neuvola ja mielenterveysongelmat

Kysymys oli sen hetkisestä lääkityksestä. En usko Ap- että sinun kohdallasi on hätää, koska et tällä hetkellä käytä lääkkeitä. Ilmotuksen syynä oli "äiti hieman ahdistunut, ja lääkitys" ja lisäyksenä että äiti on kuitenkin onnellinen lapsestaan.



Asian voi tulkita kyllä kiusaamisena ja kotiin tullut sosiaalityöntekijäkin puisteli päätään. Ja ilmoitus siis todettiin aiheettomaksi.

Ap, en ole ikinä tehnyt yhtäkään ls- ilmoitusta AINOASTAAN mielenterveysongelmien perusteella, en huumekokeiluiden perusteella jne. Olen tehnyt ilmoituksia vain, jos minulla on aihetta epäillä LAPSEN turvallisuuden olevan vaarassa, toisin sanoen äiti on mielenterveysongelmansa TAKIA lapselle mielestäni vaaraksi tai päihteiden käyttö on edelleen jatkuvaa. Laki kertoo, että ilmoitus tulee tehdä kun " huoli herää" ja itselläni se ei herää pelkästään unilääkkeiden käytön/ masennuksen vuoksi, jos äidillä on hoitokontakti. Kun tälläinen kontakti on eikä äiti tuo esille, että asiat olisivat huonosti, luotan siihen, jollei muuta tule esille.



Jos saisin tietää, että asiakkaallani on mt- ongelmia eikä hän ole niistä ollut rehellinen, kysyisin asiakkaalta miksi näin on. Onko välillämme kenties luottamuspula vai kokeeko hän, ettei asia ole enää ajankohtainen? EN TEKISI LS- ILMOITUSTA. Keskustelisin, mutta hyväksyisin esim. ap:n selityksen täysin. Kaikki eivät halua tuntemattomalle ihmiselle avautua.



Minun työni on pitkälti ihmistuntemukseen perustuvaa. Vaikka olenkin melko nuori th, on asenteeni työhöni se, että jos haluan asiakkaani luottavan minuun, on myös minun lähdettävä sellaisesta lähtökohdasta, että luotan heihin, jollei ole syytä toimia toisin.



Ap, ole rauhallisin mielin. Jos asia selviääkin, ei siitä mitään seuraa, korkeintaan kysymyksiä.

Ap, en ole ikinä tehnyt yhtäkään ls- ilmoitusta AINOASTAAN mielenterveysongelmien perusteella, en huumekokeiluiden perusteella jne. Olen tehnyt ilmoituksia vain, jos minulla on aihetta epäillä LAPSEN turvallisuuden olevan vaarassa, toisin sanoen äiti on mielenterveysongelmansa TAKIA lapselle mielestäni vaaraksi tai päihteiden käyttö on edelleen jatkuvaa. Laki kertoo, että ilmoitus tulee tehdä kun " huoli herää" ja itselläni se ei herää pelkästään unilääkkeiden käytön/ masennuksen vuoksi, jos äidillä on hoitokontakti. Kun tälläinen kontakti on eikä äiti tuo esille, että asiat olisivat huonosti, luotan siihen, jollei muuta tule esille.

Jos saisin tietää, että asiakkaallani on mt- ongelmia eikä hän ole niistä ollut rehellinen, kysyisin asiakkaalta miksi näin on. Onko välillämme kenties luottamuspula vai kokeeko hän, ettei asia ole enää ajankohtainen? EN TEKISI LS- ILMOITUSTA. Keskustelisin, mutta hyväksyisin esim. ap:n selityksen täysin. Kaikki eivät halua tuntemattomalle ihmiselle avautua.

Minun työni on pitkälti ihmistuntemukseen perustuvaa. Vaikka olenkin melko nuori th, on asenteeni työhöni se, että jos haluan asiakkaani luottavan minuun, on myös minun lähdettävä sellaisesta lähtökohdasta, että luotan heihin, jollei ole syytä toimia toisin.

Ap, ole rauhallisin mielin. Jos asia selviääkin, ei siitä mitään seuraa, korkeintaan kysymyksiä.

Kuulostat järkevältä th:lta :)

Pitäisikö minulla siis olla hoitokontakti jotten herättäisi huolta? Hoitokontaktit kun on lopetettu jo juuri kun niihin ei enää ollut tarvetta. Siis ihan yhteisymmärrysessä lopetettu, ei niin että itse olisin kokenut että nyt riitti.

Ehkä juuri tuon sanoisin th:lle jos kysyisi miksen ole kertonut, en koe ajankohtaiseksi ja kiusallista puhua niistä vieraalle kun ovat niin henkilökohtaisia.

Toivottavasti sinunlaisia järkevästi eikä hysterisoiden ajattelevia th:ta on enemmänkin

Minun perheestäni on tehty lastens. ilmoituksia, oikein useampi kpl. Niiden mukaan olen väkivaltainen, uupunut, uhkaan lastani väkivallalla ja toteutankin sitä oikein rankemman kautta.

Ja EI, minä EN ole väkivaltainen, en uhannut sillä, en kiroillut ja raivonnut lapsilleni, en kaltoinkohtele, en laiminlyö, eikä KUKAAN ole koskaan NÄHNYT minun näin toimivan. Olettavat. Päättelevät. Oletukset ja päättelyt perustuvat .. niin mihin?

Lastens. ilmoitus on helppo tehdä ja nykyään on niin paljon tapahtunut kaikkea, että sellainen tehdään herkästi ja ls:n sossut tarttuvat tiukasti asiakkaisiin. Väliaikaisisia sijoituksia tehdään herkemmin aivan varmasti etenkin jos on otollinen kohde kuten ap on.

Minun ensimmäinen virheeni oli juuri tuo, mitä täälläkin: kerro neuvolassa kaikki. No minähän kerroin. Oli vaan rankka ja raskas elämäntilanne eikä aikuisia ympärille, neuvola oli ainoa paikka missä oli aikuiskontatia kertoa asioitaan.

Lopputulos: lastens.ilmoitus.

Huostaanottoja ei minulla ole, mutta niitä olen ihan aidosti pelännyt, ilmoitukset ovat olleet rankkasanaisia, eikä sosst ole uskoneet ettei ne pidä paikkaansa tai etten ole sanonut lausetta xxxx, vaikka se siellä ilmoituksessa lukee.

Minun kokeukseni on, että kannattaa suhtautua kriittisesti neuvolahenkilökunnan maalaisjärkeen tms. ja miettiä mitä kertoo ja varoa kertomasta mitään.. JOS he ottavat ITSE puheeksi vanhat merkinnät, kerro, että ne ovat vanhoja asioita, ja voit nyt hyvin. Tunnistat oireet ja sellaista ei ole nyt, ja JOS, osaat hakeutua hakemaan masennuslääkkeitä tms.

suhtautumaan kriittisesti näihin lastensuojeluilmoituksilla pelottelijoihin. Kyllä ne koskevat lähinnä niitä perheitä, joissa lapset ovat oikeasti laiminlyötyjä. On vain helpompi antaa ymmärtää, että lapsi on lastensuojelun piirissä vaikkapa adhd:n tai vanhemman masennuksen vuoksi, kuin kertoa että on pahoinpidellyt omaa lastaan tai jättänyt hänet heitteille.

Minun suvussani on kokonainen sukuhaara jossa lähtökohtaisesti lapset ovat lastensuojelun asiakkaina. Ei yhtäkään lasta ole otettu näiden palveluiden piiriin sen vuoksi, että vanhemmalla on ollut samantasoisia ongelmia kuin sinulla, vaan ne ongelmat ovat paljon rankempia, sellaisia että elämässä on paljon pahempia ongelmia kuin masennusta tai unettomuutta. Nämä lapset ovat vakavasti laiminlyötyjä eivätkä voi kasvaa omassa kodissaan vanhempiensa kanssa tasapainoisiksi aikuisiksi.

Jo pelkästään se, että sinä olet hakenut näihin ongelmiin apua, on merkki siitä että olet vastuullinen ihminen ja sinusta tulee vastuullinen vanhempi.

Ap, ei tarvitse olla. Kerroit, ettet enää tarvitse sitä, joten ei sitä turhaan tarvitse olla. Jos hoitokontakti on lopetettu, puhuu sekin jo ainakin itselleni sen puolesta, ettet halua asiasta puhua, koska se ei ole enää ajankohtainen.



Onnea odotukseen ja koeta olla stressaamatta. Sinulla on ihan hyvä syy ollut kertomatta jättämiseen.

Ap, en ole ikinä tehnyt yhtäkään ls- ilmoitusta AINOASTAAN mielenterveysongelmien perusteella, en huumekokeiluiden perusteella jne. Olen tehnyt ilmoituksia vain, jos minulla on aihetta epäillä LAPSEN turvallisuuden olevan vaarassa, toisin sanoen äiti on mielenterveysongelmansa TAKIA lapselle mielestäni vaaraksi tai päihteiden käyttö on edelleen jatkuvaa. Laki kertoo, että ilmoitus tulee tehdä kun " huoli herää" ja itselläni se ei herää pelkästään unilääkkeiden käytön/ masennuksen vuoksi, jos äidillä on hoitokontakti. Kun tälläinen kontakti on eikä äiti tuo esille, että asiat olisivat huonosti, luotan siihen, jollei muuta tule esille.

Jos saisin tietää, että asiakkaallani on mt- ongelmia eikä hän ole niistä ollut rehellinen, kysyisin asiakkaalta miksi näin on. Onko välillämme kenties luottamuspula vai kokeeko hän, ettei asia ole enää ajankohtainen? EN TEKISI LS- ILMOITUSTA. Keskustelisin, mutta hyväksyisin esim. ap:n selityksen täysin. Kaikki eivät halua tuntemattomalle ihmiselle avautua.

Minun työni on pitkälti ihmistuntemukseen perustuvaa. Vaikka olenkin melko nuori th, on asenteeni työhöni se, että jos haluan asiakkaani luottavan minuun, on myös minun lähdettävä sellaisesta lähtökohdasta, että luotan heihin, jollei ole syytä toimia toisin.

Ap, ole rauhallisin mielin. Jos asia selviääkin, ei siitä mitään seuraa, korkeintaan kysymyksiä.

Et ole se, joka teki minusta ilmoituksen. Sanoin suoraan: olette ymmärtäneet väärin, lapsilla on aina kaikki hyvin, en ikinä tekisi lapsille mitään.

Tai jotain tuon tapaista.

Terkka sanoi, että kuule xxx, ei sitä koskaan tiedä.. Ja vastasin, että minä tiedän, en koskaan vahingoita lapsia -- en sanatarkasti muista mutta jotain tuon tapaista

terkka laittaa ilmoitukseen oikein sitaateissa minun lauseen, jossa uhkaan kohta tehdä lapsille jotain pahaa.

Kun myöhemmin soitin hänelle, hän kertoi, ettei ennätä jutella minun kanssani, hänellä on kiire kampaajalle, mutta joskus ymmärtäisin ja olisin hänelle kiitollinen.

Tuosta on kulunut yli 5 vuotta, enkä vieläkään ymmärrä olla hänelle kiitollinen. Olen edelleen erittäin loukkaantunut. En ilmoituksesta, vaan sen sisällöstä. Jos hän olisi kirjoittanut ilmoituksen siitä, mistä ahdistuneena kerroin, lastensuojelun kohteena olisi ollut joku muu kuin minun lapseni ja minä. Jos olisi kuunnellut mitä puhun, kuka on se, mikä on se, mihin olen väsynyt, uupunut. Omat lapset ne eivät olleet.

Lapsiani ei huostaanotettu, ja ls-asiakkuus kesti vain muutaman käyntikerran, mutta seuraukset ovat tuosta olleet kauaskantoiset.

Neuvolassa käynti on vapaaehtoista. Siispä siellä ei ole mikään pakko kertoa esimerkiksi vuosia sitten hoidetuista mielenterveysongelmista.



Minusta voit hyvin käydä neuvolassa seuraamassa pelkästään omaa ja tulevan vauvasi fyysistä vointia ja jättää mielenterveyden, parisuhteen ym. ruotimisen kokonaan ja hoitaa ne esim. yksityisellä tai vaikka oman perheesi kanssa, jos sellainen tarve tulee. Jos asia tulee jostain ilmi, sanot vain suoraan, että olet jo niin hyvässä kunnossa, ettet kokenut asiasta keskustelemista mitenkään relevanttina.



Minua joskus huvittaa suomalaisten asenne neuvolaan - ihan kuin neuvolantäti olisi jokin ehdoton auktoriteetti ja neuvola paikka, jossa on kerrottava ihan kaikki itsestään, perheestään ja parisuhteestaan. Ymmärrän, että kyseessä on yhteiskunnan tuki lapsiperheille, mutta itse en esim. haluaisi ruotia mitään muita kuin fyysiseen hyvinvointiini ja lapsen kasvuun liittyviä juttuja neuvolantädin kanssa.