Lue keskustelun säännöt.
Vituttaa,kellään muulla lellittyä +30 kotona?
11.01.2013 |
Mieheni on siis jo 35v. Ja edelleen TÄYSIN hemmoteltu. Miehellä on asuntolaina jossa itsessään jo suht pieni kk lyhennys ~250e.
Vanhemmat maksaa tästä,joka kk puolet.
Nimipäivänä,syntymäpäivänä ja jouluna rahaa tulee mieheni tilille suhteellisen paljon. Isältä että hänen äidiltä +300e per.nenä eli 600€ yhteensä.
Joka tiistai ukko kantaa kassillisen ruokaa meille kotiin,kun äiti oli maanantaisella kauppareissulla ostanut.
Ruokatunneilla ukko menee minnekkäs muualle kuin vanhempien luokse syömään. Äiti näet jättää ruokaa hälle jääkaappiin.
En kehtaa sanoa ukolle mitään. Mutta minua vituttaa ihan suunnattomasti. Ukko on 35v ja edelleen ihan mamman poika. Ei varmaan yllätä,kun sanon että hän on ainut lapsi.
Mieheni käy itse töissä ja tienaa rahansa. Ymmärrän,että muistetaan ja autetaan rahallisesti jos tarvetta. Mutta tässä ei ole mitään kohtuullisuutta. 600€ jouluksi,synttäriksi,nimipäiväksi ja välillä ihan muuten vaan kun on niin ihana. Päälle vielä lainan maksua ym mainittua paapomista.
En ole katkera vaikka siltä voi kuullostaakkin.
Minusta vain tuntuu siltä,että ihan kuin emme pärjäisi (vaikka mies lahjus rahansa itse tuhlaakin) ilman appivanhempien rahoja.
Lapsiakaan meillä eikä hällä ole.
Auttakaa! Ketään muu samassa tilanteessa?
Kommentit (64)
En ole katkera tms. vaikka varmasti siltä kuullostaakin.
Minusta 35v. pitäisi pärjätä jo ilman äidin ja isän turvaa. Ymmärrän kyllä että rahaa annetaan lahjaksi.
Mutta 600€ juhla kuin juhlana ja välillä muuten vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mies asui 31-vuotiaaksi opiskelijakämpässään ja äitinsä kantoi sinne ruokaa ja kävi siivoamassa.
Sitten kun mies muutti mun luo, äitinsä edeleen kantoi jotin makaronilaatikkovuokia, kastikkeitaan ym. meille! Pikkuhiljaa mies kyllä alkoi huomata närkästykseni ja ruokatulva väheni.
Mutta on se edelleen jotenkin tosi avuton esim. kotitöissä, olettaa ettei hänen tarvitse tehdä mitään...
Olisit kiitollinen!
Minä olen itse 38, hyvin ansaitseva ylempi toimihenkilö (nainen), ja varakkaat vanhempani antavat minulle samaan tapaan rahaa. Juuri sain kymppitonnin tililleni suoraan kun vanhemmat kuuli että aion vaihtaa autoa. Synttärinä ja jouluna saan yleensä pari tonnia.
En silti mitenkään ole henkisesti mamman tyttö, asummekin kaukana koko vanhemmista. Mutta ihanaahan se on että autetaan. He itse haluavat tehdä noin, avikka olen sanonut että pärjään itsekin kyllä, koska meinaavat että parempi jakaa omaisuutta pois jo ennen kuolemaa, sen verran kuin lahjaveroraja sallii.
Tarvitsisin vaikka mitä. Ilmeisesti rakastavat poikaansa ylikaiken ja rahaakin taitaa olla liikaa.
Mieheni asui 25v kotona. On siis 10v asunut nyt omillaan. Omaa asuntoa hän kävi etsimässä vanhempiensa kanssa.
Tottakai vanhemmat saa välittää ja kuulunkin. Mutta joku roti!
Kyllä me pärjätään ilman että mies kantaa joka viikko ruoka kasseja kotiin,kun "äiti osti mulle ruokaa".
Hänen vanhempsa eivät ole rikkaita vaan ihan perustuloisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan se vähän kuin viesti että te ette oikein itse hallitse talouttanne, ja tarvitsette paapomista.
Mitä jos te veisitte näille vanhemmillenne ruokakassin samaan tapaan?
Pelkästä rahasta en olisi pahoillaan, voihan olla kyse juurikin "perinnön jakamisesta" etukäteen.
Hänen vanhemmat ovat muuten,kovin herttasia ja mukavia.
Mieheni ainut ja lapsi, ja monestakin asiasta sen huomaa.
Tosiaan tuo ruuan kantaminen ottaa muo aivoon. Mieheni ei siitä välitä. Ja epäilen ettei "uskalla" sanoa äidilleen siitä. Vaikka mukavia ovatkin.
Mitähän tämä sitten on,kun onnistutaan tässä lapsenteko "prosesissa"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toinen mitä mieheni saa kerran kuussa vanhemmiltaan.
On kassillinen sukkia ja alushousuja,sekä uuden hammasharjan ja hammastahnatuubin.
Hän ei ole IKINÄ joutunut ostamaan kaupasta niitä itse. Että muo nyt potuttaa,taas tuo touhu!
ettei mies ole itsenäistynyt vaan roikkuu vanhemmissaan ja koet ettet pääse tähän väliin millään. Isä, äiti ja poika -kolmikko pitää yhtä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tottakai! Kun mä olen tottunut ja oppinut,että vanhemmista kuuluu irrottautua ja alkaa elämää omaa elämää. Ja pärjään itsenäisesti.
tää meidän elämä on nyt kaikkea muuta kuin itsenäistä. Ei meidän tarvitse kohta käydä varmaan,edes kaupassa itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
muuta sano!
On siellä 2kpl mun ostamia,muut 1.000kpl on anopin ostamia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP edelleen..
unohdin lisätä sen muutamaan viestiin
ettei mies ole itsenäistynyt vaan roikkuu vanhemmissaan ja koet ettet pääse tähän väliin millään. Isä, äiti ja poika -kolmikko pitää yhtä.
elää omaa elämäänsä omassa kodissaan niin, että itse on sivustaseuraajana, kun muut huseeraa.
Ja kyllä se ihan vain se ruokakassikin ärsyttäisi. Joskushan sellainen on ihan kiva saada, mutta että jatkuvasti. Minä haluan, että meidän jääkaapissa on niitä ruokia mitä me halutaan syödä eikä niitä mitä anoppi haluaa sinne ostaa.
kutsutaan verosuunnitteluksi..
että kun perheeseen tarvitaan uusi pesukone, niin vanhemmat maksaa. Kun tarvitaan uusi sohva, niin itse valitaan, mutta vanhemmat maksaa.
En ole ikinä kuullut tuollaisesta verosuunnittelusta, missä vanhemmat valitsee ruokakassin sisällön ja alushousujen värinkin!
tuohan on tavallaan ennakkoperintöä. Monet tekee niin että antaa rahaa lapsilleen jo elinaikanaan. Sen verran ettei tarvitse lahjaveroa maksaa. Mitäs niitä tilillä panttaamaan.
Mutta ymmärrän ärsytyksen jos ne appivanhemmat muuten häärää elämässänne ja puuttuu asioihin, niin että miehellä on napanuora katkaisematta.
Tänne oli hurjasti tullut lisää viestejä,sen jälkeen kun poistun koneelta. Kiitos niistä!
Ihanaa,että on ihmisiä jotka ymmärtävät. Joidenkin mielestä voin olla naurettava. Mutta koe,että emme ole itsenäisiä tai mieheni ei ole. Kun meille kannetaan ruokaa joka viikko kasillinen,alusvaatteet & sukat,hammasharjat ja tahnat + miehen asuntolainasta appivanhemmat maksaa puolet. Ja sitten on myös mainitsemani muut raha avut.
Olemmat molemmat aikuisia ihmisiä ja työssä käyviä. Joten ei tässä voi olla kyse siitä,että luullaan ettei me pärjät.
Ymmärrän,että kylään tulessa tuodaa tuliaisia tms. Mutta mulle nousee kierrokset joka tiistai,kun mies kantaa kauppakassin kotiin ja toteaa että "äiti taas tyrkytti". Vitut se edes mitään tyrkyttänyt ole, sanonut miehelleni,että tässä olisi sulle taas vähän ruokaa.
Voisin vielä ymmärtää muistamiset merkkipäivänä rahalla. Mutta nämä muuten niin mukavat appivanhemmat,kun meitä ihan avuttomina.
Hieno idea,että lahjus rahat laittaisi säästötilille matkaa varten. Mutta ei sellaista voi miehelleni edottaa. Nehän on hänen rahojaan.
Ei niitä mihinkään matkoihin säästetä. Ja jos matkalla mennään,joskus hyvällä tuurilla ja vahingossa,niin Tallinna ja Tukholma riittää hälle. Pelkää "piilokuluja" tai muuta vastaavaa,jos pidemmälle lähtee.
Niinkuin teistä joku sanoi,että mieheltäni ei ole vielä napanuoraa katkaistu äidistä on juuri oikea kuvaus!
Hän käy äidin lihapadoilla ruokatunnilla vaikka kotonakin olisi edellisen päivän ruokaa vielä riittävästi jäljellä. Hän vien vaatteensa äidille,jos puntteja pitää lyhentää vaikka minäkin pystyisin samaan. Hän ottaa ilomielin vastaan ruuat,vaatteet,terveystuotteet,rahat yms.
Eikä uskalla sanoa,että enään ei tarvitse auttaa.
Minun ja appivanhempien välit hän yrittää ja haluaa ilmeisesti pitää etäisinä.
Näin häidät ensimmäisen kerran,kun oltiin seurusteltu miltein vuosi. Vaikka asuvat vajaan kilometrin päästä meistä.
Kun mentiin kihloihin ja pidin kihlajais kahvittelut meille, sanoin miehelleni että pitäisi varmaan sinunkin vanhemmat kutsua vastaus oli "ei ne halua arkipäivänä tulla". Joten en saanut kutsua.
Seuraava tapinen onkin sitten ollut kerran vahingossa kaupassa ja tänä jouluna käytiin kahvilla heillä. Jolloin kuulin,että miheni ei ollut itse kertonut vanhemmilleen meidän kihloista vaan vanhemmat oli kuulleet siitä naapurilta. HITON HIENOA!
Anteeksi pitkääkin pidempi kirjoitukseni. Toivottavasti edes joku sen jaksoi lukea.
että vanhemmat tukevat rahallisesti (rahan siirtäminen varakkaissa perheissä eteenpäin on ihan normaalia, paljon isommillakin summilla) vaan nimenomaan tuo noin vanhan ihmisen erillisyys omasta puolisostaan.
Tietysti jos ette vielä ole naimisissa, eikä lapsiakaan ole, te ette miehen mielestä ole vielä varsinainen pariskunta, ja elää sen mukaan. Tietysti siitä voisi jutella, että mitä mies haluaa.
Paitsi en käy äidin luona ruokiksella. En tajua, mitä pahaa tuossa on?
Taidan olla vain kateellinen tai vähän häpeissäsi siitä, että omat vanhempasi eivät ole yhtä anteliaita. Vaikka mies laittaisi rahat omaan kivaan, niin onhan se teidän yhteisiin rahoihin kuitenkin tavallaan lisää, kun mies ei niitä sitten tuhlaa.