Onneksi meillä on ydinperhe.

Juuri näin! Onneksi meilläkin on ydinperhe, kolmella YHTEISELLÄ lapsella.

kestäisi et mieheni ois ollut jonkun muun kanssa silleen, saati elänyt perhe-elämää jonkun mun kanssa, mulle aivan käsittämätön ajatuskin.

niin automaattisesti arvostelee ja tuomitsee muut??

T: ohis, joka on myös onnellinen ydinperheestään!!

Saa siitä olla onnellinen :)

Mutta miksi niin moni tuntuu tarvitsevan muiden arvostelemista sen oman onnen pönkittämiseksi?

että jos on onnellinen, pidetään suu kiinni.

Perhemuodosta viis, kunhan ollaan onnellisia =)

niin automaattisesti arvostelee ja tuomitsee muut??

T: ohis, joka on myös onnellinen ydinperheestään!!

Saa siitä olla onnellinen :)

Mutta miksi niin moni tuntuu tarvitsevan muiden arvostelemista sen oman onnen pönkittämiseksi?

Uusperheet voivat syntyä niin monelta eri pohjalta. Esim. mieheni exä vain käveli pois uuteen suhteeseen, enkä ymmärrä, mitä mieheni sille erolle olisi voinutkaan? Enkä ymmärrä sitäkään, mitä erityisen hienoa lasten olisi ollut lopun ikäänsä katsella isäänsä yksinäisenä, ilman uutta kumppania?

Kyllä, onnellinen saa olla perheestään, mutta kyllähän näihin julistuksiin usein sisältyy moraalinen vivahde "ydinperheet ovat aina parempia". En minäkään mene vaikkapa äitinsä menettäneelle ystävälle julistamaan, että olen kyllä tosi onnellinen, kun äitini on elossa ja minulla on häneen hyvät välit. Vaikka se olisi totta, se olisi vain tosi moukkamaista! Tai ylpeiletkö palkastasi juuri työnsä menettäneelle vain siksi, että rehellisesti olet onnellinen palkastasi?

Itselleni oli kova paikka, kun erosimme ettei ydinperhettä itselläni ole enää ikinä.



Nyt, kun meillä on ihan ok toimiva uusperhe, olen silti sitä mieltä että ydinperheessä kaikki on helpompaa. Mutta johtunee siitä että ex:n kanssa kaikki sujui ilman turhia kommervenkkejä. Ehkä, jos ydinperheessä on jo riitoja tms. niin tuskin se elämä sen helpompaa on, kuin hyvin toimivassa uusperheessäkään. Näin, kun kokemusta molemmista ;)

Nimittäin, että on toimiva ydinoerhe. Kyllä mun sydäntä aikanaan kaihersi, etten pystynyt isommille lapsilleni ydinperhettä suoda. Oma onnellisuus meni edelle. Yhtään en kadu, mutta kyllä se ero oli elämän suurin epäonnistuminen.



Nyt minulla on erittäin hyvin toimiva uusperhe, jossa on minun lapset ja meidän lapsi. Tässä olen mielummin, kuin vanhassa ydinperheessäni.

niin automaattisesti arvostelee ja tuomitsee muut??

T: ohis, joka on myös onnellinen ydinperheestään!!

Saa siitä olla onnellinen :)

Mutta miksi niin moni tuntuu tarvitsevan muiden arvostelemista sen oman onnen pönkittämiseksi?

Onnellisuus kun ei oikeasti ole kiinni siitä perhemuodosta, vaan esimerkiksi siitä, että antaa ja saa rakkautta. Perhemuodon sanominen syyksi on nimenomaan tarkoitettu alentavaksi muita perhemuotoja kohtaan.

Äläkää ihmiset "lukeko rivien välistä" sellaista mitä siellä ei ole.

Perhemuodon sanominen syyksi on nimenomaan tarkoitettu alentavaksi muita perhemuotoja kohtaan.

en kestäisi jos .... No aika moni ihminen vaan kestää kaikenlaista. Ja ehkä aika opettaa ap:täkin kestämään yhtä ja toista.

Tuntuu ihan siltä että ap on epävarma omasta suhteestaan kun siinä roikkumista pitää noin perustella.

niin automaattisesti arvostelee ja tuomitsee muut??

T: ohis, joka on myös onnellinen ydinperheestään!!

Saa siitä olla onnellinen :)

Mutta miksi niin moni tuntuu tarvitsevan muiden arvostelemista sen oman onnen pönkittämiseksi?

joten voi tulla vielä ikävästi lunta tupaan!

En kestäisi, jos he kuolisivat. Vittuilenko nyt kaikille lapsettomille? Osoitanko olevani heidän yläpuolellaan ja halveksun?

en kestäisi jos .... No aika moni ihminen vaan kestää kaikenlaista. Ja ehkä aika opettaa ap:täkin kestämään yhtä ja toista.

Tuntuu ihan siltä että ap on epävarma omasta suhteestaan kun siinä roikkumista pitää noin perustella.

niin automaattisesti arvostelee ja tuomitsee muut??

T: ohis, joka on myös onnellinen ydinperheestään!!

Saa siitä olla onnellinen :)

Mutta miksi niin moni tuntuu tarvitsevan muiden arvostelemista sen oman onnen pönkittämiseksi?

uusioperheen ydinperheen sijaan ovat kai? yhtä onnellisia,miksi muutoin olivat vaihtaneet?



Ei se onnellisuus kai ole perhetyypistä kiinni?

vaan lapsensa menettäneille. Näitäkin on, ja heidänkin on vaan ollut pakko se kestää. Sinun mielestäsi siis sellainen, jonka lapsi kuolee pitäisi esim. tappaa itsensä. Vai miten määrittelet sen "ettei kestä"?

En kestäisi, jos he kuolisivat. Vittuilenko nyt kaikille lapsettomille? Osoitanko olevani heidän yläpuolellaan ja halveksun?

en kestäisi jos .... No aika moni ihminen vaan kestää kaikenlaista. Ja ehkä aika opettaa ap:täkin kestämään yhtä ja toista.

Tuntuu ihan siltä että ap on epävarma omasta suhteestaan kun siinä roikkumista pitää noin perustella.

niin automaattisesti arvostelee ja tuomitsee muut??

T: ohis, joka on myös onnellinen ydinperheestään!!

Saa siitä olla onnellinen :)

Mutta miksi niin moni tuntuu tarvitsevan muiden arvostelemista sen oman onnen pönkittämiseksi?

Äläkää ihmiset "lukeko rivien välistä" sellaista mitä siellä ei ole.

joittenkin katsoa peiliin ja miettiä, miksi sinne rivien väliin tulee sitä tavaraa.

vaan lapsensa menettäneille. Näitäkin on, ja heidänkin on vaan ollut pakko se kestää. Sinun mielestäsi siis sellainen, jonka lapsi kuolee pitäisi esim. tappaa itsensä. Vai miten määrittelet sen "ettei kestä"?

En kestäisi, jos he kuolisivat. Vittuilenko nyt kaikille lapsettomille? Osoitanko olevani heidän yläpuolellaan ja halveksun?

en kestäisi jos .... No aika moni ihminen vaan kestää kaikenlaista. Ja ehkä aika opettaa ap:täkin kestämään yhtä ja toista.

Tuntuu ihan siltä että ap on epävarma omasta suhteestaan kun siinä roikkumista pitää noin perustella.

niin automaattisesti arvostelee ja tuomitsee muut??

T: ohis, joka on myös onnellinen ydinperheestään!!

Saa siitä olla onnellinen :)

Mutta miksi niin moni tuntuu tarvitsevan muiden arvostelemista sen oman onnen pönkittämiseksi?

etten sairasta syöpää enkä joudu käymään sädehoidossa. Joka muuta väittää, jeesustelee.

Vai olenko nyt tuon aiemman logiikan mukaan kateellinen syöpäpotilaille, ja todellisuudessa haluaisinkin olla kuolemansairas?? Kun on "näin kova tarve korostaa omaa terveyttä"?

Vähän samantapaista kuin sanoa olevansa suunnattoman onnellinen siitä, ettei ole sairastunut syöpään eikä tarvitse käydä sädehoidoissa.

Mutta on eri asia sanoa olevansa kiitollinen siitä, että on terve, kuin että sanoisi olevansa kiitollinen siitä, että on terve, ettei kestäisi olla sairas kuten esim. nuo sädehoitoklinikalla käyvät. Kuten ap sanoi olevansa kiitollinen ydinperheestä, ettei kestäisi uusperhettä.

Jospa kuitenkin ap tarkoitti olevansa kiitollinen perheestään? Sitä ei voisi tulkita väheksymiseksi, kuten ap:n viestiä.

joten voi tulla vielä ikävästi lunta tupaan!

ja monenlaista on elämässäni ollut eli lunta on kyllä tullut tupaan.ap

joten voi tulla vielä ikävästi lunta tupaan!

ja monenlaista on elämässäni ollut eli lunta on kyllä tullut tupaan.ap

omaavat naiset ovat piilovittuilun mestareita. Ap vaikuttaa juuri sellaiselta. Jostakin syystä on tarve yrittää dissata muita ja näin tuntea ilmeisesti oma elämänsä paremmaksi kuin se onkaan. Vaikutelma on kuitenkin juuri toinen, eli rupeaa miettimään mikä tuon ihmisen elämässä on pielessä.

Äläkää ihmiset "lukeko rivien välistä" sellaista mitä siellä ei ole.

joittenkin katsoa peiliin ja miettiä, miksi sinne rivien väliin tulee sitä tavaraa.

Lapsi kärsii aina erossa. Vaikka jotkut eronneet äidit ovat niin kertakaikkisen typeriä että kieltävät senkin. Ei tällä palstalla kannata edes ääneen sanoa että on onnellinen ydinperheestä. Eroamaan taipuvaiset minäminät vetää hirveän herneen nenukkaan.

Nämä eronneet naiset ovat aina itse ihania mutta exät ovat narsisteja, väkivaltaisia juoppoja. Ja nyt uusperheessä lapsetkin ovat täydellisen onnellisia ja kaikki kuviot exien kanssa menee täydellisesti kun vastaaavat tällaisissa ketjuissa. Toisissa ketjuissa sitten totuus tulee esiin!

jos en olisi eronnut hänen isänsä kanssa, joka alisti minua? Käyttäytyi väkivaltaisesti? Ryyppäsi perheen rahat, minä elätin perheen ja maksoin vuokran pienillä tuloillani? Olisiko se ollut lapselleni parempi, että hän joutuisi vieläkin heräämään yöllä, kun isä huutaa äidille mitättömästä syystä? Olisiko se parempi lapselleni, että hän ei tuntisi omaa isää vaikka isä asuu saman katon alla mutta ei ikinä ole kotona?

Mä lupasin pojalleni, kun jäätiin kahdestaan, ettei hänen enää IKINÄ, IKINÄ tarvitse kuunnella kenenkään huutoa ja sen olen pitänyt. Isäänsä ei vieläkään tunne vaan pitää minun miestä omana isänään. Isänsä suvusta ainoa joka pitää yhteyttä, on isänisä ja tämäkin on sitä mieltä, että parempi että erottiin, hänen pojastaan ei ikinä kasva isää. On sanonut suoraan, kuinka hienoa on, että olemme löytäneet tasapainoisen miehen perheemme lisäksi, jota poika kutsuu isäksi ja kenen kanssa poika voi tehdä niitä juttuja, mitä isä ja poika yleensä tekevätkin :) Näin olen onnellinen, en haluaisi olla suhteessa vain lasten takia. Mutta toki, jos et usko, mene kokeilemaan eksääni, mielellään pistää sinutkin paksuksi ja katoaa sen siliän tien, ei ole eka kerta. Tiedän, että hänellä on muitakin lapsia kuin vain poikani.

Että kyllä uusperheessäkin voi olla onnellinen :) mielummin näin. En tuomitse ketään, jokainen tekee tavallaan ja minäkin elättelin toiveita, että olisimme voineet olla ydinperhe parilla lapsella varustettuna mutta niin vaan se elämä ei mene kuin sen suunnittelee. Vannoin myös itselleni, että en ala seurustelemaan, mutta elämään tuli mies, joka on kaikkea sitä, mitä olen mieheltä halunnut ja kaikkein parasta, hän on hulluna poikaani ja pitää häntä omanaan ja se on tärkeintä :)