mies käski kysyä täältä, jatkanko avioliittoamme?
12 v yhdessä, ikää molemmilla n. 40, 3 kouluikäistä lasta. molemmilla töitä (miehellä enemmän + tienaa enemmän), ei taloushuolia. teen enemmän kotitöitä ja otan enemmän vastuuta, koska työni ei ole niin vastuullinen.
näistä olemme samaa mieltä: arki sujuu hyvin, puolison kanssa on mukava viettää aikaa yhdessä, seksiä on riittävästi.
no, erimielisyyksiä: koen, että mies on perheessä ulkopuolinen. koska teen vähemmän töitä, ehdin olla lasten kanssa enemmän. mies on aikalailla passiivinen kaikessa yhteisessä, mutta tekee kiltisti mitä tahansa kun pyydän tai käsken. minulla on ns. perheen langat käsissä.
kun mies haluaa esim. matkustaa lomallaan, hän tekisi sen mieluiten kavereidensa kanssa. välillä olen jopa mustasukkainen hänen kavereilleen.
kertaakaan suhteemme aikana mieheni ei ole pyytämättä järjestänyt meille lomamatkaa, vaan minä järjestelen aina kaiken. tulee kyllä kiltisti mukaan ja osallistuu lomalla, mutta myöntää että häntä ei oikeasti kiinnosta sellaiset lomat, missä mukana on vaimo ja lapset.
viime kesänä hän vei minut pyynnöstäni kolmeksi päiväksi mökkilomalle. kuulemma minun pitäisi tyytyä siihen, että meillä on kerran vuodessa jotain kahdenkeskistä tekemistä.
tämä on minulle vaikea hyväksyä. pieni ongelma, mutta iso siksi, kun mieheni kuitenkin aika usein puuhailee kavereidensa kanssa milloin mitäkin. on sanonut, että vaimoa ei sellaisille reissuille vie, vaan hänelle riittää yhteiseksi ajaksi kanssani kotona vietetty arki.ei siis kaipaa muuta.
minulla on toisinaan hyväksikäytetty olo. en kutsuisi parisuhteeksi tällaista suhdetta, missä ei tehdä (miehen aloitteesta) mitään kahdenkeskistä kodin ulkopuolella. itse olen järjestänyt kahdenkeskistä ohjelmaa niin paljon vuosien varrella, että en aio järjestää enää.
tänään sanoin muuttavani pois. mieheni ei tätä estä, mutta teki selväksi että hän ei halua 50% huoltajuutta vaan minun tulee ottaa 100%. kuulemma hänellä on helpompaa, että jäämme asumaan hänen kanssaan. luulen, että hän haluaa asua kanssani juurikin vain tästä syystä.
mitä tekisit jos olisit minä? olen toisinaan melko onneton, saatan ikävöidä miestäni vaikka hän olisi samassa talossa. harmittaa todella paljon että hänellä ei ole halua viettää elämäänsä minun kanssani arkea enempää.
Kommentit (50)
" harmittaa, kun pidän yksinhuoltajana olemista itselleni niin häpeällisenä vaihtoehtona. tuntuu, että en ikinä kertoisi kenellekään.
tämä ap kertoo sinusta jo aika paljon.
Ei pidä syyttää peiliä, jos naama on vino.
sitten ei muuta kuin jatkamaan tuossa suhteen irvikuvassa.
Olen onnellinen yh joka ei todellakaan häpeä elämäntilannettaan. Päinvastoin. Niin monta kertaa on tullut kehuja, kannustusta ja positiivista palautetta rohkeudesta, jaksamisesta, lasten hyvästä hoidosta ja kasvattamisesta ja siitä että uskallaan elää omannäköistäni elämää. Etenkin miehet nostavat hattua ja moni haluaisi kanssani vakavaan suhteeseen - itsenäinen ja vahva nainen tuntuu olevan kovaa valuuttaa :)
" harmittaa, kun pidän yksinhuoltajana olemista itselleni niin häpeällisenä vaihtoehtona. tuntuu, että en ikinä kertoisi kenellekään.
tämä ap kertoo sinusta jo aika paljon.
Ei pidä syyttää peiliä, jos naama on vino.
sitten ei muuta kuin jatkamaan tuossa suhteen irvikuvassa.
Olen onnellinen yh joka ei todellakaan häpeä elämäntilannettaan. Päinvastoin. Niin monta kertaa on tullut kehuja, kannustusta ja positiivista palautetta rohkeudesta, jaksamisesta, lasten hyvästä hoidosta ja kasvattamisesta ja siitä että uskallaan elää omannäköistäni elämää. Etenkin miehet nostavat hattua ja moni haluaisi kanssani vakavaan suhteeseen - itsenäinen ja vahva nainen tuntuu olevan kovaa valuuttaa :)
murrosikä jäädä päälle, ei kykene ottamaan mistään vastuuta. Toisen puolesta en voi päättää.
Itse lähtisin lasten kanssa pois. Lapsiani en todellakaan antaisi "miehen" hoitaa, kun ei siihen selkeästi kykene. Itse olisin lähtenyt jo silloin, kun "mies" olisi ekan kerran lähtenyt poikien lomalle, kun sen tietää, mitä ne reissut sisältää. Sairaaltahan tuollainen kuulostaa. Olet meihellesi enemmän äidin korvike kuin vaimo....hyi, puistattaa.
mutta ottaisitko A4 ja listaisit +/- asiat ihan kylmän rauhallisesti. Siis kaikki mitä mieleen juolahtaa.
Anna miehellesi A4 ja tehköön saman.
Olette molemmat paljon viisaampia keskustelemaan ja hoksaamaan asioita mistä kiikastaa. Yksi sääntö on ehdoton, joka täytyy sopia etukäteen: kumpikaan ei suutu! Päätöksiä ei saa tehdä puoleen vuoteen vaan keskustelette silloin tällöin jostain asiasta.
Minusta jotenkin tuntuu, että helpostikin saisit asioita omalta kannaltasi siedettävämmäksi. Se onkin sitten jo taitolaji:) Surkeaa on se ettet tunne itseäsi rakastetuksi ja joudut häviämään kaveriporukalle jatkuvasti! Avioliitossa ei kummankaan osapuolen pitäisi ikinä joutua kokemaan sellaista! Tsemppiä!
miehesi käyttäytyy todella aliarvostavasti ja vastuuttomasti.
Tutkimusten mukaan lapset ovat onnellisempia riitaisassa liitossa kuin eronneiden vanhempien lapsina.
Inhottavaa, että hän ei nauti lomailusta kanssanne.
Miten olisi joku parisuhdeleiri tai kurssi. Jos siellä muodostuisi joku solu, jossa olisi keskustelukumppaneina muita pareja.
Ei kai tuo mies tuosta paljoa voi muuttua, mutta kyllä sen pitäisi nauttia kaikista lomansa päiväistä teidän kanssanne.
Mies on narsisti, mitä nopeemmin sä ja lapset pääsette tommosesta keskenkasvusesta turhapurosta eroon, sen parempi!!! Ei normaali ihminen kohtele lapsiaan ja puolisoaan noin alistavasti!!
Sun lapset ansaitsee OIKEEN KUNNOLLISEN ISÄN!!! Tosta kakarasta ei siihen ole, joten dumppaa se VÄLITTÖMÄSTI!!! Jos pidät ittees ees hitusen kunnollisena äitinä, nii suojelet lapsias tommoselta aivokääpiöltä!!! Maailma on täynnä tervejärkisiä kunnollisia miehiä, joten miks sä kattelet tommosta aivovammasta penskaa, joka ei osaa ottaa vastuuta mistään!?!? ÄLY HOI!!! Oot pian mukuloittes kanssa hullujen huoneella jos vielä tommosta apinaa kattelet!!! Ja pöljä oot, jos et muka tajuu, et se pettää sua!!! Ei kai se muuten menis lomailee vaan kavereiden kaa!?!? Huorissa se käy!!! Maa kutsuu sisko!!!
Mietipä miehen kannalta, kuka ei haluaisi viettää lomaa kavereiden kanssa kuin akan kanssa joka pomottaa koko ajan.
on kyllä varmaan vaihtoehto, jos et niin kauheasti enää miestäsi edes rakasta, sinähän olet jo käytännössä yksinhuoltaja, vai mitä?
Ja mitä tulee miehen käytökseen, nuo matkat kavereiden kanssa on todella törkeää käytöstä, ja keskenkasvuista. Muuten tuo kyvyttömyys tuntea voimakkaampia tunteita sinua ja lapsia kohtaan, ja tunteiden näyttäminen muutenkin, kertoo kyllä aika pahasta tunnevammaisuudesta. Kotona saatu malli varmasti vaikuttaa voimakkaasti. Mies tarvitsee jotain ammattiauttajan apua. Hän pitää sinua todellakin vaan äitinä ja kotitalouskoneena, ei puolisona.
sanoisi kysy av.lta jatkanko suhdetta häneen. Niin se olisi mieheni tapa sanoa paljonko täälä olen, kritisointia.
sanoisi kysy av.lta jatkanko suhdetta häneen. Niin se olisi mieheni tapa sanoa paljonko täälä olen, kritisointia.
Olet liian usein täälä!
Minä kyllä rakastan häntä, mutta hän ei ole kertkaakaan sanonut rakastavansa minua... väittää että olen pakottanut hänet naimisiin...
Mies sanoi, että lapset joutuisivat pian huostaan, jos hän joutuu ottamaan osan lasten huoltajuudesta. Mitä voin tehdä sellaisessa tilanteessa? en haluaisi käyttää lapsia pelinappulana tässä tilanteessa, mutta toisaalta tiedän että 100% yksinhuoltajuuskin olisi todella rankkaa ja ehkäpä pahempi vaihtoehto nykyiselle tilanteelle.
Mies ei halua olla sun/teidän kanssa, eli on keskenkasvuinen kakara, ja sinä rakastat sitä, kuten lapsetkin kai.
Jos ei taloudellisia paineita, niin hankkisin oman elämän, mutta niin, että mies huolehtii lapsista oman osuutensa, myös ajallisesti.
Toinen vaihtoehto on jatkaa yhdessä, mutta omaa elämää eläen. Etsi vaikka joku kiva rakastaja(tar) itsellesi, anna miehen liuhuta miten tykkää.
Ala elää omaa elämääsi, mutta noissa puitteissa. Voithan tehdä myös niin, että nyt paremman elintason aikaan alat valmistella eroa laittamalla reilusti rahaa jemmaan itseäsi varten, ja erota sitten vaikka parin-kolmen vuoden päästä.
Kyllähän tuosta tulee myös sellainen olo, että mies on ollut aika helposti taivuteltavissa, eikä sinua ole oikeastaan kiinnostanut mitä mies oikeasti haluaa ja millainen oikeasti on. Eli naimisiin on menty ja lapsia tehty sinun tahtiisi?
Ei siinä sinänsä mitään, koska kyllä aikuisen ihmisen pitää pystyä sanomaan ajoissa mitä haluaa, ja pitämäään omat rajansa, ja jos lapsia tekee, niistä pitää pitää huolta, vaikka olisikin painostettu.
Mutta sinuna tosiaan aloittaisin sen kuuluisan oman elämän, ja pitäisin erityisen hauskaa lasten kanssa yrittämättä edes raahata miestä mukana.
Sun lapset ansaitsee OIKEEN KUNNOLLISEN ISÄN!!! Tosta kakarasta ei siihen ole, joten dumppaa se VÄLITTÖMÄSTI!!! Jos pidät ittees ees hitusen kunnollisena äitinä, nii suojelet lapsias tommoselta aivokääpiöltä!!! Maailma on täynnä tervejärkisiä kunnollisia miehiä, joten miks sä kattelet tommosta aivovammasta penskaa, joka ei osaa ottaa vastuuta mistään!?!? ÄLY HOI!!! Oot pian mukuloittes kanssa hullujen huoneella jos vielä tommosta apinaa kattelet!!! Ja pöljä oot, jos et muka tajuu, et se pettää sua!!! Ei kai se muuten menis lomailee vaan kavereiden kaa!?!? Huorissa se käy!!! Maa kutsuu sisko!!!
Ei kouluikäisten ( eikä nyt oikeastaan lasten muutenkaan) ISÄÄ vaihdeta mitenkään. Niillä on oma isänsä ja piste, olipa se isä sitten minkälainen tahansa. Siinäpä ap vasta idiootin tempauksen tekisi, jos tuon ikäisille lapsille raahaisi jonkun uudena paskakalsarin nurkkiin roikkumaan.
Muuttaminen ei ole vaihtoehto, siis miehenmuutaminen. Itseäsi voit muuttaa.
Miksi rankaisisit miestäsi hänen perhetaustasta johtuvista heikkouksistaan?
Miksi helvetissä? Mä lähtisin ja jättäisin lapset ukolle, lastensuojelussa ilmoittaisin että mulal ei ole taloudellisia eikä henkisiä mahdollisuuksia hoitaa lapsia. Kato miten ukon suu vääntyy.
Miehelle terkkuja: kasva aikuiseksi
Ap:n kannalta suhteen suuri/suurin ongelma on, että mies ei vietä hänen kanssaan "laatuaikaa" vaan perheen kanssa vietetty arki riittää hänelle.
No, minua mielialojen vaihteluiden mukaan joko harmittaa tai ahdistaa tai surettaa tai masentaa tai vituttaa tai pistää vihaksi se, että vaimo ei koe tärkeäksi viettää perheestä vapaata "laatuaikaa" kanssani.
Jos nuo miesten reissut eivät ole sikailuireissuja tyyliin mennään poikien kanssa huoriin, niin nehän voivat olla niitä henkireikiä, joiden voimalla mies jaksaa olla noinkin hyvä/riittävän hyvä mies ja isä.
Aloituksen perusteella mies
- ei hakkaa vaimoa eikä lapsia
- ei alkoholi, huume, peliongelmaa
- tuo rahat perheelle eikä pistä kaikkea rahaa moottoripyörään tms vähemmän tärkeään
- ei ole narsisti, harrasta tahallaan henkistä väkivaltaa
Elämä on valintoja. Vaihtamalla voi saada paremman miehen tai sitten ei.
Saitteko keskusteltua?