Suurin osa uskonnottomista ei ole "ateisteja"

Ateismi (muinaiskreikaksi ???????, atheotes) eli jumalattomuus tarkoittaa jumalauskon puuttumista tai käsitystä, jonka mukaan jumalia ei ole olemassa.[2] Ateismin vastakohta on jumalausko eli teismi.[3] Uskontokriittisenä käsityksenä ateismi voimistui länsimaissa vähitellen valistuksen ansiosta uudella ajalla, mutta saavutti merkittävän aseman vasta 1900-luvulla ajatuksenvapauden turvaavan lainsäädännön myötä.[4]

Ateismi voidaan käsittää joko väitelauseena jumalan olemassaolosta tai yksilön käsityksenä siitä, onko jumalien olemassaolosta tietoa vai ei.[5] Jälkimmäisessä tapauksessa ateismi voidaan jakaa positiiviseen ateismiin, jossa otetaan selkeä, jumalien olemassaolon vastainen kanta, ja negatiiviseen ateismiin, joka on uskon puutetta jumalien olemassaoloon.[6]

Eli uskonnottomuus on ateismia.

wikipediaa ja luulevat siten olevan asiantuntijoita. =D

Kaikki uskonnottomuus ei ole ateismia. Tämän päivän ateismi on kiihoilua uskontoja vastaan joten on yksi ja sama mitä wikipedia asiaan sanoo. Ateismista itsestään on tullut uskonto, siinä missä vaikkapa satanismi on.

Minä en halua tulla leimatuksi minkään aatteen kiihkoilijaksi ja siksi sanon: Olen uskonnoton, en ateisti.

yleisesti että oletko luterilainen, "kuulutko kirkkoon" tarkoittaa kuulutko luterilaiseen kirkkoon jne.



Mä olen uskonnoton siinä mielessä että en usko mihinkään valtauskonnon muotoon (kristillisyyden eri lahkot/versiot, juutalaisuus, muhamettilaisuus, hindulaisuus ym), en ole myöskään tunnustava pakana (en usko maahisiin tms.). Silti voin ehkä uskoa johonkin korkeampaan voimaan, ehkä jonkinlaiseen ikuiseen elämään - mutta mulla ei ole mitään tarvetta määritellä näitä sen tarkemmin. Koen pyhyyttä esim. luonnossa, niin kuin moni suomalainen, koen pyhyyttä myös avioliiton kauneimmissa hetkissä, lasten rakkaudessa jne.



Jollain tavalla olen spirituaalisempi (hengellisempi) kuin koskaan kristinuskoa harjoittaessani (ja olin seurakunnan paimen, saarnasin, rukoilin, tutkin raamattua, toimin sielunhoitajana jne). nyt olen aidosti sitä mitä olen, enkä yritä pyrkiä jonkun toisen antamiin tavoitteisiin. Ja olen rehellinen siinä mihin uskon ja mihin en usko, uskallan jättää avoimia kysymyksiä ja elää sen kanssa, että maailmassa on paljon ihmeellistä, jota en osaa selittää.



Kristittynä mulla oli aina kaikkeen vastaus - ja siihen mihin mä en osannut vastata, osasi joku toinen. Ja vastaus oli aina, kysymykseen kuin kysymykseen: "jeesus"

[quote author="Vierailija" time="29.12.2012 klo 14:55"]

En vastusta koulujen uskonnollisia juhlia enkä uskonnonopetusta. Vietän joulua ja muita juhlapyhiä, vaikka niillä on uskonnollinen tausta. En vain usko mihinkään jumaliin.

[/quote]

Jos et usko jumaliin, olet ateisti. Juuri sitä se sana tarkoittaa. A-teismi on teismin (jumaluskon) vastakohta.

[quote author="Vierailija" time="29.12.2012 klo 14:50"]

Mitä ne uskonnottomat sitten ovat? Vai onko "ateisti" jotenkin eri asia kuin ateisti?

Ateismi käsitteenä on typerä. Oikeasti. Mikä järki on kieltää jonkin sellaisen olemassaolo, johon ei usko?

Mutta niin. Minä olen uskonnoton, mutta en ole ateisti.

Ateismi ei tarkoita jumalan olemassaolon kieltämistä, vaan ainoastaan sitä, että henkilö ei USKO jumalaan/jumaliin.

Agnostisuus taas on ihan eri asia kuin ateismi/teismi, ei suinkaan mikään niiden välimuoto. Agnostisuus ja gnostisuus kuvaavat sitä, tietääkö henkilö mielestään jumalien olemassaolosta (gnostos = tieto). Eli jos on agnostikko, niin voi sanoa, että ei tiedä, onko jumalaa olemassa. Siitä huolimatta agnostikko voi joko USKOA jumalaan tai olla uskomatta. Gnostikko taas sanoo, että tietää varmuudella, että jumala joko on tai ei. Useimmat ateistit ovat agnostikkoja.

[quote author="Vierailija" time="29.12.2012 klo 14:29"]

Ihan samalla tavalla kaikki ihmiset eivät vaan harrasta laskuvarjohyppyä tai juo simaa.

[/quote]

Tää on huonoin lukemani vertaus miesmuistiin. Ei liittynyt mitenkään uskonnoton/ateisti eroavaisuuteen. Olisit nyt edes kaksi sekuntia miettinyt. Vaikka näin: "Ihan samalla tavalla kuin kaikki uskovat eivät ole kristittyjä."

[quote author="Vierailija" time="29.12.2012 klo 15:08"]

Mitä ne uskonnottomat sitten ovat? Vai onko "ateisti" jotenkin eri asia kuin ateisti?

Ateisti uskoo, että Jumalaa ei ole. Uskonnoton ei kiellä eikä myönnä, toteaa vain, ettei voi tietää. Uskonnottomalla ei siis ole vakaumusta suuntaan eikä toiseen.

No ei pidä paikkaansa sitten ollenkaan. Ateisti ei usko, että jumalaa ei ole. Ateismi tarkoittaa vain jumaluskon puuttumista! Huomatkaa selvä ero näillä lauseilla:

"Uskon, että jumalaa ei ole."
"En usko jumalan olemassaoloon."

Jos allekirjoitat tuon alemman, olet ateisti.

Wikipedian käsitys jumalan olemassaolosta:
    agnostikko: Näyttöä puolesta ja vastaan yhtä paljon
    negatiivinen ateisti: Ei mitään näyttöä puolesta
    positiivinen ateisti: Vahvaa näyttöä vastaan, ei mitään näyttöä puolesta
Näillä asteikoilla olisin negatiivinen ateisti.

Kyllä ateismi tarkoittaa ihan neutraalisti sitä, että uskoa minkäänlaisiin jumaliin ei ole. Se on uskon täydellistä puuttumista, ei uskoa siihen, että jumalaa (Jumalaa) ei ole eikä varsinkaan Jumalan kieltämistä.

[quote author="Vierailija" time="29.12.2012 klo 18:33"]

yleisesti että oletko luterilainen, "kuulutko kirkkoon" tarkoittaa kuulutko luterilaiseen kirkkoon jne.

Mä olen uskonnoton siinä mielessä että en usko mihinkään valtauskonnon muotoon (kristillisyyden eri lahkot/versiot, juutalaisuus, muhamettilaisuus, hindulaisuus ym), en ole myöskään tunnustava pakana (en usko maahisiin tms.). Silti voin ehkä uskoa johonkin korkeampaan voimaan, ehkä jonkinlaiseen ikuiseen elämään - mutta mulla ei ole mitään tarvetta määritellä näitä sen tarkemmin. Koen pyhyyttä esim. luonnossa, niin kuin moni suomalainen, koen pyhyyttä myös avioliiton kauneimmissa hetkissä, lasten rakkaudessa jne.

Jollain tavalla olen spirituaalisempi (hengellisempi) kuin koskaan kristinuskoa harjoittaessani (ja olin seurakunnan paimen, saarnasin, rukoilin, tutkin raamattua, toimin sielunhoitajana jne). nyt olen aidosti sitä mitä olen, enkä yritä pyrkiä jonkun toisen antamiin tavoitteisiin. Ja olen rehellinen siinä mihin uskon ja mihin en usko, uskallan jättää avoimia kysymyksiä ja elää sen kanssa, että maailmassa on paljon ihmeellistä, jota en osaa selittää.

Kristittynä mulla oli aina kaikkeen vastaus - ja siihen mihin mä en osannut vastata, osasi joku toinen. Ja vastaus oli aina, kysymykseen kuin kysymykseen: "jeesus"

[/quote]

Tämä oli hieno kirjoitus, hyvin muotoiltu. Näin minäkin koen. Minulla on 'totinen' yhteys olemiseen ja tiedostan, etten tiedä kaikkea, mutta arvelen, että tämä 'minuus' ja 'elämä' etc on jotain paljon enemmän kuin nyt pystyn käsittämään. Tarkkailen, ihmettelen ja mietiskelen sekä olen rehellinen itselleni. Enkä tuomitse...

Suomessa käytännössä termi "kristitty" tarkoitta ettei juurikaan tai lainkaan usko jumalaan.

Kerron omasta uskostani, mikä on vielä muuttumassa.

En usko jumalaan, en mihinkään jumalaan, enkä jeesukseen, enkä raamattuun, enkä mihinkään muuhunkaan uskonnolliseen suuntaukseen.

Olen alkanut uskomaan luojaan, tahoon, joka on mm luonnut DNA:n ja on kaiken takana, linnunradat, maailmankaikkeus, solukalvon toiminta, silmä, synapsit, uskon että evoluutiolla on myös oma pieni rooli, liittyen DNA:muutoksiin tai aktivoitumisalueiden muutoksiin. Einsteinkin sanoi että elämä on liian kaunista ollakseen sattumaa, joten pidän hänen lausumaa merkittävämpänä kuin omia ajatuksiani. Alkurajähdyksestä lähtien kaikki on edennyt loogisesti kohti elämän olemassaoloa, alkuräjähdyksessä syntyi 2 alkuainetta ja auringoissa loput alkuaineet, kuten rauta (veressä) ja kalcium(luissa) ja supernovissa syntyi rautaa raskaammat alkuaineet kuten uraani. meidän aurinkokunta on syntynyt aikaisemman supernovan tilalle, koska meillä on rautaa raskaampia alkuaineita.

Jokin taho on kaiken takana, sattuma ei ohjaa kehitysta suoraviivaisesti, vaan poukkoilee sinne tänne, eikä etene ollenkaan. Sitä en viitsi edes ajatella mikä tuo taho on, tai missä se/hän on, ja mitä oli ennen alkuräjähdytä, mielestäni on turhan korkealentoista vailla mitään faktaa. nuo asiat saattavat selvitä joskus osittain, mutta ei meidän aikana.

eli siis olen uskovainen sittenkin.

Einsteinin sanomisia kyllä yleensä väärinkäytetään tässä suhteessa. Hän mm. sanoi että fysiikan jne äärellä voi kokea uskonnollisia tunteita vaikkei uskokaan.

Itse pidän ongelmallisena sitä, että Vapaa-ajattelijat ym. ajavat omaa asiaansa sillä perusteella, että 20% suomalaisista on uskontokuntiin kuulumattomia. Tämähän ei tarkoita sitä, että 20% olisi ateisteja tai edes uskonnottomia. Suvivirsi-kysymys on yksi tällainen järjetön aihe, jota pieni Jumala-foobikkojen ryhmä haluaa pitää esillä.

Itse olen kristitty ja ev. lut. kirkosta eronnut. Tiedän itseasiassa monia, jotka ovat eronneet kirkosta, koska eivät hyväksy esim. naispappeutta, homouden siunaamista ynnä muita Raamatun vastaisia oppeja. Monet kuuluvat myös sellaisiin uskonnollisiin yhteisöihin, joita ei tilastoida. 

On typerää ajaa esim. Suvivirren poistoa sillä perusteella, että niin ja niin moni ei kuulu kirkkoon. Kaikki kirkkoon kuulumattomat eivät todellakaan ole mitään uskonnottomia ET:läisiä. Tunnen myös pari muslimia, jotka suhtautuvat myönteisesti kristinuskoon toisena "kirjan uskontona" ja laulavat mielellään Suvivirttäkin. Sen sijaan ateismiin ja liberalismiin he suhtautuvat kielteisesti.

[quote author="Vierailija" time="07.06.2013 klo 23:03"]

Einsteinin sanomisia kyllä yleensä väärinkäytetään tässä suhteessa. Hän mm. sanoi että fysiikan jne äärellä voi kokea uskonnollisia tunteita vaikkei uskokaan.

[/quote]

voit lukea sen hänen arkistoistaan

Mä ajattelen samoin, mutta miellän itseni ateistiksi. Ei mulla tosin ole mitään tarvetta tuoda mielipiteitäni julki, mun mielestä jokaisella on oikeus uskoa mihin vaan tai olla uskomatta. 

[quote author="Vierailija" time="29.12.2012 klo 14:55"]

En vastusta koulujen uskonnollisia juhlia enkä uskonnonopetusta. Vietän joulua ja muita juhlapyhiä, vaikka niillä on uskonnollinen tausta. En vain usko mihinkään jumaliin.

[/quote]

uskonnoton = ihminen, joka ei kuulu mihinkään uskontokuntaan tai tunnusta mitään järjestäytynyttä uskontoa

ateisti = ihminen, joka ei usko jumalan/jumalten olemassaoloon

(vrt. teisti = ihminen, joka uskoo jumalaan/jumaliin)

agnostikko = ihminen, jonka mielestä jumalan/jumalten olemassaoloa ei voi saada tietoa

Uskonnoton ihminen voi olla joko agnostikko, ateisti tai jopa teisti. Kaksi ensimmäistä ovat selviä. Teisti taas voi olla uskonnoton, jos hän pitää itseään "henkisenä" eli uskoo jonkinlaiseen jumlalaan, mutta ei oikein osaa määritellä mihin tai ei ainakaan löydä tuntemuksilleen vastakaikua järjestäytyneiden uskonnonharjoittajien joukosta. Uskonnoton voi tietty olla myös tyyppi, jota ei kiinnosta sen vertaa, että muodostaisi itselleen jonkun kannan näihin juttuihin.

Jotain uskontoa tunnustava voi olla joko teisti, ateisti tai agnostikko. Teistin tapauksessa asia lienee itsestäänselvä. Ateisti taas voi olla tapauskovainen, jos uskonnolliset rituaalit edustavat ensisijaisesti tapaa ja perinnettä eivätkä uskontunnustusta tiettyyn jumalaan. Esimerkiksi Suomessa on kyselyiden mukaan vähemmän Jeesuksen olemassaoloon uskovia ihmisiä kuin evankelisluterilaisen seurakunnan jäseniä. Agnostikko taas voi olla uskovainen, jos tekee erottelun uskon ja tiedon välillä. Eli uskoo jumalaan/jumaliin, vaikka samaan aikaan olisi sitä mieltä, että ei voi koskaan saada tietoa siitä, onko jokin jumala tai jumaljoukko olemassa vai ei.

Itse olen uskonnoton agnostikko ja osaani ihan tyytyväinen.

Heh, täällä ihmiset kehittää omia määritelmiään jo varsin hyvin määritellyille sanoille. "Koska julkisuudessa äänekkäät ateistit on musta ärsyttäviä, päätän ihan itse muuttaa sanan merkityksen ja päättää, että' se tarkoittaa vaan niitä mun mielestä ärsyttäviä, eikä esim. ihmisiä, jotka vaan ei usko jumaliin".

Ja mitä ateismi oikeasti tarkoittaa? No, uskotko Zeukseen tai Shivaan, Ukko Ylijumalaan tai Thoriin? Entäs Ra tai Mithra? Jos et usko, niin olet ateisti suhteessa näihin jumaliin. Sitä ateismi tarkoittaa, juuri sitä miltä sinustakin tuntuu, jos mietit, uskotko johonkin itsellesi ihan  vieraaseen muinaiseen jumaluuteen. Mieti nyt sitten seuraavaksi, onko se tunne muka jotain aktiivista, uskonnollisen kaltaista fanaattista uskoa siihen, että Zeus ei ole olemassa, vaiko vain zeususkon puutetta.

Uskovaiset ovat kuin naiveja pikkulapsia, uskovat olemattomiin satumaailman olentoihin. Uskovaisten henkinen kehitys on pysyhtynyt jo varhaisessa vaiheessa.

Lukemattomattomat tutkimukset ovat osoittaneet uskovaisten olevan ÄO:ään hyvin alhaisella tasolla. Ateistit (tai miksi nyt haluat realisteja kutsua) ovat selvästi älykkyympiä yksilöitä kuin uskovaiset. Kaikki nykymaailman huipputiedemiehet ovat jonkin sortin pakanoita.

Siis mitä tyhmempi ihminen, sitä varmemmin uskoo satukirjoihin, kuten Raamattuun.

[quote author="Vierailija" time="29.12.2012 klo 14:53"]

Ateismi tarkoittaa kannanottoa uskomista vastaan. Minulle uskonto on vain evvk.

[/quote]

Sekoitat nyt ateismin ja antiteismin keskenään. Antiteismi on uskontojen vastustamistaja kaikki ateistit eivät ole antiteistejä.

Oletteko koskaan kuulleet agnostisesta ateistista? Agnostinen ateisti ei usko henkilökohtaisesti jumaluuksiin, mutta ei voi kieltää niiden mahdollista olemassaoloa. En voi kieltää sataprosenttisesti yksisarvisten olemassaoloa, mutten usko niiden olemassaoloon.