Miten saatte "pennin venymään"? Jatkuva venytys v*tuttaa!!!

Teillä on 2 autoa ja omakotitalo pk-seudulla, olette tavallisia duunareita ja ihmettelette ettei rahat riitä. Huh !

Vaihtoehtoja on monta. Koska olette asuneet siinä jo vuosia, on vaihtoehto tiputatte lyhennyksen määrää, lisäätte vuosia loppuun. Ei kovin paljoa vaadi moinen, peräti yhdellä puhelinsoitolla voi asia selvitä. Jos tämä ei ole vaihtoehto, sitten pitää saada lisää rahaa jostain.

Sairaanhoitajalle tuskin on mikään ongelma saada lisätöitä, uskon jos teet yhden keikan kuussa, saat sillä maksettua yhden ruokakassin lisää. Jos miehesi tekee myös yhden keikan kuussa, sama homma.

Jos rahat eivät riitä, pitää vaan miettiä tulot ja menot uudestaan.

Suomessa on älyttömän hyvä juttu kuin aikuisopiskelutuki. Voit kysyä esimieheltäsi miten voisit saada lisää liksaa, esim voisitko mennä terveyskeskukseen ja opiskella tämän erikoispätevyyden että voit kirjoittaa reseptejä ? Siihenhän erikoistuminen ei kauaa kestä.

Mä en aina oikein ymmärrä näitä ihmisiä jotka vaan marmattavat ja ihmettelevät kun mikään ei onnistu. Mitä jos tekisit jotain asian eteen ?

Teillä on omakotitalo, onko takapihalla omenapuita, marjapensaita, pieni maatilkku, josta saadaan vuoden juurekset ja sipulit ?

pienistä puroista.... Oikeesti nainen !

Olen periaatteessa kanssasi samaa mieltä, mutta viestisi loppu vähän tökkii. Pitäisi siis työskennellä lisää ja kouluttautua lisää, ja samalla vielä viljellä omaa maatilkkuakin? Täh?

Minä työskentelen kotoa käsin ja silti noiden omien juureksien yms. kasvattaminen tekee tiukkaa. Se ei läheskään aina mene kuten pitäisi, ja sitten onkin mennyt rutosti aikaa ja turhaa työtä hukkaan. Mikä ei olisi katastrofi, ellei noita aikasyöppöjä olisi muutenkin elämässä jo paljon.

Uskon omavaraisuuteen ja elämän yksinkertaistamiseen, enkä siihen, että suorituspaineita kasataan omille harteille koko ajan lisää. Ei minkään kestävän taloussuunnitelman perusta voi olla se, että tee enemmän, enemmän ja enemmän.[/

Asuvat rivitalossa ja pienestä pihasta saavat vuodeksi omenat, nauriit, sipulit ja marjat. Lisäksi koko ajan on kokeiluja, toissa kesänä tuli todella todella paljon kesäkurpitsoja.

Heidän rahapussia tämän verran kasvattaminen keventää paljon, esim marjat kuivatetaan eli ei vie yhtään tilaa pakkasesta, omenat ovat lajiketta joka säilyy pitkälle talveen oikeassa säilytyksessä.

Ja oikeesti pihan koko on lähes normi rivitalon piha. Äkkiseltään vois kuvitella ap. N tapauksessa piha on pikkasen isompi.

Mun ex kun jätti mut, jouduin todella huonoon tilanteeseen taloudellisesti. Sitten vaan kynä kauniisti käteen, laskin plussat ja miinukset ja siitä se alkoi.

Myin kaikki ylimääräiset kirppilsellä, siis ihan ihn kaikki, koti on todella avara ja tilaa on, ei tietenkään tule mitään lehtiä, ekana talvena käytin kynttilöitä valon lähteenä kun säästin sähköä. Pikkuhiljaa tilanne parani, 3 joulua on mun käsitöitä myyty joulumessuilla, 2 krt pääasiäiskoristeita olen myynyt töissä, mulla on saunan lattialla 5 leipäkonetta, myyn leivät työkavereille jne jne. Lapsien karkkipäivä kerättiin kerran vuodessa, ollaan käyty pääasiäisen aikaan virpomassa ja olen tehnyt yli 100 oksaa, jotka ollaan alueella jaettu. Ja lapset olivat ihan innoissaan kuinka paljon kaikkea kivaa tuli.

Nyt tuli kunnon plussapläjäys, kun aloin tekemään muutaman. Km-korvaukset töissä. Eivät ikinä saaneet niitä aikaiseksi ja mä sitten tarjouduin niitä tekemään. Veloitan 50 e alkavalta tunnilta ja olen syksystä saakka saanut vähintään 200 euroa per kk, enemmänkin asiakkaita tulis jos vaan vähän mainostaisin. Siihen paneudun ensi vuonna.

Nyt otin vielä lisäbusineksen, ostin Saksasa, postimyynnillä robottisilittäjä, eli sellainen torso, jonka päälle puetaan kauluspaita.

Yks mies, kenen km-korvaukset teen, tuo kerran kuussa tai 2 säkilliset kauluspaitoja, mä laitan van tahranpoistoainetta tarvittaessa, pesukoneeseen ja sitten silitän koneella. Maksaa mulle 5 euroa per paita. Eihän noista hirveesti tule mutta saan kaikki laskut maksettua ja tilillä in sen verran rahaa etten yöunisni menetä.

Se selittää ainakin joissain tapauksia pitkälti sen, että joku pärjää hyvin niukoillakin tuloilla ja toisilla taas elämä on yhtä kituuttamista. Helsingissä ja påäkaupunkiseudulla ei ole mahdollista asua edullisesti tai edes keskinkertaisin kustannuksin, täällä asuminen on kallista. Vaikka asuisi ahtaasti.

Mun ex kun jätti mut, jouduin todella huonoon tilanteeseen taloudellisesti. Sitten vaan kynä kauniisti käteen, laskin plussat ja miinukset ja siitä se alkoi.

Myin kaikki ylimääräiset kirppilsellä, siis ihan ihn kaikki, koti on todella avara ja tilaa on, ei tietenkään tule mitään lehtiä, ekana talvena käytin kynttilöitä valon lähteenä kun säästin sähköä. Pikkuhiljaa tilanne parani, 3 joulua on mun käsitöitä myyty joulumessuilla, 2 krt pääasiäiskoristeita olen myynyt töissä, mulla on saunan lattialla 5 leipäkonetta, myyn leivät työkavereille jne jne. Lapsien karkkipäivä kerättiin kerran vuodessa, ollaan käyty pääasiäisen aikaan virpomassa ja olen tehnyt yli 100 oksaa, jotka ollaan alueella jaettu. Ja lapset olivat ihan innoissaan kuinka paljon kaikkea kivaa tuli.

Nyt tuli kunnon plussapläjäys, kun aloin tekemään muutaman. Km-korvaukset töissä. Eivät ikinä saaneet niitä aikaiseksi ja mä sitten tarjouduin niitä tekemään. Veloitan 50 e alkavalta tunnilta ja olen syksystä saakka saanut vähintään 200 euroa per kk, enemmänkin asiakkaita tulis jos vaan vähän mainostaisin. Siihen paneudun ensi vuonna.

Nyt otin vielä lisäbusineksen, ostin Saksasa, postimyynnillä robottisilittäjä, eli sellainen torso, jonka päälle puetaan kauluspaita.

Yks mies, kenen km-korvaukset teen, tuo kerran kuussa tai 2 säkilliset kauluspaitoja, mä laitan van tahranpoistoainetta tarvittaessa, pesukoneeseen ja sitten silitän koneella. Maksaa mulle 5 euroa per paita. Eihän noista hirveesti tule mutta saan kaikki laskut maksettua ja tilillä in sen verran rahaa etten yöunisni menetä.

Asuvat rivitalossa ja pienestä pihasta saavat vuodeksi omenat, nauriit, sipulit ja marjat. Lisäksi koko ajan on kokeiluja, toissa kesänä tuli todella todella paljon kesäkurpitsoja.

Heidän rahapussia tämän verran kasvattaminen keventää paljon, esim marjat kuivatetaan eli ei vie yhtään tilaa pakkasesta, omenat ovat lajiketta joka säilyy pitkälle talveen oikeassa säilytyksessä.

Ja oikeesti pihan koko on lähes normi rivitalon piha. Äkkiseltään vois kuvitella ap. N tapauksessa piha on pikkasen isompi.

Joo, ymmärrän tuon. Itsellänikään ei mikään iso piha ole.

Tarkoitan lähinnä sitä, että tuohonkin hommaan tarvitaan tietotaitoa. Ja se on oikeasti todella hyvä alkaa opettelemaan, jos ei ole itse koskaan mitään kasvatellut! Joten ei, en millään tavalla mollaa omavaraisuutta kun uskon siihen itsekin. Mutta ainakaan itse en ole niin tehokas ja taitava että oman ruuan kasvattaminen kävisi ihan vain sivussa, kuin itsestään, vaan kyllä se minulle on melko aikaavievä harrastus, ja olen sentään tehnyt sitä jo useamman vuoden. Kaikki eivät ole luonnostaan viherpeukaloita...

Sitä opettelua ei kannata ottaa urakkana ja tosiaankin tuo suorituskeskeisyys tökkii usein näissä säästövinkeissä. Tee enemmän, tee paremmin, tee itse, kasvata itse ruokasi, leivo itse, ompele itse, jne.jne. Ja tämän lisäksi tee enemmän työtä ja opiskele enemmän. Itsessään ihan mainioita vinkkejä, mutta se huippuunsa tehostettu loppuunpalanut ihminen ei todellakaan tee mitään "enemmän", "paremmin" ja "tehokkaammin".

Kokemuksesta puhun.

aika samanlaiset tulot kuin teillä. Ja myös mies polttaa ja v*tuttaa minuakin se ihan turha rahanmeno! Kevyesti käytäisiin lomamatkalla kerran vuodessa niillä rahoilla!



Mutta se mikä meillä eroaa on se, että meillä ei mielestäni tosiaankaan ole varaa siihen omakotitaloon eikä kahteen autoon. Asutaan rivitalossa ja on yksi auto, omakotitalosta haaveillaan, mutta pelkään juuri sitä että menisi ihan liian tiukaksi elämä. Nyt meillä on vielä varaa ostaa ihan tavallisesti vaatteita (ei mitään merkkivaatteita), ostaa ruokaa ilman että ihan tarkkaan tarvitsee kaikkea laskea ja matkustella ehkä kerran vuoteen tai kerran kahteen vuoteen. Muutaman kerran (n. 7 kertaa?) vuodessa käydään syömässä ulkona eli harvakseltaan.



Minusta tuo on ollut valintakysymys. Jos mekin ostaisimme omakotitalon niin joutuisimme sitten karsimaan muista menoista.



Ja siinä olen samaa mieltä jonkun toisen kirjoittajan kanssa, että ei kaikilla työntekijöillä tarvitse tai pidä olla varaa ihan kaikkeen! Minusta on ihan luonnollista että jos palkka on pienempi kuin jollain toisella niin ei vaan voi olla varaa omakotitaloon, useaan autoon, ulkonasyömiseen, matkustesteluun, ihan mihin vaan. Jossainhan sen pitää näkyä jos on esim. kouluttautunut paljon ja on täten hyväpalkkaisessa työssä, eikö? Silloin todennäköisesti onkin varaa kaikkeen yhtäaikaa..

näillä vinkeillä:



- lapsille ostan aina huutiksesta kohtuu hintaisen perusvaatepaketin. siihen täydennän alesta puuttuvat vaatteet. mietin myös aina jälleenmyyntiarvoa. julkean myös täsmätoivoa vaatteita lapsille lahjaksi, kun isovanhemmat kysyvät lahjatoiveita. Käytetyt myydään.



- teen itse sämpylät.



-itselleni ostan vaatteita tosi harkiten. Esimerkiksi yksi neulemekko tai neule muuntuu tosi paljon kun vaihtelee vöitä ja huiveja. Jos löydän hyvät farkut tai rintsikat, ostan vaikka maksaisi paljon, joskus jopa kahdet. en ikinä osta mitään mitä en käytä. Käytän samoja vaatteita pitkään.



- pidän pitkää hiusmallia, jota leikataan kerroksiin pari kertaa vuodessa. leikkaan itse lasten hiukset.



-ei hirveästi matkustella. ollaan sellaisia kotona viihtyviä ja puuhaillaan pikkuprojekteja puutarhassa tai sisustetaan edullisesti.



- tiedän mihin meidän rahat menee, pidän kirjaa jatkuvasti. Esimerkiksi ennen väitin, että meillä menee ruokaan rahaa 450-550e/kk, nyt tiedän että meillä menee joka kuukausi 550-650e. Olen tehnyt kirjanpitoa yli vuoden.

Mun ex kun jätti mut, jouduin todella huonoon tilanteeseen taloudellisesti. Sitten vaan kynä kauniisti käteen, laskin plussat ja miinukset ja siitä se alkoi.

Myin kaikki ylimääräiset kirppilsellä, siis ihan ihn kaikki, koti on todella avara ja tilaa on, ei tietenkään tule mitään lehtiä, ekana talvena käytin kynttilöitä valon lähteenä kun säästin sähköä. Pikkuhiljaa tilanne parani, 3 joulua on mun käsitöitä myyty joulumessuilla, 2 krt pääasiäiskoristeita olen myynyt töissä, mulla on saunan lattialla 5 leipäkonetta, myyn leivät työkavereille jne jne. Lapsien karkkipäivä kerättiin kerran vuodessa, ollaan käyty pääasiäisen aikaan virpomassa ja olen tehnyt yli 100 oksaa, jotka ollaan alueella jaettu. Ja lapset olivat ihan innoissaan kuinka paljon kaikkea kivaa tuli.

Nyt tuli kunnon plussapläjäys, kun aloin tekemään muutaman. Km-korvaukset töissä. Eivät ikinä saaneet niitä aikaiseksi ja mä sitten tarjouduin niitä tekemään. Veloitan 50 e alkavalta tunnilta ja olen syksystä saakka saanut vähintään 200 euroa per kk, enemmänkin asiakkaita tulis jos vaan vähän mainostaisin. Siihen paneudun ensi vuonna.

Nyt otin vielä lisäbusineksen, ostin Saksasa, postimyynnillä robottisilittäjä, eli sellainen torso, jonka päälle puetaan kauluspaita.

Yks mies, kenen km-korvaukset teen, tuo kerran kuussa tai 2 säkilliset kauluspaitoja, mä laitan van tahranpoistoainetta tarvittaessa, pesukoneeseen ja sitten silitän koneella. Maksaa mulle 5 euroa per paita. Eihän noista hirveesti tule mutta saan kaikki laskut maksettua ja tilillä in sen verran rahaa etten yöunisni menetä.

Käsitöistä ei tarvitse, on niin pientä kauppaa, kerralla paljon mutta tiliä tulee vin 2 krt vuodessa ja tätä kirjanpitoa ja silitystä, siitä tuli tänä vuonna n 700 e. Ihsn äkkiseltään en usko että verottajaa noin pienet summat kiinnostaa.

Pohdin tässä nytkin, saisinko itseäni innostumaan enää ruoanlaitosta, kun varat antavat periksi lähinnä keitoille, puuroille jne. Vai pitäisikö vain lähteä ranskalaiset ja nakit-linjalle, lapset ainakin tykkäisivät..?

Yksi br. rintafilee (150g) maksaa noin 1.5 euroa. Neljälle siis ruuat 180 euroa kuukaudessa. Ja tuo on sentään gourmeeta. Jauheliha, jos herrasväelle kelpaa, on sitten reilusti halvempaa

millaiset tulot ja millaiset asumismenot esim. Nämä tiedot ovat aika oleelliset. Ja mitä muita välttämättömiä menoja teillä on?



Mutta muutamia vinkkejä (ehkä jo teillä käytössä):

- vaatteiden ostaminen käytettynä (Huutonet, kirppikset)

- ruokien valmistaminen ja etenkin leipominen itse mahdollisimman paljon

- lehtitilaiusten minimointi

- tarjousten ja alennusten hyödyntäminen (esim. nyt saa hyviä joululahjoja!)

Jos kahden työssäkäyvän ihmisen tulot ei riitä muuhun kuin jakuvaan kituuttamiseen, kannattaa todella käydä ensin ne menot läpi.



Mihin raha menee ja mistä voi tinkiä? Kyllä kahdella pienelläkin palkalla pitäisi tulla hyvin toimeen ellei ole vanhoja velkoja yms maksettavana.

Muakin kiinostaa ap:n tulot. Ei ole normaalia, että penniä joutuu jatkuvasti venyttää, jos on töissä. Kyllä mulla on aina raha riittäny hyvin pienestä palkasta huolimatta, tosin köyhästi on saanut elää, jotta rahasta saisi jotain säästöön ja sillä sitten voisi tehdä jotain hyvää.



Olis kivaa jos vähän listaisit, mitkä on tulot ja mitkä menot. Toivottavasti ei ole mitään ulosottovelkaa, se tietysti selittää kaiken eli ei ole taloudenhallinta kunnossa. Mutta jos on normaalit tulot ja normaalit menot, niin kyllä rahan pitäisi riittää.

ansiomme ovat 1330e/kk siis puhtaana käteen! meitä on kaksi aikuista+koira,vuokra 540ekk ja vesi+sähkö noin 100e/3kk /talvi,lääkemenot 60e/kk ja loput elämiseen,ansiot puolison eläke ja mun omaishoidontuki,vuokratuki,rahaa ei kulu lainkaan huvituksiin,eikä nautintoaineisiin(alko+tupakka tms)kaikki ruat valmistamme kotona ja aina ostamme tarjouksia tai 50%halvennus tuotteita,marjastamme,sienestämme ja kalastamme sekä korjaamme marjat myös pensaista,omenoita samme naapurista:)ruokia teen isot määrät kerralla (säästyy sähköäkin)ja hyödynnän tarkasti aina kaikki jäännös ruoat (mitään ei mene roskiin) käytän paljon kotimaisia juureksia,vihanneksia ja marjoja+sieniä ruoan valmistuksessa,perunat ostan isoissa erissä suoramyynnistä tai torilta:)

vaatteet ostan tarvittaessa kirpparilta ja teen vanhoista "uutta"ompelemalla:)leivät+pullat leivon tietysti myös itse,teen myös itse kirpputorikauppaa ja siitä saan toisinaan myös tuloja:)vapaa-ajalla ulkoilemme,kalastamme,marjastamme ja luemme toisinaan katselemme valokoituja tv.ohjelmia:)

en koe elämäämme "köyhäksi" tai "huonoksi" sillä ilot tulevat pienistä asioista ja luonnosta:)

En kyllä ihan ymmärrä tuota ap:n perheen "kituuttamista". Yh ja kolme nuorinta lasta asuu vielä kotona 15, 18 ja 7. Nettona jää palkasta käteen 2300€/kk ja minimi elatustuki tulee kahdesta lapsesta, sekä lapsilisä. Laskuja joka kk 1400 sis. vuokran ja auton. Normaalisti elellään ja ostetaan mitä tarvitaan, kituuttaa ei tarvitse. Eli jos olette molemmat norm. palkkatyössä luulisi teidän pärjäävän ihan hyvin? Itse tuo toinen puoliso taloudestamme puuttuu, eikä tuo lapsilisän yh korotus ja elatustuki ole kk:ssa yhteensä kuin vajaa 500€...

ansiomme ovat 1330e/kk siis puhtaana käteen! meitä on kaksi aikuista+koira,vuokra 540ekk ja vesi+sähkö noin 100e/3kk /talvi,lääkemenot 60e/kk ja loput elämiseen,ansiot puolison eläke ja mun omaishoidontuki,vuokratuki,rahaa ei kulu lainkaan huvituksiin,eikä nautintoaineisiin(alko+tupakka tms)kaikki ruat valmistamme kotona ja aina ostamme tarjouksia tai 50%halvennus tuotteita,marjastamme,sienestämme ja kalastamme sekä korjaamme marjat myös pensaista,omenoita samme naapurista:)ruokia teen isot määrät kerralla (säästyy sähköäkin)ja hyödynnän tarkasti aina kaikki jäännös ruoat (mitään ei mene roskiin) käytän paljon kotimaisia juureksia,vihanneksia ja marjoja+sieniä ruoan valmistuksessa,perunat ostan isoissa erissä suoramyynnistä tai torilta:)

vaatteet ostan tarvittaessa kirpparilta ja teen vanhoista "uutta"ompelemalla:)leivät+pullat leivon tietysti myös itse,teen myös itse kirpputorikauppaa ja siitä saan toisinaan myös tuloja:)vapaa-ajalla ulkoilemme,kalastamme,marjastamme ja luemme toisinaan katselemme valokoituja tv.ohjelmia:)

en koe elämäämme "köyhäksi" tai "huonoksi" sillä ilot tulevat pienistä asioista ja luonnosta:)

lukenut muiden vinkkejä, mutta pennin venytys on tuttua. Olen yh enkä saa mitään tukia muuta kuin elatustuen ja lapsilisän.



Mulle auttoi kaupan vaihto. Ennen kävin ostoksilla citymarketissa tai siwassa, nykyään kerta viikkoon lidlissä, johon aikoinaan vannoin etten ikinä mene.



Kummasti se mieli on vaihtunut, kun ruokalaskut on yli 100e/kk pienentyneet. Jaq otan kaiken aina talteen. Töihin otan päivälliseltä jämät tai teen eväät, siinäkin säästöä n. 100e/kk kun ei käy työpaikalla syömässä ravintolassa.



Alkuun mua kyrsi tuo ruokien pakastus, mutta kuinka kiva se onkaan, kun saa sitten töissä syödä sitä just itse tekemää. Tietää tasan tarkkaan mitä siinä on ja hyvälle maistuu aina! Mulla on n. 2 viikon lounasruoat pakkasessa valmiina, sieltä vaan valittee mitä haluttais tänään syödä töissä jne...

voi helposti aloittaa säästämisen siitä.



Ruoka on muutenkin SUURIN yksittäinen turha menoerä, siis siinä mielessä, että pienilläkin säädöillä saa valtavat säästöt. Ravintolat, elokuvat ym kuuluvat elämään, joten niistä ei kannatakaan säästää. SEn sijaan on älytöntä puputtaa leipää ja päällisiä koko ajan tai oikeastaan ollenkaan, sekamehutonkkaa ei tarvita kaappiin eikä vierasvarakeksejä, jotka tulee kuitenkin itse syötyä jne.

Minä olen työkyvytön, mieheni pienipalkkaisessa työssä kun ei muutakaan ollut tarjolla (brutto ~1200€/kk hyvinä kuukausina, hakee koko ajan parempaa paikkaa sitä saamatta ja tekee kaikki mahdolliset sijaisuudet ym.). Vajaa tonni jää neljälle ihmiselle vuokran jälkeen ja kun etuudet, palkka jne. tulevat eri aikoihin kuukautta, niin monesti tekee mieli itkeä.



Minä olen aina tykännyt laittaa ruokaa eikä siihen ole tarvittu isoja rahoja, kun osaan hyödyntää halvatkin ruhonosat. Vaan nyt, kun alv nousee ja se tavallinen "keittolihakin" alkaa olla pihvien hinnoissa, niin iski väsymys. Kiukuttelin, kieltäydyin laittamasta ruokaa viikkoihin. Tuntui (ja tuntuu edelleen!), että kauppaan menee aina vaan enemmän rahaa, vaikka yrittää säästää parhaansa mukaan ja saada rahat riittämään. PERKELE. Pohdin tässä nytkin, saisinko itseäni innostumaan enää ruoanlaitosta, kun varat antavat periksi lähinnä keitoille, puuroille jne. Vai pitäisikö vain lähteä ranskalaiset ja nakit-linjalle, lapset ainakin tykkäisivät..?

Mun ex kun jätti mut, jouduin todella huonoon tilanteeseen taloudellisesti. Sitten vaan kynä kauniisti käteen, laskin plussat ja miinukset ja siitä se alkoi.

Myin kaikki ylimääräiset kirppilsellä, siis ihan ihn kaikki, koti on todella avara ja tilaa on, ei tietenkään tule mitään lehtiä, ekana talvena käytin kynttilöitä valon lähteenä kun säästin sähköä. Pikkuhiljaa tilanne parani, 3 joulua on mun käsitöitä myyty joulumessuilla, 2 krt pääasiäiskoristeita olen myynyt töissä, mulla on saunan lattialla 5 leipäkonetta, myyn leivät työkavereille jne jne. Lapsien karkkipäivä kerättiin kerran vuodessa, ollaan käyty pääasiäisen aikaan virpomassa ja olen tehnyt yli 100 oksaa, jotka ollaan alueella jaettu. Ja lapset olivat ihan innoissaan kuinka paljon kaikkea kivaa tuli.

Nyt tuli kunnon plussapläjäys, kun aloin tekemään muutaman. Km-korvaukset töissä. Eivät ikinä saaneet niitä aikaiseksi ja mä sitten tarjouduin niitä tekemään. Veloitan 50 e alkavalta tunnilta ja olen syksystä saakka saanut vähintään 200 euroa per kk, enemmänkin asiakkaita tulis jos vaan vähän mainostaisin. Siihen paneudun ensi vuonna.

Nyt otin vielä lisäbusineksen, ostin Saksasa, postimyynnillä robottisilittäjä, eli sellainen torso, jonka päälle puetaan kauluspaita.

Yks mies, kenen km-korvaukset teen, tuo kerran kuussa tai 2 säkilliset kauluspaitoja, mä laitan van tahranpoistoainetta tarvittaessa, pesukoneeseen ja sitten silitän koneella. Maksaa mulle 5 euroa per paita. Eihän noista hirveesti tule mutta saan kaikki laskut maksettua ja tilillä in sen verran rahaa etten yöunisni menetä.

Käsitöistä ei tarvitse, on niin pientä kauppaa, kerralla paljon mutta tiliä tulee vin 2 krt vuodessa ja tätä kirjanpitoa ja silitystä, siitä tuli tänä vuonna n 700 e. Ihsn äkkiseltään en usko että verottajaa noin pienet summat kiinnostaa.

myös käsityötulo voi olla verotettavaa. Mistä sä olet saanut 5 leipäkonetta? Ei lienee ilmaisa? Montako tuntia sun vuorokaudessa on?

Tuo lääkkeenmäärämiskoulutusjuttu ei ole ihan niin yksinkertainen kuin maallikko voisi lehtiotsikoista ajatella, esim. jo koulutukseen päästäkseen pitää olla ollut useampi vuosi sellaisessa työssä johon tuosta koulutuksesta on hyötyä. Minun työhöni ei käy. Keikkatyöstä taas verottaja vie lähes puolet, esim. yhden sunnuntain (jolloin tuplapalkka) keikasta jää käteen n. 100 euroa, miinus auton parkki, bensa - ym. kulut, siitä voi laskea miten järkevää on käyttää vähäinen vapaa-aikansa sellaiseen.



Kasvimaakin muuten löytyy, mutta kasvikset kylläkin kokonaisuutena tulevat halvemmiksi kaupasta ostettuina, harrastelijapuutarha on ennemminkin rahanmenoa jos kaikki kulut lasketaan... Toki siinä on oma viehätyksensä, ja jotain sieltä aina saakin.



Puutarha on muuten minun ainoa harrastus, harrastuksiin meillä ei juuri menekään rahaa. Lapsillakaan ei ole kalliita harrastuksia ainakaan vielä, isommat lapset saavat joka syksy valita yhden jumpan/tanssin tms. missä käyvät sen vuoden ajan, se maksaa n. 80€ per lapsi vuodessa.



Ja siis tiedän kyllä, että valintakysymyksiähän nämä tavallaan ovat, ja meillä nyt toistaiseksi on kuitenkin tähän varaa. Se vaan ärsyttää kun koko ajan tosiaan ajetaan ahtaammalle, tätä menoa kyllä ei muutaman vuoden päästä riitä rahat pakollisiin kuluihin.