Lue keskustelun säännöt.
Tarvin uudet hermot 4 veen pukemiseen
29.01.2013 |
Neljävuotiaan pukeminen ulos on pahempaa kuin uhmaikäisen. Ei suostu pukemaan itse, riisuu puettuja vaatteita, juoksee karkuun. Hanskat on väärän väriset, kengät pitää olla samat kuin eilen, vaikka keli ihan muuta. Osan vaatteista saa puettua, sitten alkaa itku ja puettujen vaatteiden pois repiminen. Lahjonta, kiristys ja uhkailu testattu, ei toimi. Aamulla kello käy, pitäisi ehtiä päiväkotiin ja töihin, hermot menee ja joka aamu itketään ja huudetaan, sekä lapsi että vanhemmat. Olisiko rakentavia neuvoja?
Pukemiseen on varattu hyvin aikaa ja aina kerrotaan etukäteen, että kohta se alkaa. Ollaan koitettu tehdä pukemisesta hassuttelua ja mukavaa leikkiä, tsekattu ettei mikään purista, istutettu jäähylläkin. Ei vaan auta. Sama meininki myös viikonloppuisin ulos mennessä tai kerhosta lähtiessä. Päiväkodissa pukee itse ilman mutinoita, tietenkin!
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan ensimmäisenä: 4-vuotias osaa kyllä jo pukea itse. Puen ja autan kyllä itsekin omaa 4-vuotiastani, mutta hemmotteluna, en väkisin.
Teillä selvästi tuosta pukemisesta on tullut tuollainen ahdistava valtataistelutilanne, joka pitää saada purkautumaan.
Mä varmaan tekisin aluksi niin, että tekisin lapselle tarrataulun, johon saisi päivittäin tarrat ihan jokaisesta puetusta vaatekappaleesta. Vaikka niin, että kun on pukenut sukat, saa laittaa tarran, paidan, taas tarra ja kun on kaikki vaatteet päällä, kunnon kehut, ja joku palkinto saman tien ( tarpeeksi pieni, ettei muodostu ongelmaksi, siis vaikka keksi tai purkka tai joku)
Tai sitten niin, että annat lapselle aina "voimapillerin" esim. rusinan, ( sanot että silmät pitää pitää kiinni, etkä näytä mikä se on, lisää jännittävyyttä), jonka avulla lapsi ihan varmasti saa aina vaatekappaleen kerrallaan päälle.
Lisäksi jätät itse hermostumatta ja huutamatta. Toteat lapselle, että ne vaatteet on puettava, ja tiettyyn aikaan lähdettävä, tai vaihtoehtoisesti laitetaan vaatteet kassiin, ja lähdetään ilman vaatteita päiväkotiin. Mutta sanot tämän ihan vaan tosiasiana, ei uhkauksena. Koska tavalla tai toisella sinne töihin on päästävä.