Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Vanhemmat lapsen kaverisuhteiden esteenä - muistatteko lapsuudesta?

Vierailija
09.01.2013 |

Oliko teillä kavereita, jotka eivät koskaan päässeet mihinkään, koska vanhemmat estivät tämän? Meidän pihoilla asui yksi mukava tyttö, jota kävimme hakemassa ulos leikkimään (siis todellakin leikkimään, ei ns. kolttostelemaan), mutta hän pääsi hyvin harvoin. Hänen piti juosta kellarissa vanhempien apuna tai olla koko ajan muuten heidän kanssaan. Vanhemmat saattoivat jopa haistatella kavereille ja solvata näitä, mikä tietty pelotti 10-vuotiaana kovastikin. Lopulta emme sitten enää hakeneet tätä "Tiinaa" ulos, koska hän niin harvoin pääsi. Ja tiedän kyllä, että hän olisi halunnut, koulussa leikimme usein yhdessä.



Nyt 30 vuotta myöhemmin itsekin alakouluikäisten äitinä tämä asia on alkanut mietityttämään tosi kovasti. En yhtään tiedä, mihin tämä tyttö päätyi.

Kommentit (5)

Vierailija
1/5 |
09.01.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja oltiin jo ihan teini-iässä. En ole vieläkään varma, eikö tämä kaveri koskaan halunnut lähteä mihinkään vai eikö päässyt mihinkään.



Emme olleet mitään ryyppäävää sorttia ja tuo "ei päässyt mihinkään" tarkoittaa ihan päiväsaikaan tapahtuvaa normaalia kavereiden kanssa käymistä, ei mitään yöllä kaupungilla hillumista.



Joskus tuli leffaan, mutta leffan päätyttyä juoksi suoraan autoon, jossa isi tai äiti odotti. Oltiin kuitenkin sen ikäisiä, että pikkukaupungissa olisi voitu kävellä yhtämatkaa kotiin.

Vierailija
2/5 |
09.01.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

tähän se, että tällä palstalla saa lukea pelottavan usein, että lapsien pitää esim. harrastaa koko ajan tai muuten ne saattaisivat vaikka hengata kavereiden kanssa. Eli odottelen mielenkiinnolla, että nämä kaverisuhteiden rajoittajat ilmaantuvat selittämään sitä, mikä niissä kavereissa on niin vaarallista.



Oscar.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/5 |
09.01.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

ei päässyt koskaan kylään ja sen isä päästi tytön hyvin harvoin ulos. Musta sen isä oli jotenkin pelottava.

Vierailija
4/5 |
09.01.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oli yksi kaveri joille en halunnut mennä, koska niiden äiti mäkätti koko ajan siivoamisesta. Esimerkiksi siitä, että istuimme sohvalla ja keskustelimme tuli sotkua tämän äidin mielestä.



Sitten oli uskovaisperheen tyttö. Discot olivat kielletty, samoin pizzalla käynti. Päädyimme keksimään tarinoita kuoroharjoituksista, runokerhoista yms. että typykkä pääsi ulos. Liian vaikeata oli minulle, en jaksanut tätäkään pitkään.



Erästä tyttöä en toiste erehtynyt pyytämään harrastuskaveriksi, sillä hänen vanhempansa pitivät harrastamista täysin turhana pröystäilynä. Tyttö oli ylipainoinen ja varsin yksinäinen, ja vaikutti innostuneelta kivasta harrastuksesta, mutta vanhempien kaljat ja tupakat veivät sitten voiton.



Sitten teini-iässä olinkin itse se hankala. Silloin oli lama, vanhempani olivat työttömiä. En kehdannut pyytää heiltä rahaa pizzerioita, shoppailuja yms. turhaa varten. Joten valehtelin etteivät vanhempani päästä minua. Muutama kaverisuhteen alku typistyi sitten siihen.

Vierailija
5/5 |
09.01.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei ikinä puhunut meille kavereille, ei edes yksinkertaista tervehdystä. Oli vain ettei edes näkisi meitä. Lopetimme kaikki pikkuhiljaa tällä kaverilla kyläilyn silloin kun ei tuntunut olo kovin tervetulleelta.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme kahdeksan viisi