päälle. Maksimihoitomaksut lapsista.

Kommentoit minua, jonka eka kommentti tuo oli, enkä tietääkseni ole sanonut yhtikäs mitään tuloistani tässä. Olen muuten yksinhuoltaja, eikä ap:kaan puhunut mitään perheen kokonaistuloista ännän aikuisen huoltajan tuloilla, vaan yhdestä palkasta tässä oli kyse.

Mutta jos nyt vaikkapa vertaan itseäni (tulot 4300 euroa kuussa, käteen jää 2500) ja ystävääni, joka ansaitsee 2400 euroa kuussa.

Hänellä verottaja vie palkasta 25,7 prosenttia, minulta menee kymmenen prosenttiyksikköä reippaammin veroa eli 35,4 prosenttia. Plus ay-maksut yms. Hänelle jää siten käteen noin 1700 euroa kuussa, minulle 2600 euroa.

Hän saa kunnallisen vuokra-asunnon, josta maksaa vuokraa 900 euroa kuussa. Minun on ostettava oma, josta maksan 1146 euroa kuussa pankille (300 tuhannen euron laina/25 vuotta, normaali 3-4 huoneen perheasunto laitakaupungilla) PLUS yhtiövastike 450 euroa, yhteensä siis 1600 euroa kuussa.

Asumismenojen jälkeen käteen jää siis sillä "köyhällä" kaverillani 800 euroa kuussa, minulla "rikkaalla" siis tuhat euroa.

MUTTA koska kaverini on "köyhä", yhteiskunta maksaa noilla spekseillä (palkka 2400 euroa kuussa, neljä henkeä, 92 neliön vuokra-asunto Helsingissä, vuokra 900 euroa) asumistukea hänelle 305 euroa kuussa. Minulle nolla euroa.

Joten hänellä onkin yhtäkkiä - hups - käytössään kuussa 1100 euroa, minulla edelleen tonni.

MINKÄ lisäksi hän maksaa yhden lapsen päivähoidosta 42 euroa, minä 192 euroa. Vaikka lapsia olisi hoidossa vain yksi, käteen jäävää rahaa on siten jäljellä kaverilla 1058 euroa, minulla enää 808 euroa.

Joten mites se nyt menikään se "rikkaus"? Minä sentään teen vuorotyötä, jossa olen vapaa-aikanakin vastuussa puhelimeenvastaamisesta yms. esimiehen hommiin liittyvästä stressistä, kaveri sen sijaan tuon 2400 euron eteen ei sido juhlapyhiä ja vapaitaan yhtikäs mihinkään, perusduunari kun on.

Usko pois, tulojen ja maksujen progressio hävittää tehokkaasti nuo palkkaerot.

3000-4000 kuussa tienaava on Suomessa keskituloinen ja siis se, joka maksaa kaiken tässä maassa.

Keskitulo nousee koska se lasketaan kaikkien tulojen suhde ihmismäärään. Suomessa on niitä jotka tienaa kymmenistä tuhansista miljoonaan kuukaudessa.

mediaanin laskemiseen ei vaikuta yksittäiset jättitulot

sen tulkitsemisessa, onko joku rikas vai ei??? Mitä vittua! Ainoa, millä on väliä, on se, mitä siitä ansiosta jää käteen verottajan ja pakollisten asuin- ja päivähoitomenojen jälkeen. Juuri nämä 3000-4000 euroa kuussa ansaitsevat ovat paskaraossa siinä mielessä, että mitään tukia EI saa, mutta kaikesta maksaa kalleimman kautta. Ei tule hoitolisiä, päivähoitokin maksaa maksimisumman. Ja esim. täällä stadissa tuo tulotasoa takaa sen, että kunnalliseen vuokra-asuntoon ei pääse. Joutuu ostamaan oman asunnon, ason vähintäänkin. Ja siinä sitten makselet tonnin kuussa pankille, yhtiövastikkeet päälle. Maksimihoitomaksut lapsista.

Oma päätös asua kalliisti ja ostella kaikkea. Suurin osa ihmisistä on päässyt kaupungin asuntoihin nuorena ja pysynyt siinä vaikka palkka on noussut 3000-4000 euroon. Mene yksityiselle vuokralle jos ei kelpaa. Älä osta asuntoa mistään kalliilta alueelta. Osta halvalta ja sitten kun olet sen maksanut niin sitten vasta onkin rahaa. Kun on vaan pieni vastike ja palkka 4000 euroa niin rahaa riittää.

Suurin osa omista työkavereistani on täällä ihan junantuomia ja siten joutuvat hakemaan sitä asuntoa jo ansiotöissä olevan statuksella. Ei opiskelijoille edes jaeta stadin vuokra-asuntoja, joten mitä ihmettä höpiset?

Yksityiseltä ei saa vuokra-asuntoa perheelle ollenkaan järjellisillä vuokrilla, perehdy asioihin edes pikkuisen ennen kuin alat jakaa idioottineuvojasi.

Omistusasunnot maksavat stadissa syrjässäkin - kun siis puhutaan perheasunnoista eli 3-4 huoneen asunnoista vähintään pari sataa tuhatta euroa. Ja 400-500 euron yhtiövastike päälle.

hankkiudut työstäsi eroon, myyt asuntosi ja tuhlaat rahat.

Sitten pääset sossun luukulle ja eintasosi nousee.

Minäkin teen viikonloppuisin, iltaisin juurikin juhlapyhisin vastuullista, mutta hyvin pienipalkkaista työtä. Siltikään en saa mitään asumistukea tai hoitolisiä, mistä sinä puhuit.

Asunnonhan voit sinä myydä jossain vaiheessa, joten varallisuutta sinulle kertyy. Kaverillesi ei kerry.

150 euroa enemmän kuin minä (kahdesta lapsesta siis yhteensä tuo summa). Käteen sinulla jää kuitenkin noin 1000 euroa enemmän kuin minulla pienituloisella, Helsingissä asuvalla. Aika kumma, jos tuolla 850 euron erotuksella et mitään hyötyä saisi? Ja tämä 850 euron erotushan teillä tuplautuu...

sen tulkitsemisessa, onko joku rikas vai ei??? Mitä vittua! Ainoa, millä on väliä, on se, mitä siitä ansiosta jää käteen verottajan ja pakollisten asuin- ja päivähoitomenojen jälkeen. Juuri nämä 3000-4000 euroa kuussa ansaitsevat ovat paskaraossa siinä mielessä, että mitään tukia EI saa, mutta kaikesta maksaa kalleimman kautta. Ei tule hoitolisiä, päivähoitokin maksaa maksimisumman. Ja esim. täällä stadissa tuo tulotasoa takaa sen, että kunnalliseen vuokra-asuntoon ei pääse. Joutuu ostamaan oman asunnon, ason vähintäänkin. Ja siinä sitten makselet tonnin kuussa pankille, yhtiövastikkeet päälle. Maksimihoitomaksut lapsista.

Kommentoit minua, jonka eka kommentti tuo oli, enkä tietääkseni ole sanonut yhtikäs mitään tuloistani tässä. Olen muuten yksinhuoltaja, eikä ap:kaan puhunut mitään perheen kokonaistuloista ännän aikuisen huoltajan tuloilla, vaan yhdestä palkasta tässä oli kyse.

Mutta jos nyt vaikkapa vertaan itseäni (tulot 4300 euroa kuussa, käteen jää 2500) ja ystävääni, joka ansaitsee 2400 euroa kuussa.

Hänellä verottaja vie palkasta 25,7 prosenttia, minulta menee kymmenen prosenttiyksikköä reippaammin veroa eli 35,4 prosenttia. Plus ay-maksut yms. Hänelle jää siten käteen noin 1700 euroa kuussa, minulle 2600 euroa.

Hän saa kunnallisen vuokra-asunnon, josta maksaa vuokraa 900 euroa kuussa. Minun on ostettava oma, josta maksan 1146 euroa kuussa pankille (300 tuhannen euron laina/25 vuotta, normaali 3-4 huoneen perheasunto laitakaupungilla) PLUS yhtiövastike 450 euroa, yhteensä siis 1600 euroa kuussa.

Asumismenojen jälkeen käteen jää siis sillä "köyhällä" kaverillani 800 euroa kuussa, minulla "rikkaalla" siis tuhat euroa.

MUTTA koska kaverini on "köyhä", yhteiskunta maksaa noilla spekseillä (palkka 2400 euroa kuussa, neljä henkeä, 92 neliön vuokra-asunto Helsingissä, vuokra 900 euroa) asumistukea hänelle 305 euroa kuussa. Minulle nolla euroa.

Joten hänellä onkin yhtäkkiä - hups - käytössään kuussa 1100 euroa, minulla edelleen tonni.

MINKÄ lisäksi hän maksaa yhden lapsen päivähoidosta 42 euroa, minä 192 euroa. Vaikka lapsia olisi hoidossa vain yksi, käteen jäävää rahaa on siten jäljellä kaverilla 1058 euroa, minulla enää 808 euroa.

Joten mites se nyt menikään se "rikkaus"? Minä sentään teen vuorotyötä, jossa olen vapaa-aikanakin vastuussa puhelimeenvastaamisesta yms. esimiehen hommiin liittyvästä stressistä, kaveri sen sijaan tuon 2400 euron eteen ei sido juhlapyhiä ja vapaitaan yhtikäs mihinkään, perusduunari kun on.

Usko pois, tulojen ja maksujen progressio hävittää tehokkaasti nuo palkkaerot.

hankkiudut työstäsi eroon, myyt asuntosi ja tuhlaat rahat. Sitten pääset sossun luukulle ja eintasosi nousee. Minäkin teen viikonloppuisin, iltaisin juurikin juhlapyhisin vastuullista, mutta hyvin pienipalkkaista työtä. Siltikään en saa mitään asumistukea tai hoitolisiä, mistä sinä puhuit. Asunnonhan voit sinä myydä jossain vaiheessa, joten varallisuutta sinulle kertyy. Kaverillesi ei kerry.

150 euroa enemmän kuin minä (kahdesta lapsesta siis yhteensä tuo summa). Käteen sinulla jää kuitenkin noin 1000 euroa enemmän kuin minulla pienituloisella, Helsingissä asuvalla. Aika kumma, jos tuolla 850 euron erotuksella et mitään hyötyä saisi? Ja tämä 850 euron erotushan teillä tuplautuu...

sen tulkitsemisessa, onko joku rikas vai ei??? Mitä vittua! Ainoa, millä on väliä, on se, mitä siitä ansiosta jää käteen verottajan ja pakollisten asuin- ja päivähoitomenojen jälkeen. Juuri nämä 3000-4000 euroa kuussa ansaitsevat ovat paskaraossa siinä mielessä, että mitään tukia EI saa, mutta kaikesta maksaa kalleimman kautta. Ei tule hoitolisiä, päivähoitokin maksaa maksimisumman. Ja esim. täällä stadissa tuo tulotasoa takaa sen, että kunnalliseen vuokra-asuntoon ei pääse. Joutuu ostamaan oman asunnon, ason vähintäänkin. Ja siinä sitten makselet tonnin kuussa pankille, yhtiövastikkeet päälle. Maksimihoitomaksut lapsista.

Kommentoit minua, jonka eka kommentti tuo oli, enkä tietääkseni ole sanonut yhtikäs mitään tuloistani tässä. Olen muuten yksinhuoltaja, eikä ap:kaan puhunut mitään perheen kokonaistuloista ännän aikuisen huoltajan tuloilla, vaan yhdestä palkasta tässä oli kyse. Mutta jos nyt vaikkapa vertaan itseäni (tulot 4300 euroa kuussa, käteen jää 2500) ja ystävääni, joka ansaitsee 2400 euroa kuussa. Hänellä verottaja vie palkasta 25,7 prosenttia, minulta menee kymmenen prosenttiyksikköä reippaammin veroa eli 35,4 prosenttia. Plus ay-maksut yms. Hänelle jää siten käteen noin 1700 euroa kuussa, minulle 2600 euroa. Hän saa kunnallisen vuokra-asunnon, josta maksaa vuokraa 900 euroa kuussa. Minun on ostettava oma, josta maksan 1146 euroa kuussa pankille (300 tuhannen euron laina/25 vuotta, normaali 3-4 huoneen perheasunto laitakaupungilla) PLUS yhtiövastike 450 euroa, yhteensä siis 1600 euroa kuussa. Asumismenojen jälkeen käteen jää siis sillä "köyhällä" kaverillani 800 euroa kuussa, minulla "rikkaalla" siis tuhat euroa. MUTTA koska kaverini on "köyhä", yhteiskunta maksaa noilla spekseillä (palkka 2400 euroa kuussa, neljä henkeä, 92 neliön vuokra-asunto Helsingissä, vuokra 900 euroa) asumistukea hänelle 305 euroa kuussa. Minulle nolla euroa. Joten hänellä onkin yhtäkkiä - hups - käytössään kuussa 1100 euroa, minulla edelleen tonni. MINKÄ lisäksi hän maksaa yhden lapsen päivähoidosta 42 euroa, minä 192 euroa. Vaikka lapsia olisi hoidossa vain yksi, käteen jäävää rahaa on siten jäljellä kaverilla 1058 euroa, minulla enää 808 euroa. Joten mites se nyt menikään se "rikkaus"? Minä sentään teen vuorotyötä, jossa olen vapaa-aikanakin vastuussa puhelimeenvastaamisesta yms. esimiehen hommiin liittyvästä stressistä, kaveri sen sijaan tuon 2400 euron eteen ei sido juhlapyhiä ja vapaitaan yhtikäs mihinkään, perusduunari kun on. Usko pois, tulojen ja maksujen progressio hävittää tehokkaasti nuo palkkaerot.

kun sinulla oli aivan toope kuvitelma siitä, että minulla jäisi rahaa hassattavaksi ja olisin rikas. En ole.

That's it. Pysy aiheessa äläkä ala lipsua ties mille sivupoluille.

mikään rikas ole. Brutto 3100+lapsilisät+elarit, ei noilla juhlita eikä juuri matkustellakaan. Asuntolainaa on eläkepäiviin saakka..jos en myy ja muuta pienempään. Kesämökki on vaatimaton mummonmökki ja perikunnan nimissä oleva 6 vuotta vanha auto käytössäni.



Keskiluokkaan minut pitää laskea kai, rikkaat on erikseen.



t. kolmen yh

Suurin osa omista työkavereistani on täällä ihan junantuomia ja siten joutuvat hakemaan sitä asuntoa jo ansiotöissä olevan statuksella. Ei opiskelijoille edes jaeta stadin vuokra-asuntoja, joten mitä ihmettä höpiset?

Yksityiseltä ei saa vuokra-asuntoa perheelle ollenkaan järjellisillä vuokrilla, perehdy asioihin edes pikkuisen ennen kuin alat jakaa idioottineuvojasi.

Omistusasunnot maksavat stadissa syrjässäkin - kun siis puhutaan perheasunnoista eli 3-4 huoneen asunnoista vähintään pari sataa tuhatta euroa. Ja 400-500 euron yhtiövastike päälle.

sitä mieltä, että kaikki negatiivinen, minkä kaupunkiasuminen tuo mukanaan on oma valinta. Kalliit vuokrat, autopaikkojen vähyys jne. Mutta maalaisten ongelmat: työttömyys, pitkät välimatkat, rahtikustannusten suuruus ->korkeammat hinnat, ovat asioita, jotka pitäisi korjata jotenkin yhteisvastuullisesti (esim. polttoaineen hinta ei saisi olla riippuvainen rahdista, vaan sen pitäisi olla saman hintaista kaikkialla) ja niissä pitäisi tulla aina vastaan.

150 euroa enemmän kuin minä (kahdesta lapsesta siis yhteensä tuo summa). Käteen sinulla jää kuitenkin noin 1000 euroa enemmän kuin minulla pienituloisella, Helsingissä asuvalla. Aika kumma, jos tuolla 850 euron erotuksella et mitään hyötyä saisi? Ja tämä 850 euron erotushan teillä tuplautuu...

sen tulkitsemisessa, onko joku rikas vai ei??? Mitä vittua! Ainoa, millä on väliä, on se, mitä siitä ansiosta jää käteen verottajan ja pakollisten asuin- ja päivähoitomenojen jälkeen. Juuri nämä 3000-4000 euroa kuussa ansaitsevat ovat paskaraossa siinä mielessä, että mitään tukia EI saa, mutta kaikesta maksaa kalleimman kautta. Ei tule hoitolisiä, päivähoitokin maksaa maksimisumman. Ja esim. täällä stadissa tuo tulotasoa takaa sen, että kunnalliseen vuokra-asuntoon ei pääse. Joutuu ostamaan oman asunnon, ason vähintäänkin. Ja siinä sitten makselet tonnin kuussa pankille, yhtiövastikkeet päälle. Maksimihoitomaksut lapsista.

Kommentoit minua, jonka eka kommentti tuo oli, enkä tietääkseni ole sanonut yhtikäs mitään tuloistani tässä. Olen muuten yksinhuoltaja, eikä ap:kaan puhunut mitään perheen kokonaistuloista ännän aikuisen huoltajan tuloilla, vaan yhdestä palkasta tässä oli kyse. Mutta jos nyt vaikkapa vertaan itseäni (tulot 4300 euroa kuussa, käteen jää 2500) ja ystävääni, joka ansaitsee 2400 euroa kuussa. Hänellä verottaja vie palkasta 25,7 prosenttia, minulta menee kymmenen prosenttiyksikköä reippaammin veroa eli 35,4 prosenttia. Plus ay-maksut yms. Hänelle jää siten käteen noin 1700 euroa kuussa, minulle 2600 euroa. Hän saa kunnallisen vuokra-asunnon, josta maksaa vuokraa 900 euroa kuussa. Minun on ostettava oma, josta maksan 1146 euroa kuussa pankille (300 tuhannen euron laina/25 vuotta, normaali 3-4 huoneen perheasunto laitakaupungilla) PLUS yhtiövastike 450 euroa, yhteensä siis 1600 euroa kuussa. Asumismenojen jälkeen käteen jää siis sillä "köyhällä" kaverillani 800 euroa kuussa, minulla "rikkaalla" siis tuhat euroa. MUTTA koska kaverini on "köyhä", yhteiskunta maksaa noilla spekseillä (palkka 2400 euroa kuussa, neljä henkeä, 92 neliön vuokra-asunto Helsingissä, vuokra 900 euroa) asumistukea hänelle 305 euroa kuussa. Minulle nolla euroa. Joten hänellä onkin yhtäkkiä - hups - käytössään kuussa 1100 euroa, minulla edelleen tonni. MINKÄ lisäksi hän maksaa yhden lapsen päivähoidosta 42 euroa, minä 192 euroa. Vaikka lapsia olisi hoidossa vain yksi, käteen jäävää rahaa on siten jäljellä kaverilla 1058 euroa, minulla enää 808 euroa. Joten mites se nyt menikään se "rikkaus"? Minä sentään teen vuorotyötä, jossa olen vapaa-aikanakin vastuussa puhelimeenvastaamisesta yms. esimiehen hommiin liittyvästä stressistä, kaveri sen sijaan tuon 2400 euron eteen ei sido juhlapyhiä ja vapaitaan yhtikäs mihinkään, perusduunari kun on. Usko pois, tulojen ja maksujen progressio hävittää tehokkaasti nuo palkkaerot.

kaikki perhanan tuet ja maksut on sidottu BRUTTOTULOIHIN, eikä niissä otea huomioon verotusta tai tuollaisia tukia. Erittäin hyvä laskelma, tämä kandee kaikkien niiden lukea, jotka ei osaa tuijottaa kuin palkkanauhan ylintä riviä.

Suurin osa omista työkavereistani on täällä ihan junantuomia ja siten joutuvat hakemaan sitä asuntoa jo ansiotöissä olevan statuksella. Ei opiskelijoille edes jaeta stadin vuokra-asuntoja, joten mitä ihmettä höpiset? Yksityiseltä ei saa vuokra-asuntoa perheelle ollenkaan järjellisillä vuokrilla, perehdy asioihin edes pikkuisen ennen kuin alat jakaa idioottineuvojasi. Omistusasunnot maksavat stadissa syrjässäkin - kun siis puhutaan perheasunnoista eli 3-4 huoneen asunnoista vähintään pari sataa tuhatta euroa. Ja 400-500 euron yhtiövastike päälle.

sitä mieltä, että kaikki negatiivinen, minkä kaupunkiasuminen tuo mukanaan on oma valinta. Kalliit vuokrat, autopaikkojen vähyys jne. Mutta maalaisten ongelmat: työttömyys, pitkät välimatkat, rahtikustannusten suuruus ->korkeammat hinnat, ovat asioita, jotka pitäisi korjata jotenkin yhteisvastuullisesti (esim. polttoaineen hinta ei saisi olla riippuvainen rahdista, vaan sen pitäisi olla saman hintaista kaikkialla) ja niissä pitäisi tulla aina vastaan.

Ja aina piisaa näitä "myy oma kotis ja mene sossun luukulle" -neuvoja, jotka ovat ihan pepusta.

Jos tästä muuttaisi halvempaan, pitäisi mennä todella kauas stadista. Jonnekin Saloon vissiin. Ja sitten olisikin työmatka 1 h suuntaansa, mikä tietysti on pienten lasten yksinhuoltajalle täysin mahdoton yhtälö (plus auto- ja bensakulut, tietysti).

Tuo käytännön esimerkki on loistava. Juuri noin se menee. Toivottavasti kahdehtijat vähenee.

kaikki perhanan tuet ja maksut on sidottu BRUTTOTULOIHIN, eikä niissä otea huomioon verotusta tai tuollaisia tukia. Erittäin hyvä laskelma, tämä kandee kaikkien niiden lukea, jotka ei osaa tuijottaa kuin palkkanauhan ylintä riviä.

joka aina palaa tähän bruttoon: "hyvähän sun on kun...". Toisaalta hänen mielestään "hyvähän sun oli opiskella, kun sait paikan yliopistolta..." Ja milloin mitäkin mun "on ollut hyvä". En enää edes yritä selittää hänelle progressiivisen verotuksen tai tulonsiirtojen vaikutusta.

Mun on hyvä näin ;)

se joka asuu vuokralla voi säästää sen 200-300 eur/kk ja kerätä sillä kivan potin, samoin kuin se asuntovelkaa maksava saa sen asunnon itselleen, jonka voi sitten myydä jne.