Te joilla vain 1 lapsi tai 2 lasta pienellä ikäerolla

yksi lapsi, mutta ei hän ole mikään VAIN.

Mielestäni kysymyksesi ovat typeriä. Totta kai on haikeaa, kun lapsi kasvaa, mutta elämässäni on muutakin sisältöä kuin lapset. Elämän kuuluu mennä eteenpäin, eikä minulla ole mitään tarvetta pitkittää pikkulapsiaikaa.

Miten kestätte, että

-vauva- ja lapsuusajat on nopeasti ohi

-kun lapsenne ovat isompia, teillä ei ole enää pientä lasta

-kun lapsenne lähtevät kotoa niin ei ole nuorempia ilona

jne.

ja luulen, ettö olen voinut seurata hänen kasvuaan ja kehitsytään enemmän kuin jos lapsia olisi useampia.



Useampaa ei haluttu. Ja hyvä näin.

Miten kestätte, että -vauva- ja lapsuusajat on nopeasti ohi

No onneksi on! Nyt on vauva ja uhmaava taapero. Odotan vain, että kasvaisivat hieman.

kun lapsenne ovat isompia, teillä ei ole enää pientä lasta

Tuohon en osaa vielä vastata mutta siinä vaiheessa olen jo liian vanha tekemään lisää lapsia.

kun lapsenne lähtevät kotoa niin ei ole nuorempia ilona jne.

No eläkeikä jo silloin kolkuttelee. Ehkä parempi niin.

Minulla on vaikeaa kestää sitä, ettei toiveet isosta perheestä toteudu ja sitä, että haluaisin olla äiti useammalle lapselle. Ainoastani olen kuitenkin aivan äärettömän onnellinen. :)

Minulla on yksi ihana lapsi, josta voin nauttia oli hän missä iässä tahansa. Ei ole tarvetta pitkittää mitään, kyllähän se 20v mitä se kotona asuu, on ihan tarpeeksi. Se on yksi vaihe elämässä, seuraava tulee sitten kun lapsi muuttaa pois. On se silti minun lapseni. En ikinä haluais enempää kuin yhden lapsen. Ainoa pikkuiseni on tarpeeksi täydellinen minun silmissäni.

ei heitä ole hankittu, että on jotain söpöä katsottavaa ja joku palleroinen pyörimässä jaloissa. Sitä varten voi hankkia jonkun pienen koiran, tai kissan.



Minä olen tosi iloinen että lapseni kasvavat. On ihanaa, kun he osaavat jo puhua, voivat avata sitä omaa maailmaansa ja ilmentää enemmän omaa persoonallisuuttaan. Minun lapseni ovat aina juuri siinä oikeassa iässä. :)

Juuri sen vauva-ajan takia meillä ei ole toista lasta. Ja jos totta puhutaan, nautin lapseni seurasta aina vain enemmän mitä isommaksi hän kasvaa.



Omasta puolestani saattaisin kysyä, kuinka joku haluaa elää vuosi kausia vaippaikäisen kanssa tai taistella uhmaikäisen kanssa vuosi kausia. Mutta kukin tekee tyylillään.

Yhtä nopeasti vauva- ja lapsuusajat menevät ohi, oli lapsia yksi tai neljä ja oli heidän ikäeronsa kaksi tai kuusi vuotta. Tässä taas joku neurootikko kehittää ongelmia tyhjästä, morjens.

Miten kestätte, että

-vauva- ja lapsuusajat on nopeasti ohi V: Ainahan ne on nopeasti ohi

-kun lapsenne ovat isompia, teillä ei ole enää pientä lasta V: ihan siten että kaikissa vaiheissa on omat ihanat puolensa ja se että lapsi on isompi on monintavoin ihanaa ja helpottavaakin

-kun lapsenne lähtevät kotoa niin ei ole nuorempia ilona V: tuolla logiikalla sitä saisi lisääntyä loputtomasti

Hohhoijaa, sinulle 1 kysymys; kannattaisiko sinun(kin) hankkia elämänsisällöksi muutaKIN kuin lapset ja lisääntyminen??

-Äitix2-

jne.

Nyt jo kouluikäisiä. Minusta on toisaalta mukavaakin kun vauva- ja pikkulapsiaika on ohi. Jokainen vaihe on omalla tavallaan hieno ja muistot jää kaikista. Uskon sopeutuvani aikoinaan hyvin myös lasten kotoa lähtöön, me aletaan sitten miehen kanssa reissata ja omistautua itsekkäille nautinnoille :) Jotenkin hienokin ajatus että en välttämttä ole kuin nelikymppinen kun tuo tapahtuu, kun olen saanut lapseni 19- ja 21-vuotiaana :)



Ei sillä että kyllä mulla välillä pieni vauvakuume nostaa päätään että "iltatähti" (lainoissa koska olen kuitenkin vain 32-vuotias) olisi kiva, mutta mies ei minua huomattavasti vanhempana sellaista halua ja sekin on ihan ok. Omat puolensa siinä että on vauva tai pieni lapsi ja siinä että ei ole.

Lapset on kouluikäisiä ja olen todella tyytyväinen, että tässä ei pyöri pientä tenavaa jaloissa. Isojen lasten seurasta nauttiva äippä.

vuotta kauempaa. Ja kerran vauva-ajan kokeneena niin siitä seuraavat kerrat ovatkin jo sitten vanhan toistoa... Syötä, vaihda paskavaippaa, leiki, nukuta, syötä, vaihda vaippaa jne.



Ja sitten kun tää yksi lähtee kotoa niin voin keskittyä OMAAn elämään, niinkuin ennen raskautta.