Mulla on kriisi... auttakaa :)
Elikkä mulla on hirveä stressi perhe-elämän ja työelämän välillä. Oon neljän pienen lapsen äiti enkä ole ollut moneen vuoteen missään töissä. Tosin olen koko ajan opiskellut samalla ja minulla onkin 2 korkeakoulututkintoa suhteellisen nuorella iällä.
Nyt olen äitiyslomalla joka jatkuisi vielä reilu 2 kuukautta enkä osaa päättää mitä teen sen jälkeen. Olisi ihana olla kotona lasten kanssa mutta se on kakspiippunen juttu:
- toisaalta lapsille on hyvä jos vanhempi hoitaa ja onhan se itsellekin mukava
- toisaalta perimmiltään tää on mun pelkoa mennä työelämään ja putoanko kokonaan kelkasta jos lykkään töihin hakua? Tuntuu että näinä päivinä saa olla onnekas jos työpaikan saa... Ei varmaan paranna tilannetta jos jatkan kotoilua.
Nyt on tavallaan hyvä tilanne koska olen juuri valmistunut eikä mun CV:ssä näy selvää aukkoa lapsista johtuen eli heitä ei tarvitsisi selitellä haastatteluissa. Asia on tosin eri jos jään pitemmäksi aikaa kotiin...
Kommentit (23)
että en ole ollut koko ajan kotona lasteni kanssa vaan he ovat olleet välillä päiväkodissa/kotona hoitaja kun olen opiskellut. Mutta töissä en tosiaan ole ollut moneen vuoteen. Kaikki kesälomatkin olen ollut lasten kanssa.
Voiko tänä päivänä tosiaan suhtautua noin optimistisesti tulevaisuuden työtilanteeseen? Että saisin varmasti töitä...
Vielä tuosta kun monet tuovat sitä esille että tuskin monet työnantajat haluais mua palkata niin eihän mun tarvi mun perhetilannetta mainostaa? Jos kerran aukkoa ei CV:ssä ole...
Ap, olet todellinen superäiti, kun olet jaksanut neljän lapsen kanssa olla kotona ja samalla suorittanut kaksi korkeakoulututkintoa. Ja tämä siis ihan aikuisten oikeasti.
Lapsista jokainen on suurempi saavutus kuin yksikään tutkinto tai CV. Töitä kyllä löytyy osaavalle ja tekevälle, älä siitä ole huolissasi. Ajattele, mikä tällä hetkellä on parasta elämällenne ja elä sen mukaisesti.
Kolmoselle haluaisin vastata, että riisu silmälaput silmiltä. Mikään työpaikka tai työyhteisö ei ole itsetarkoitus. Ei vaikka olisi miten hikipinko. Sitä paitsi mikään työyhteisö ei toimi, jos sitä nakerretaan esittämälläsi tavalla sisältäpäin. Tyypillistä kateutta.
Itse löysin tänään työilmoituksen, jossa palkka olisi 50 % korkeampi kuin nykyisessä työssäni. Myös koulutukseni ja kokemukseni täsmäisi tähän tehtävään. Päivän sitä pyörittelin päässäni, mutta totesin lopulta, että en tarvitse kyseistä paikkaa. Olisin joutunut työmatkojen takia olemaan päivittäin 1-2 tuntia enemmän erossa lapsistani. En siis edes hae paikkaa.
Poikani sanomana tänään, mukava kun isi tulit aikaisin töistä kotiin! Ei tarvinne enempää perusteluja.
Tiedätkös, että ei tarvitse olla kovin kateellinen vaan vittuunutunut, kun tekee viikon aikana kolmen ihmisen työt, koska työkaverit ovat kotona hoitamassa sairaita lapsiaan.
Sen verran pitää ihmisellä järkeä olla, että jos pykää lapsia perhepäivähoitoryhmällisen verran, että hoitaa heidät itse eikä hanki itselleen työpaikkaa, josta nostaa vain palkan ja laittaa muut tekemään työnsä.Ap:lle riittää varmaan töitä, kun on kaksi tutkintoakin suorittanut, sitten kun lapset kasvavat.
t: 3
Tätähän se kateus juuri on, kenelläkään ei saisi mennä hyvin jos ei itselläkään. Kenenkään ei myöskään tarvitse tehdä kolmen ihmisen töitä, riittää kun tekee omansa. Ongelma ei ole työntekijän vaan työnantajan. Pienessä firmassa ongelma helposti tulee työnantajan piikkiin, jos työntekijälle tulee poissaoloja. Silloin kannattaa yrittäjän miettiä ihan itse miten on liiketoimintasuunnitelmansa miettinyt ja riskeihin varautunut.
Ap:n lapset tulevat joskus maksamaan sinunkin eläkettäsi, mutta tuskinpa heitä muistat enää silloin kiittää.
Kumma maa tämä Suomi nykyään, kun lasten tekeminen nähdään lähes rangaistavana tekona, vähintäänkin katsotaan kieroon jos lapsia on enemmän kuin kaksi. Katsokaa vähän syntyvyystilastoja ja miettikää, millä Suomen hyvinvointi aikoinaan luotiin. Se oli suurten ikäluokkien ansiota, koska lisääntynyt väestöpohja mahdollisti kasvun.
Olkaa äidit ylpeitä saavutuksistanne! Tulevaisuus on teidän ja lastenne, ei noiden kateellisten kyräilijöiden!
Tiedätkös, että ei tarvitse olla kovin kateellinen vaan vittuunutunut, kun tekee viikon aikana kolmen ihmisen työt, koska työkaverit ovat kotona hoitamassa sairaita lapsiaan.
Sen verran pitää ihmisellä järkeä olla, että jos pykää lapsia perhepäivähoitoryhmällisen verran, että hoitaa heidät itse eikä hanki itselleen työpaikkaa, josta nostaa vain palkan ja laittaa muut tekemään työnsä.
Ap:lle riittää varmaan töitä, kun on kaksi tutkintoakin suorittanut, sitten kun lapset kasvavat.
t: 3