Onko lähipiirissäsi lasta, jota et voi sietää?

joka edessäpäin hymyilee kuin enkeli, mutta selän takana tekee kaikki mahdolliset ilkeydet. Mutta vaikeampaa on sanoa ääneen, etten oikein jaksa sukulaisperheen cp-vammaista lasta... hän on jo 12-vuotias isokokoinen poika ja hänen läsnäolonsa vain on raskasta... ei leiki normaalisti, hajottaa lelut, on poissaoleva ja puhelee outoja. Tappelee meidän lasten kanssa ja yritän parhaani mukaan ojentaa omiani mutta häneen en saa mitään kontaktia. Ja omia lapsiani voin rankaista vain tiettyyn rajaan saakka. Tiedän että erilaisuuteen tottuminen on omille lapsilleni hyvä juttu, mutta pakko tunnustaa, että itseäni lapsen vierailut väsyttävät :(

erityislapsen äitinä, että onko tällä 12-vuotiaalla myös älyllinen kehitysvamma, tai muita diagnooseja, vai voiko cp-vammasta johtua tuollainen käytös?

yleensä kertoo siitä että kasvatusasiatkin ovat täysin retuperällä. Näillä samoilla porukoilla on sitten vuoronperään kihomatoja ja täitä ym pieneliöitä.

Miehen siskon poika myös täällä. Tyhmä, sosiaalisesti taidoton, ruma, ym.. En siedä häntä, enkä kohtele häntä samoin kuin muita lapsia, paitsi jos äitinsä on näkemässä.. tämä lapsi pilaa usein muiden leikit ja kiusaa, koska hänen kanssaan ei muut halua leikkiä.. en myöskään pakota omaan lastani hänen kanssaan leikkimään koska siitä tulee aina vaan kurja olo omalle lapselle. toivoisin myös että voisin jotenkin välttyä kutsumasta tätä lasta meille syntymäpäiväjuhliin, koska hän aiheuttaa vaan kaaosta..

Se ei ole lapsen vika, jos vanhemmat eivät ole häntä osanneet kasvattaa.tietysti sietämättömät luonteenpiirteet kuten toisen kiusaaminen ovat inhottavaa, mutta lasta voi siitäkin rangaista asianmukaisella tavalla niin oppii, ettei sinun lasta kiusata. esim. paikalla oleva aikuinen, jos vanhempi ei sitä tajua, niin sanoa, että nyt sinun on pyydettävä anteeksi ja tehtävä jotain hyvittääkeseen teot. Mutta aika typerää on aikuiselta sanoa lasta rumaksi, kaunis lapsena ei ole sama kuin kaunis aikuisena. kun taas ruma lapsi voi olla kaunis aikuinen. aika typerää arvostella kenenkään ulkonäköä, varsinkaan lasten, joiden tervettä itsetuntoa pitäisi nimenomaan kannustaa ja kasvattaa.

jotenkin en vain pysty. Huomaan myös, ettei mieheni sisko pidä meidän lapsista.

rakastan häntä kyllä yli kaiken, mutta hän on todella raivostuttava lapsi. Jos hän ei olisi minun lapseni, en voisi sietää häntä. Hän pomottaa muita, on agressiivinen, villi, ylivilkas, käy iholle, erittäin jäljessä sosiaalisesti.



Voin kuvitella, että poikani löytyy monien tuttujeni inhokki listalta. Töitä tehdään pojan kanssa kovasti, hän ei olekaan niin sanottu tavis lapsi. Onneksi sentään tosi söpö :)

Miehen siskon tyttö. Viimeksi talloi poikani auton päällä ja hajotti sen. Poika oli juuri saanut sen joululahjaksi. Pomppi myös tyttöni lahjojen päällä. Tyttöni availi nätisti omia lahjojaan ja tämä riiviö uhkaili "jos et nyt äkkiä avaa näitä ni mie avaan". Sillä tytöllä oli omiakin lahjoja, mutta ei kai ollut mieluisia kun vaan avasi ne ja heitti nurkkaan.

Pikkuvanha ja näsäviisas, sen jutut ei vaan jaksa kiinnostaa.

EI JUMALAUTA KUN SE ON ÄRSYTTÄVÄ. saattaa kuulostaa todella typerältä ja epäkypsältä (varmaan kuulostaakin...) Mutta mä en ihan oikeesti siedä sitä. Kun siltä tytöltä kysyy jotain se ei vastaa mitään tuijottaa vaan silmät mollottaen ja hymyilee ns. typerästi ihan kuin ei olisi kuullut eikä ymmärtänyt. ja meille kun synty alkuvuodesta vauva, niin KOKOAJAN siis ihan kokoajan vahtaa sitä ja on aina kymmenen sentin päässä vauvan naamasta. ja tyttö on 3- luokkalainen.



Ihanaa että sai avautua, KIITOS!

EI JUMALAUTA KUN SE ON ÄRSYTTÄVÄ. saattaa kuulostaa todella typerältä ja epäkypsältä (varmaan kuulostaakin...) Mutta mä en ihan oikeesti siedä sitä. Kun siltä tytöltä kysyy jotain se ei vastaa mitään tuijottaa vaan silmät mollottaen ja hymyilee ns. typerästi ihan kuin ei olisi kuullut eikä ymmärtänyt. ja meille kun synty alkuvuodesta vauva, niin KOKOAJAN siis ihan kokoajan vahtaa sitä ja on aina kymmenen sentin päässä vauvan naamasta. ja tyttö on 3- luokkalainen.

Ihanaa että sai avautua, KIITOS!

Ja kaiken lisäksi on ihan helvetin ruma. hirbeet pyöreät rillit joiden kanssa näyttää ihan tohtorisykeröltä. Ja äiti ja isukki passaa eikä komenna. Oon salaa onnellinen et lapsi sai huonon todistuksen, näpäyttäisköhän sitä idiootti mutsia ettei lapsi ookkaan mikään ihana pikku tipunen. LOL

mutta siskon lapset ovat jotenkin ärsyttäviä. Muut ihastelevat heidän söpöyttään ja hauskuuttaan, mutta minä vaan en pysty näkemään heissä juurikaan mitään positiivista. Itsekeskeisiä, pikkuvanhoja vinkujia.



Käyttäydyn toki poikia kohtaan kuten mukavan tädin kuuluukin, mutta vähän tekaistua se ihasteluni on. Välillä olen oikeasti miettinyt että näyttävätkö pojat siskon silmissä kauniilta, kuten omat lapseni näyttävät minun silmissäni (vaikka ovat varmaankin muiden mielestä ihan taviksia).

Pari naapurintyttöä saa sapen kiehumaan. Määräilyä, äksyilyä, loukkaantumista jos muut ei tottele, kieroilua, valehtelua, aikuisten vedättämisyrityksiä, toisten sulkemista leikeistä jne. jne. Onneksi meidän (tietysti virheettömiä! :) lapsia ei neitien seura hirveästi kiinnosta.

Itsekin níihin välillä niiin väsynyt. Ärsyttäviä kakaroita useimmiten. Mutta pitää vaan koittaa tulla toimeen niitten kanssa kun ne täällä asuu ja ei oo ketään muitakaan hoitajia näkynyt...



t. se joka sanoi että myös naapurin kersat ärsyttävät (ja lapsen 5-6v.kaveri)