Miksi jotkut vanhemmat juttelee kauheasti päiväkotitätien kanssa?

Hoitajilla olisi selvästi muutakin tekemistä kuin vääntää rautalankaa tämän yhden valopään vuoksi ja kertaakaan en ole kuullut hänen puhuvan mitään olennaista hoitajille vaan sellaista small talkkia, jolle ei ole tilaa esim. hakutilanteessa, kun takana on viisi muutakin vanhempaa.

meillä ainakin toiset hoitajat jäävät jutustelemaan päivän kulusta ja muutenkin lapsen yleisistä kuulumisista, kaikkien hoitajien kanssa ei kemiat niin natsaa, että viitsisin heidän kanssa paljonkaan jutustella, mutta kahden lapsen hoitajista yhteensä pari kolme on sellaisia kaverintapaisia

Tämän äidin lapsi on ryhmän huonokäytöksisin, joten sekin vaikuttaa siihen etten heistä pidä juurikaan. Äiti on siis hössöttävä hölösuu ja lapsensa muita kiusaava, veemäisesti virnuileva kakara.

...Ja pakko sanoa, että kun 3 lasta kävivät samassa päiväkodissa ja nuorimmainen oli siellä 2-vuotiaasta 6-vuotiaaksi, alkoi iso osa "tädeistä" jo olla tuttuja ja vaihdettiin kuulumisia joskus vähän pidempäänkin. Pääasiassa "tädit" kyselivät minulta mm. isompien sisarusten kuulumisia kun olivat jo koulussa ja muutenkin kaikenlaista ihan tavallista. Pienehkö yksityinen päiväkoti jossa hekilökunnan vaihtuvuus minimaalista, siksi ehkä välitkin kehittyivät pikkuhiljaa läheisemmiksi kuin että päivä on mennyt hyvin ja on syönyt ja nukkunut.

...Ja pakko sanoa, että kun 3 lasta kävivät samassa päiväkodissa ja nuorimmainen oli siellä 2-vuotiaasta 6-vuotiaaksi, alkoi iso osa "tädeistä" jo olla tuttuja ja vaihdettiin kuulumisia joskus vähän pidempäänkin. Pääasiassa "tädit" kyselivät minulta mm. isompien sisarusten kuulumisia kun olivat jo koulussa ja muutenkin kaikenlaista ihan tavallista. Pienehkö yksityinen päiväkoti jossa hekilökunnan vaihtuvuus minimaalista, siksi ehkä välitkin kehittyivät pikkuhiljaa läheisemmiksi kuin että päivä on mennyt hyvin ja on syönyt ja nukkunut.

Pieni päiväkoti (30 lasta) täällä perämettällä jossa kaikki tuntevat toisensa. Helposti sitä jäi juttelemaan niitä näitä.

toiset kertoo, että hyvin meni, joku taas kertoo mitä on syöty, mitä leikitty jne. Ja joidenkin kanssa tulee puheeksi myös muut kuin päiväkotiasiat, esim. tuleva loma, minne ollaan lähdössä jne.

Jään usein juttelemaan pitkäksi aikaa lapseni omahoitajan (lto) kanssa, koska lapsellani on monenlaista tutkimusta käynnissä ja mm. tulevasta esiopetuspaikasta täytyy neuvotella. Välitämme puolin ja toisin lto:n kanssa viestejä puheterapeutilta, toimintaterapeutilta, lääkäriltä eltolta ym ym.

Olen vuorotyössä ja lapseni omaa erittäin voimakkaan ja haasteellisen tempperamentin. Haluan olla tietoinen lapseni päivästä, menikö jokin huonosti, mitä ovat tehneet ym. On hirveä sääli, jos se AP sinua häiritsee. Meidän vanhemmuus on sitä, että ollaan perillä lasten tekemisistä (hyvässä/pahassa). Valittaahan saa, mut tää on jo turha aihe :D

Tämän äidin lapsi on ryhmän huonokäytöksisin, joten sekin vaikuttaa siihen etten heistä pidä juurikaan. Äiti on siis hössöttävä hölösuu ja lapsensa muita kiusaava, veemäisesti virnuileva kakara.

Ja se lapsi on vain hymyilevä.

Olen vuorotyössä ja lapseni omaa erittäin voimakkaan ja haasteellisen tempperamentin. Haluan olla tietoinen lapseni päivästä, menikö jokin huonosti, mitä ovat tehneet ym. On hirveä sääli, jos se AP sinua häiritsee. Meidän vanhemmuus on sitä, että ollaan perillä lasten tekemisistä (hyvässä/pahassa). Valittaahan saa, mut tää on jo turha aihe :D

Ap, joskus on kiva huikata "tarhatädille" kuulumisia, samassa kaupunginosassa kun asutaan niin on yhteisiä tuttuja jne. Ei siihen kannata kiinnittää niin paljon huomiota. Kysyy jos on kysyttävää, muuten on vain normaalin ystävällinen.

Meillä lasten tarhavuodet on jo takanapäin, mutta ei mullakaan ollut harmainta hajua muiden lasten vaatteista (ellei ollut liian vähän päällä kylmänä päivänä, sen huomasin), niiden merkeistä ja hinnoista.

Niin kun en ole jokapäivä lasta hakemassa ennen klo 16. Yleensä isä hakee. Kuitenkin olen halukas olemaan "kartalla" juurikin tuon voimakkaan luonteen kanssa. Tuttaville kävi niin, että aina sanottiin et kaikki on hyvin... ja lopulta kaikki ei ollutkaan hyvin.... Joten anteeksi virheellinen ilmaisu ;)

ilmaissut, että siellä (niinkuin luultavasti monessa muussakin) päiväkodissa on vanhempia, jotka ovat AINA seisoskelemassa ja lörpöttelemässä siellä pidempään kuin muut, kun toiset vaihtavat ne pari sanaa ja hakevat lapsensa. Samat vanhemmat ovat jaarittelemassa opettajien kanssa kunnes kaikki muut ovat lähteneet. Jaarin jaarin, tikusta asiaa.



Itse tunnen tällaisen, ja ainakin hänellä on kyse a) vaikutuksen tekemisen tarpeesta b) kontrolloinnin tarpeesta kaikkiin nähden ja c) itsensä tärkeäksi tekemisestä. Kiteyttäen. Enkä usko, että on ainoa tämän "taudin" sairastaja. Totta kai on muunkinlaisia tapauksia sitten ja syitä monia.

myös menee helposti puoli tuntia päiväkodissa kun haen lapsiani kun jään suustani kiinni hoitajien kanssa! Joskus vaan juttua riittää, mutta silloin en tietenkään jä höpöttelemään jos näen ettei hoitajalla ole siihen aikaan. Ja nyt viime päivinä olen hakenut lapset niin että he ovat silloin ulkoilemassa eikä ole ollut kiire kotiin niin miksen antaisi heidän jatkaa leikkejään ja samalla juttele hoitajien kanssa. Yleensä lapsista mutta joskus myös jostain ihan muusta...

myös menee helposti puoli tuntia päiväkodissa kun haen lapsiani kun jään suustani kiinni hoitajien kanssa! Joskus vaan juttua riittää, mutta silloin en tietenkään jä höpöttelemään jos näen ettei hoitajalla ole siihen aikaan. Ja nyt viime päivinä olen hakenut lapset niin että he ovat silloin ulkoilemassa eikä ole ollut kiire kotiin niin miksen antaisi heidän jatkaa leikkejään ja samalla juttele hoitajien kanssa. Yleensä lapsista mutta joskus myös jostain ihan muusta...

mutta ei tuo ihan soveliasta ole. Ymmärräthän, että henkilökunnan on keskityttävä LAPSIIN ja oltava heidän käytettävissään, juteltava LASTEN kanssa. Jos jokainen vanhempi toimisi kuten sinä, eihän lapsia ehtisi kohdata kukaan!

Koeta toimia jatkossa toisin, ihan ystävällisesti sinulle...

nopeasti mukaani, kuulumisista vain jos on jotain erilaista, mutta ei. Aina kerrotaan sitä ja tätä ja säästä ja jaja.. riippumatta siitä kuka kolmesta tädistä on luovuttamassa.

Tämän äidin lapsi on ryhmän huonokäytöksisin, joten sekin vaikuttaa siihen etten heistä pidä juurikaan. Äiti on siis hössöttävä hölösuu ja lapsensa muita kiusaava, veemäisesti virnuileva kakara.

Meidänkin lasten pk:ssa on tämmöinen parivaljakko.

Lapsi kiusaa kaikkia muita ja äitinsä on ihan mahdoton hölöttäjä. Kun tulee paikalle niin aina alkaa puhua omia asioitaan hoitajalle. Se ei häntä häiritse jos hoitaja juttelee jonkun kanssa. Alkaa vaan päälle puhumaan omaa asiaansa isoon ääneen.

En pidä kummastakaan, en äidistä enkä lapsesta.

Kyllä ne päikyntädit tulee siinä vuosien varrella tutuiksi ja en nyt koskaan lörpöttelemällä lörppää, mutta toki juttelen jos päikyntäti jotain alkaa tarinoimaan.



Mulla riittää juttua tätien kanssa siksi, että kaikki 3 lastani ovat olleet samojen tätien ryhmässä hoidossa ja nuorimmainen oli vuoden toisessa ryhmässä, joten jos oman ryhmän tädit ehtii lähteä pihalta, saattaa toisen ryhmän täti luovuttaa poitsun ja jututtaa siksi kun ei ole aikoihin juteltu.



Mä ainakin osaan lopettaa jos jotain toista lasta tullaan hakemaan.



Muitten lasten vaatteisiin en juuri kiinnitä huomiota. Omillani yritän pitää aina ajankohtaan sopivia vaatteita, mutta en todellakaan mitään parhaita. Hyvässäkin päikyssä varastellaan ja unohdetaan palauttaa jos vahingossa vääriä vaatteita otetaankin eteisestä.

mites se tosiaan toteutuu, jos keskitytään jaaritteluun? Puhukaa kuulumiset vapaa-ajalla, jos törmäätte kaupassa tms. Työntekijät ovat töissä ja jos jutut eivät liity hoitolapseen -> saapasta toisen eteen.

Kyllähän siinä tulee yleensä useampi sana vaihdettua, mutta siksi että lapsi on pk:ssa tukitoimena puheenkehityksen takia. Hoitajat kertovat usein jos on tullut uusia sanoja tai jopa lauseita jne.

Usein myös tulee kerrattua jos seuraavana hoitopäivänä on jotain erityistä muistettavaa.



Onneksi pk:mme on pieni (alle kymmenen lasta) ja hoitajia on tarpeeksi ja itse kun haen lapsen päivällä on muut vielä syömässä ja lapsen kasvatushenkilöllä on aikaa kertoilla asioita rauhassa.

Juuri vähän aikaa sitten muuttivat muualle. Vuosikausia tuo äiti jaaritteli ja jaaritteli henkilökunnan kanssa niin että muut eivät saanet saaneet sanaakaan väliin.



Henkilökunta vastaili aina tuolle äidille välttelevästi ja selvästi yrittivät lopettaa juttua. Äiti varmaankin kaipasi kovasti juttukaveria kun asui lapsensa kanssa yksin eikä käynyt töissäkään. Hänellä myös oli hyvin aikaa jutteluun, eikä kiire, kuten monilla muilla hakijoilla.