Huostaanotettujen lasten vanhemmat

Meillä ei ole lasta otettu huostaan, mutta lähellä on ollut ja asiasta on sos.toimessa jo puhuttu. Lisäksi minulla on itselläni laitostausta (olen orpo), ja sitä kautta olen nähnyt vähän yhtä sun toista..

Meillä lapsi olisi otettu sijoitukseen juuri oman käytöksen vuoksi, paljon noita tunteita olen tässä vuosien aikana läpi käynyt! Aika iso työ on hyväksyä se, että lapsen vuoksi ei voi lää- vaikka tahtoisi. Teini-iässä kaverien merkitys on valtava, ja ns väärään joukkoon joutumista on aikuisen todella vaikea estää. Mieti mitä olet lapsesi vuoksi tehnyt, tunnntko tehneesi kaikkesi? Ei sinulla silloin ole hävettävää! Joskus on nuorelle ihan paikallaan tulla sijoitetuksi muualle, oma koti alkaa laiosjakson jälkeen tuntumaan ihmeen kivalta (olen nähnyt lukemattomia kotiinsa palanneita käytöshäiriöisiä nuoria.... ei laitoselämä ole herkkua, jos vaan on joku muu paikka mihin mennä!) ja tavallaan- parhaimmilaan- laitosaika on molemmille aikalisä vaikeassa tilanteessa.

Ei sinun ap tarvitse hävetä sitä että lapsesi on sijoitettu- tilantessa jossa kkotona oleminen olisi saanut vain vahinkoa aikaan. Ja joskus latoksen mahdollisuudet puuttua väärään kaveripiiriin ja häiriökäytöksen on vaan valitettavasti paremmat kuin kotona...

Tsemppiä sinulle, ap!



(ja te "miten niin ei aikuisen syy jos.."-viisastelijat- toivotaan ttä osuu omalle kohdallenne joskus! Avartaa kummasti elämänkatsomusta!)

Minulle tehtiin samantyyppinen källi mielenterveyspuolella: "ai haluat terapiaa? sori, olet liian nuori...no nyt olet 25 ja siirryt aikuispuolelle, voisit kyllä hakea terapiaan mutta tarvitaan jotain näyttöä siitä että pystyt sitoutumaan siihen...ai olit 6kk putkeen työharjoittelussa? sepä hienoa, katsellaas tätä terapiapuolta...joo tota enpä usko että terapia ois sulle sittenkään se oikea vaihtoehto ja muuten työntekijäsi vaihtuu taas kerran, moikka!" Noin vuotta myöhemmin otin puheeksi syyt, joilla terapia evättiin kerta toisensa jälkeen. Uusi työntekijä selitti jotain sekavaa ja tokaisi sitten että "no ei Kela nyt enää sua terapiaan ota kun olet tuon ikäinen jo ja nehän kuntouttaa vaan niitä, joilla on realistinen mahdollisuus päästä vielä opiskelemaan tai töihin!". Sama ihminen, joka ei uskonut tässä hetkessä tippaakaan minuun, totesi paria kuukautta myöhemmin että "oletko harkinnut työntekoa tai opiskelua lähitulevaisuudessa, kun voit nyt paremmin? minä muuten lopetan täällä työt, en vielä tiedä kuka sulle tulee työntekijäksi.."



t. pää pyörällä viranomaisten vuoksi

Niin. laitoksessahan voidaan käyttää kasvatuskeinona esim. putkaa, ja muita keinoja, joista tavallinen vanhempi joutuu hankaluuksiin.

Ja ne kasvattajat ovat koulun käyneitä ammattilaisia siellä, joten tietysti heidän kanssaan lapsella on parempi kuin tavallisella jonkin muun koulutuksen saaneella vanhemmalla.

Luulisi tämän olevan itsestäänselvää tyhmemmällekin. Vaikka provoja kai noi jotkut vastaajat ovat.

jos lapsi otetaan oman käytöksen vuoksi pois niin mihin se viedään? jos äidillä ei ole huume ym ongelmaa niin miksi joku toinen olisi parmepi äiti? ja miksi ette ole kasvattaneet lapsianne alun alkaen niin etteivät hyvpi silmille 5 vuotiaana jo??

onko sun ainoa kriteeri hyvästä vanhemmuudesta se, ettei käytä huumeita??? hei pliis, grow up!!!

Niin. laitoksessahan voidaan käyttää kasvatuskeinona esim. putkaa, ja muita keinoja, joista tavallinen vanhempi joutuu hankaluuksiin.

Ja ne kasvattajat ovat koulun käyneitä ammattilaisia siellä, joten tietysti heidän kanssaan lapsella on parempi kuin tavallisella jonkin muun koulutuksen saaneella vanhemmalla.

Luulisi tämän olevan itsestäänselvää tyhmemmällekin. Vaikka provoja kai noi jotkut vastaajat ovat.

En muista nähneeni yhdessäkään lasteensuojelulaitoksessa (joissa olen vieraillut/ asunut) putkaa. En väitä etteikö sellaista voisi olla niin sanotusti yhdessäkään, mutta ei se mikään käytäntö ole!

Ne paremmat mahdollisuudet puuttua on lähinnä mm se, että kun lapsi katoaa/ karkaa laitoksesta, hänet kaivetaan viranomaisvoimin suht nopeast itakaisin laitokseen. Kotiin nuorta ei niin nopeasti etsitä.. odotetaan ensin että palaa itse kotiin. Mahdollisuudet esim arestin valvomiseen on myös paremmat, kun paikalla on kokoajan yksi tai useampia työntkijöitä- meillä kotona ainakin aikuiset käy töissä, ei täällä kokoajan ole joku vahtimassa että määrättyä rangaistusta noudatetaan!

terv. ex- laitosnuori

Olenko ihan kamala, kun salaa toivon, että yksi lapsistani otettaisiin huostaan?



En vaan jaksa enää tätä vääntöä, kaikesta, koko ajan.



Ja kuulemma olis vaan asenteesta kii, ku ajattelis positiivisemmin... voi juma.

mutta ei kuitenkaan asu luonani. Ja tätäkin ratkaisua joutuu selittelemään, koska muuten ulkopuoliset puhuvat mitä keksivät.

En ihan pureksimatta niele väitteitä siitä että kaikki olisi muka vain vanhemmista kiinni. Jos näin olisi, minun kuuluisi istua nytkin vankilassa- olen mielisairaan äidin ja juopon isän tytär, taustalla on vaikka minkälaista perhehelvettiä ja uusperhesotkua. Vaan tässä sitä ollaan; itse perheellisenä, veroja maksavana ja päihteettömänä kansalaisena.



Lapsella on oma tahto ja hän on oma yksilönsä. Osa oppii asiat vain kantapään kautta; osalle riittää kaunis puhe. Ja suurin osa lienee jotain siltä väliltä.

Niin. laitoksessahan voidaan käyttää kasvatuskeinona esim. putkaa, ja muita keinoja, joista tavallinen vanhempi joutuu hankaluuksiin.

Ja ne kasvattajat ovat koulun käyneitä ammattilaisia siellä, joten tietysti heidän kanssaan lapsella on parempi kuin tavallisella jonkin muun koulutuksen saaneella vanhemmalla.

Luulisi tämän olevan itsestäänselvää tyhmemmällekin. Vaikka provoja kai noi jotkut vastaajat ovat.

En muista nähneeni yhdessäkään lasteensuojelulaitoksessa (joissa olen vieraillut/ asunut) putkaa. En väitä etteikö sellaista voisi olla niin sanotusti yhdessäkään, mutta ei se mikään käytäntö ole!

Ne paremmat mahdollisuudet puuttua on lähinnä mm se, että kun lapsi katoaa/ karkaa laitoksesta, hänet kaivetaan viranomaisvoimin suht nopeast itakaisin laitokseen. Kotiin nuorta ei niin nopeasti etsitä.. odotetaan ensin että palaa itse kotiin. Mahdollisuudet esim arestin valvomiseen on myös paremmat, kun paikalla on kokoajan yksi tai useampia työntkijöitä- meillä kotona ainakin aikuiset käy töissä, ei täällä kokoajan ole joku vahtimassa että määrättyä rangaistusta noudatetaan!

terv. ex- laitosnuori

http://www.mtv3.fi/uutiset/45min/jaksot.shtml?1446219

ja aika surullista oli se "kasvatus" muutenkin.

t. jonkun laitosnuoren ex-kaveri

mt-ongelmakaan ole sen vanhemman syy, eikä aina johda laiminlyöntiin, kyse voi olla vaikka ylisuojelusta, jonka katsotaan olevan lapsen kehitykselle haitaksi.

Ikävää tuollaiset juopoksi haukkumiset.

Vaikka kyllä kai minäkin sillä tiellä jo olen, eihän tätä "huonoutta" masentumatta kestä.

Niin. laitoksessahan voidaan käyttää kasvatuskeinona esim. putkaa, ja muita keinoja, joista tavallinen vanhempi joutuu hankaluuksiin.

Ja ne kasvattajat ovat koulun käyneitä ammattilaisia siellä, joten tietysti heidän kanssaan lapsella on parempi kuin tavallisella jonkin muun koulutuksen saaneella vanhemmalla.

Luulisi tämän olevan itsestäänselvää tyhmemmällekin. Vaikka provoja kai noi jotkut vastaajat ovat.

En muista nähneeni yhdessäkään lasteensuojelulaitoksessa (joissa olen vieraillut/ asunut) putkaa. En väitä etteikö sellaista voisi olla niin sanotusti yhdessäkään, mutta ei se mikään käytäntö ole!

Ne paremmat mahdollisuudet puuttua on lähinnä mm se, että kun lapsi katoaa/ karkaa laitoksesta, hänet kaivetaan viranomaisvoimin suht nopeast itakaisin laitokseen. Kotiin nuorta ei niin nopeasti etsitä.. odotetaan ensin että palaa itse kotiin. Mahdollisuudet esim arestin valvomiseen on myös paremmat, kun paikalla on kokoajan yksi tai useampia työntkijöitä- meillä kotona ainakin aikuiset käy töissä, ei täällä kokoajan ole joku vahtimassa että määrättyä rangaistusta noudatetaan!

terv. ex- laitosnuori

<a href="http://www.mtv3.fi/uutiset/45min/jaksot.shtml?1446219" alt="http://www.mtv3.fi/uutiset/45min/jaksot.shtml?1446219">http://www.mtv3.fi/uutiset/45min/jaksot.shtml?1446219</a&gt;

ja aika surullista oli se "kasvatus" muutenkin.

t. jonkun laitosnuoren ex-kaveri

Enkä muutenkaan niele noita yksipuolisia sensaationhakuisia ohjelmia. Asioilla kun on aina monta puolta, ja ne saa esitettyä miten huonossa valossa vaan, jos niin haluaa. Niin oli jo silloin kun itse laitoksessa asuin (reilu 4 vuotta). Kyllä siitäkin paikasta jotkut kertoi vaikka mitä- minulle (ja monelle muulle) se oli koti, ja palastus normaaliin elämään, ehjäksi aikuiseksi! Ja tosiaan noiden vuosien aikana näin vaikka mitä. AIka moni palasi biologisen kotiin, kun vaan mahdollisuus tuli.. monelle muulle sitä mahdollisuutta ei vaan tullut- ikinä. Mutta kaikki paikat missä olin asumassa tai vieraana, olivat ihan ok paikkoja, eikä sitä putkaa kyllä ollut missään ;)

Mutten kiellä tteikö kovin vilkkaiden, käytöshäiriöisten nuorten kohdalla olisi käytetyt keinotkin olleet rajumpia. Ihan vaan lasta/ nuorta suojellaksen. Sen tajusin jopa minä- sivustakatsojana. Ja ehköä se ko nuorikin sen ymmärtää- kun aikuistuu..

terv. se ex-laitosnuori

ylöd

miksi perhetyöntekijä on ollut oikeudessa?

eksyisi tänne kertomaan kokemuksistaan. Laitoksia on niin erilaisia ja eritasoisia kuten henkilökuntaakin. On sitten koulutettuja tai ei, ihan tavallisia pulliaisia joilla on omiakin ongelmia.

asioilla kun voi olla monta puolta ja korutontakin kertomaa varmasti löytyy.

Eikö hän tajua että lapsen ei ole hyvä olla masentuneen kanssa

Kai nyt järkikin sen sanoo, että jos huono käytös on johtunut kodista, niin se lakkaa pikkuhiljaa huostaanoton jälkeen?

Katsos kun on olemassa kasa erilaisia sairauksia, joita sairastava käyttäytyy AINA jollain tavalla epäsopivasti. Erilaiset syndroomat, autistiset häiriöt...joskus lapsi voi olla aggressiivinen ihan vaan siksi ettei hän ymmärrä yhtä hyvin puhetta kuin miltä vaikuttaa. Itselläni on erityislapsi myös, siksi tässä uskallan väittää vastaan. Ja ei, häntä ei ole huostaanotettu.

Tiesitkö että tutkimuksissa ym. syynätään kotiolosuhteet hyvinkin tarkasti?

Jos lapsella on neuropsykiatrisia ongelmia, jotka eivät johdu kotioloista, niin ei huostaanotto sinänsä paranna tilannetta mitenkään. Tosin voihan vanhempi itse tehdä ls-ilmoituksen kun voimat loppuvat. Voi olla, että itsekin joudun tekemään näin. Olen aika väsynyt vääntämään alakouluikäisen erityislapseni kanssa, enkä usko, että selviän enää lapsen murrosiästä. Näin ollen huostaanotto voi olla jopa helpotus, omasta näkökulmasta.

Ihan pienestä asti on kärsinyt erilaisista mielenterveydellisistä ongelmista. Tarkkaa diagnoosia ei vieläkään ole (on nyt 23v), mutta ainakin on masennusta ja jonkin tyyppistä persoonallisuushäiriötä. Miehen sisko huostaanotettiin karkailujen, lintsaamisen ja väkivaltaisen käytöksen takia.



Terapiaa ja muita apukeinoja yritettiin, mutta mikään ei onnistunut. Asui koulukodissa kunnes täytti 18, mutta karkasi sieltäkin tasaisin väliajoin. Nykyään täysin sekopää-narkomaani.



Miehen äiti tuntuu nykyään hyväksyvän sen tosiasian, että yksi hänen lapsistaan ei ole pelastettavissa ja huostaanotto oli tässä tapauksessa ainoa vaihtoehto.

Niinhän ne jotkut tappavatkin itsensä prosessin alla. Äitini esim, minut kun sossut veivät. En koskaan kärsinyt äitini kanssa mutta sossut olivat eri mieltä koska hänelle oltiin määrätty lääkkeitä. Hmmpf. Ja nyt minulla kun on omat traumat siitä koko hommasta niin en saanut minäkään esikoistani, ainutta lastani pitää vaan veivät hänetkin heti synnäriltä ja puhuivat synnärillä jo sijaisperheestä. Pelkäsin tämän käyvän koko raskauden ajan mikä pilasi koko homman, psykkeeni kärsi peloista ja ahdistuksesta. Tyttö syntyi terveenä ja täysaikaisena ja opi kävelemään jo ennen 1v. Todella taitava tyttö. En käyttänyt päihteitä raskauden aikana enkä ennen. Hoidin raskauden hyvin, silti ei mitään krediittiä eikä kiitosta, heti vaan veivät silti hänet minulta koska oli ongelmia puolison kanssa joka valehteli, narkkas ja petti. En tiedä miten selviän ikävästä tytärtäni kohtaan. Kuolla en aio kuitenkaan, tiedän miltä se lapsesta tuntuu kun oma äiti kuolee vaikka ei asuisikaan saman katon alla. Äiti on AINA äiti. 😢💔