Sairaala * Omaisen oletukset, Hoitajien totuudet

Potilas ei ymmärrä tarkoitusta, vakava perustauti ja toimenpide vain pitkittää kärsimyksiä.



Kaksi hoitajaa pitelee potilasta paikoillaan toimenpiteen ajan koska potilas ei ymmärrä mitä olemme tekemässä (neulalla tökitään tai letku nenän kautta vatsaan). Lopuksi käsi tai molemmat kädet sidotaan ettei pääse repimään letkuja irti. Potilas joutuu olemaan samassa asennos pitkiä aikoja selällään.



Näissä tilanteissa olen mielestäni mukana kiduttamassa potilasta omaisten mielenrauhan vuoksi, en potilaan tahdon mukaisesti. En usko potilaan nauttivan ateriastaan suoraan vatsaan/suoneen ilman makuelämystä, nauttisitko sinä?

Joskus omaiset joutuvat odottaa yli tunninkin sairaalan aulassa pääsyä tapaamaan omaistaan teholle. Kyse ei ole siitä että meitä ei kiinnostaisi omaiset, emme muistaisi teidän odottavan siellä (ei tarvitse soittaa kolmea kertaa muistuttaakseen että odotatte) eikä kannata ainakaan sanoa käyvänne "vain muutaman minuutin moikkaamassa" ja tulla väkisin sisälle. Ja kun omaiset pääsevät sisälle, suosittelemme 2 omaista kerrallaan ja 15 minuutin vierailuaikoja.



Oikea syy: Teho-osastolla on myös muita potilaita samoissa tiloissa. Potilaat ovat kriittisesti sairaita, tilanteet saattavat vaihtua minuutissa ja teemme myös toimenpiteitä potilaille samalla paikalla. Lääkäri saattaa laittaa kanyylia potilaan kaulalle tai saatamme elvyttää jotain potilasta. Silloin emme voi päästää omaisia paikalle vaan keskitymme hoitoon. Lyhyet vierailuajat ovat siksi, että potilaat ovat niin sairaita että tarvitsevat lepoa ja rasittuvat pienestäkin rasitteesta. Haluamme pitää osaston rauhallisena ja tilaa täytyy olla riittävästi joten päästämme 2 omaista kerrallaan potilaan luokse.

Syömisestä minä en tiedä, mutta todellinen ongelma on se, jos koko henkilökunta istuu samaan aikaan lukitun oven takana. Ihan sama, mistä syystä. Paha tilanne on esim. dementiaosastoilla, joiden potilaat voivat olla liikkuvia ja toimeliaita, mutta eivät osaa soittaa tarvittaessa kelloa. Raporttia pitäisi todella antaa eri hoitajat vuorotellen siten, että joku olisi potilaitten parissa.



Kyllä, tätä on tapahtunut. Kyse ei ollut pelkästään tyhjistä käytävistä vaan niistä henkilöistä, jotka laskin istumassa kansliassa.

Potilaat eivät vaihtuneet, lääkärikiertojakaan ei ollut, tuskin edes kävi joka viikko. Olen se, joka tein lääninhallitukseen kantelun ja kunnan sosiaalilautakuntaan valituksen. Jossakin vaiheessa lisättiin henkilökuntaa, mutta mitä sekään auttaa.

Aivan sama se potilaille, istuuko kansliassa samaan aikaan 2 vai 7 ihmistä.

Joskus omaiset joutuvat odottaa yli tunninkin sairaalan aulassa pääsyä tapaamaan omaistaan teholle. Kyse ei ole siitä että meitä ei kiinnostaisi omaiset, emme muistaisi teidän odottavan siellä (ei tarvitse soittaa kolmea kertaa muistuttaakseen että odotatte) eikä kannata ainakaan sanoa käyvänne "vain muutaman minuutin moikkaamassa" ja tulla väkisin sisälle. Ja kun omaiset pääsevät sisälle, suosittelemme 2 omaista kerrallaan ja 15 minuutin vierailuaikoja.

Oikea syy: Teho-osastolla on myös muita potilaita samoissa tiloissa. Potilaat ovat kriittisesti sairaita, tilanteet saattavat vaihtua minuutissa ja teemme myös toimenpiteitä potilaille samalla paikalla. Lääkäri saattaa laittaa kanyylia potilaan kaulalle tai saatamme elvyttää jotain potilasta. Silloin emme voi päästää omaisia paikalle vaan keskitymme hoitoon. Lyhyet vierailuajat ovat siksi, että potilaat ovat niin sairaita että tarvitsevat lepoa ja rasittuvat pienestäkin rasitteesta. Haluamme pitää osaston rauhallisena ja tilaa täytyy olla riittävästi joten päästämme 2 omaista kerrallaan potilaan luokse.

ainostaan toimenpiteiden ajaksi siirryin käytävään, en edes pois osastolta.

Sairaanhoitajan peruspalkka on 2200-2300e/kk. Iltavuorolisät klo 18-22 alkaen 15%/h (verojen jälkeen pari euroa vuorossa).

Lauantailisä 20%/h (verojen jälkeen n 20e/vuoro)

Sunnuntailisä 100%

Yövuoroa en tiedä koska en tee



Muu perhe viettää 3/4 viikonlopusta ilman minua. Samoin usein joulun tai uuden vuoden vuorotellen. Mielummin olisin viikonloput ja juhlapyhät kotona. Ystäväni saavat samaa tai parempaa palkkaa merkonomin koulutuksella perustoimistotyöstä arkisin.

teho-osasto, jossa potilaalla on koko ajan hoitaja vieressä, vanhainkodissakin voi kaatua tai pudota sängystä eikä kukaan huomaa pahimassa tapauksessa pariin tuntiin.

Joskus omaiset joutuvat odottaa yli tunninkin sairaalan aulassa pääsyä tapaamaan omaistaan teholle. Kyse ei ole siitä että meitä ei kiinnostaisi omaiset, emme muistaisi teidän odottavan siellä (ei tarvitse soittaa kolmea kertaa muistuttaakseen että odotatte) eikä kannata ainakaan sanoa käyvänne "vain muutaman minuutin moikkaamassa" ja tulla väkisin sisälle. Ja kun omaiset pääsevät sisälle, suosittelemme 2 omaista kerrallaan ja 15 minuutin vierailuaikoja.

Oikea syy: Teho-osastolla on myös muita potilaita samoissa tiloissa. Potilaat ovat kriittisesti sairaita, tilanteet saattavat vaihtua minuutissa ja teemme myös toimenpiteitä potilaille samalla paikalla. Lääkäri saattaa laittaa kanyylia potilaan kaulalle tai saatamme elvyttää jotain potilasta. Silloin emme voi päästää omaisia paikalle vaan keskitymme hoitoon. Lyhyet vierailuajat ovat siksi, että potilaat ovat niin sairaita että tarvitsevat lepoa ja rasittuvat pienestäkin rasitteesta. Haluamme pitää osaston rauhallisena ja tilaa täytyy olla riittävästi joten päästämme 2 omaista kerrallaan potilaan luokse.

ainostaan toimenpiteiden ajaksi siirryin käytävään, en edes pois osastolta.

Meillä ei sallita pitkiä vierailuja, ellei todella ole rauhallinen tilanne ja potilas joko niin tiedottomassa tilassa ettei vierailut vaikuta hänen vointiinsa tai terminaalivaiheen potilas. Tai sitten niin hyvässä kunnossa oleva potilas joka odottelee jo vuodeosastolle pääsyä.

Toivoisin teidän muistavan, että meille omaisille työnne ei välttämättä ole tuttua. Näemme vain rakkaan omaisemme, emmekä välttämättä pysty analysoimaan osaston toimintaa ja omaisemme saamaa hoitoa samoin kuin ammattilaiset. Emme tiedä, millainen hoito tai toimenpiteet olisivat oikeanlaisia ja mitkä turhia.



Jotkut meistä ovat shokissa omaisten tilan heiketessä ja voimme käyttäytyä erpäloogisesti ja tylysti teitä kohtaan. Teette hyvää työtä. Toivon ymmärrystä myös meitä kohtaan.

sielä kansliassa, koko töissä olevan henkilökunnan kanssa. Pitää muistaa että meille tuttu juttu on omaiselle/potilaalle ainut laatuinen tilanne, välillä se saattaa unohtua, kun on samaa tehnyt monta kertaa päivässä vuodesta toiseen, välillä on hyvä että joku muistuttaa.

No nyt oli ap:n viesti otsikkoineen niin kryptinen, että luin sen useampaan kertaan ennen kuin ymmärsin. Jos siis tarkoituksena on kertoa terveydenhuollon käytännöstä meille maallikolle, ei ihan mennyt putkeen. Ps. Mitä raportti tässä yhteydessä tarkoittaa?

Potilas ei ymmärrä tarkoitusta, vakava perustauti ja toimenpide vain pitkittää kärsimyksiä.

Kaksi hoitajaa pitelee potilasta paikoillaan toimenpiteen ajan koska potilas ei ymmärrä mitä olemme tekemässä (neulalla tökitään tai letku nenän kautta vatsaan). Lopuksi käsi tai molemmat kädet sidotaan ettei pääse repimään letkuja irti. Potilas joutuu olemaan samassa asennos pitkiä aikoja selällään.

Näissä tilanteissa olen mielestäni mukana kiduttamassa potilasta omaisten mielenrauhan vuoksi, en potilaan tahdon mukaisesti. En usko potilaan nauttivan ateriastaan suoraan vatsaan/suoneen ilman makuelämystä, nauttisitko sinä?

minun mielestäni ihmiselämä on itseisarvo ja elämää tulee pitkittää niin pitkään kuin mahdollista. Eläimen kohdalla passiivinen tai aktiivinen eutanasia on ihan ok, mutta en hyväksi sitä ihmisille.

ohis.

Monesti jo joutuminen vieraaseen ympäristöön sekoittaa iäkkään potilaan, varsinkin jos sairastaa muistisairautta. Pelkästään virtsatie-infektio voi iäkkäältä viedä todellisuuden tajun tai jalat alta. Joskus vain muistisairaus etenee. Aivoinfarktit usein näkyvät viiveellä päänkuvassa, vasta vkon kuluttua. Kuvat siis alkuun ihan ok. Murtumien kanssa pelkkä kipu voi tehdä iäkkään sekavaksi tai sen hoitoon käytettävät vahvat kipulääkeet.

Tämän kuulimme lukuisia kertoja kun yritimme saada iäkkäälle papalle pään kuvausta. Ei kuvattu kun sanottiin että vanhat nyt vaan on sekavia, muistisairaus vaan pahentunut (kotona pärjännyt ja kaupassa käynyt itse jne..).

Vihdoin kun pää vaatimusten jälkeen kuvattiin, siellä oli valtava aivokasvain. Siinä se muistisairaus. Joskus olisi kiva jos vanhojenkin oireet otetaan tosissaan eikä laiteta pissatulehduksen tai oletetun muistisairauden piikkiin.

[quote author="Vierailija" time="10.01.2013 klo 22:07"]

Potilas ei ymmärrä tarkoitusta, vakava perustauti ja toimenpide vain pitkittää kärsimyksiä.

Kaksi hoitajaa pitelee potilasta paikoillaan toimenpiteen ajan koska potilas ei ymmärrä mitä olemme tekemässä (neulalla tökitään tai letku nenän kautta vatsaan). Lopuksi käsi tai molemmat kädet sidotaan ettei pääse repimään letkuja irti. Potilas joutuu olemaan samassa asennos pitkiä aikoja selällään.

Näissä tilanteissa olen mielestäni mukana kiduttamassa potilasta omaisten mielenrauhan vuoksi, en potilaan tahdon mukaisesti. En usko potilaan nauttivan ateriastaan suoraan vatsaan/suoneen ilman makuelämystä, nauttisitko sinä?

minun mielestäni ihmiselämä on itseisarvo ja elämää tulee pitkittää niin pitkään kuin mahdollista. Eläimen kohdalla passiivinen tai aktiivinen eutanasia on ihan ok, mutta en hyväksi sitä ihmisille.
ohis.

Itse seurasin isoisäni kuihtumista Parkinsonin kourissa vuosia. Näistä viimeiset 5 vuotta vuodeosastolla, enkä kyllä voi allekirjoittaa. Aktiivinen, elämää rakastava ihminen joutui muiden armoille vaippoihin, pesetettäväksi ja ruokittavaksi. Ne harvat järjelliset hetket (Parkinson lääkitys käytännössä tuhosi myös aivot vielä silloin) olivat kärsimystä, kun ymmärrys omasta tilasta valkeni. En koskaan haluaisi sellaista elämää itselleni!

(Anteeksi täysin OT, mutta oli pakko kommentoida)  

Jos potilaat on jaettu hoitajille, vastataan yleensä vain omien potilaiden kutsuihin. Siksi voi näyttää, että kelloon ei reagoida. Helpompi hallita muutaman potilaan asiat kunnolla kun kaikkien yli 30 joten kuten.



Näyttötaululla näkyy yksi kutsu kerralaan, eli vasta sen kuitattua seuraavan huoneen kutsu tulee näkyviin.

Periaate on kuntouttavatyöote. Yksi osa-alue on itse syöminen, hitaastikin. Motoriikaltaan tärkeä harjoitus. Ei siis johdu laiskoista hoitajista.



Potilas siirretään osastolle, koska ei syö vanhainkodissa tai kotona. Ei osastolla mitään poppakonsteja ole, jos potilas ei avaa suuta ei sinne väkisin voi ruokaa laittaa. On myös oikeus kieltäytyä syömästä. Tietysti voisi ottaa nenästä kiinni, odottaa että potilaan on avattava suu ja vedettävä happea. Samalla lusikallinen suuhun. Tiedä sitten olisiko se mukavampi tapa omaisten mielestä?

Potilas joutunut osastolle yleistilan laskun vuoksi. Jalat ei kanna, omainen ja potilasei ymmärrämiksi ei pääse wc:n. Kantaako potilas pitäisi? Vai hoitajan käsivoimilla roikottaa portatiiville? Arvatkaa monen hoitajan selkä kestää tehdä tämä toimenpiden useita kertoja vuorossa? EI varmaan mukava tunne potilaan kainaloissakaan. Alusastiaa tarjotaan,mutta sehän ei nyt ainakaan sovi.

Hoitajat ei päätä kotiutumisista, vaan lääkärit. pitkäaikaiseen hoitolaitokseen pääsyyn on tietyt kriteerit. Monessa paikassa kerran viikossa kokoontuu ryhmä joka miettii pitkäaikaislaitoksiin pääsevät (ei sisällä hoitajia).



Toinen vaihtoehto, että kotona on käynyt kotihoito vain aamuisin. Silloin tulee kokeilla kotona pärjäämistä maksimimäärällä kotihoidon apua esim. 4krt/vrk. Vasta silloin nähdään todellinen kotona pärjääminen. lisäksi ateriapalvelulla ruuat kotiin, turvaranneke, ym.



Osastollakin joutuu odottamaan vaipanvaihtoa välillä tunninkin kakat vaipoissa. Ei siis ole mikään autuaallinen tilanne. Myös osastolla tiputaan vuoteiosta tai kaadutaan wc:n menomatkalla ja virutaan lattialle 1-3h ennen kuin kukaan huomaa.

Monesti jo joutuminen vieraaseen ympäristöön sekoittaa iäkkään potilaan, varsinkin jos sairastaa muistisairautta. Pelkästään virtsatie-infektio voi iäkkäältä viedä todellisuuden tajun tai jalat alta. Joskus vain muistisairaus etenee. Aivoinfarktit usein näkyvät viiveellä päänkuvassa, vasta vkon kuluttua. Kuvat siis alkuun ihan ok. Murtumien kanssa pelkkä kipu voi tehdä iäkkään sekavaksi tai sen hoitoon käytettävät vahvat kipulääkeet.

Osa opiskelijoita. Parhaimmillaan samassa vuorossa on 3-5 opiskelijaa, tottakai tuntuu että väkeä on kuin pipoa. Opiskelijan opintojen vaiheesta riippuen vaihtelee kuinka itsenäiseen työskentelyyn hän pystyy. Ohjaaja kuitenkin vastaa hänen työstään ja opiskelija on oppimassa, siksi usein ohjaajansa vierellä.

Laiskaa ja ahnetta porukkaa.