<:0) Toukisten uusi vko 5.12-> + lapsigallup (0:>

Ja eiku gallupin kimppuun: Kiva ku joku viittii väsätä ;)



1) Monta lasta teillä on? Viisi kullanumurua



2) Monta lasta teillä on haaveissa?Monta ;))))



3) Oletko jo raskaana (tietty oma asia jos ei halua vastata!), onko tekeillä vai haaveiletko jo seuraavasta?Haaveissa ja kovasti sittenkin ;) Olis se niin ih



4) Mikä tuntuu hyvältä ikäerolta sisarusten välillä? Tää 1,5 v on ollut ainaskin meillä toiminut



5) Haluatteko miehen kanssa yhtä monta lasta?Onneksi ollaan tässäkin asias samaa mieltä.Olis kauheaa jos joutuis tästä tapella :( No,siksihän mä mieheni kans naimisis oonkin,kun ollaan ni samanlaiset joka suhtees ;)



6) Miten kauan olet ollut/aiot olla vielä kotona?Kotona olen ollut kolmannen lapsen synnyttyä ja aion jatkaa toistaiseksi. Mies perustaa vuoden vaihtees oman yrityksen ja hoidan kirjanpidon kotona



7) Mikä on ollut helpoin/vaikein aika lapsenne kanssa? (Vastatkaa myös vanhempia lapsianne ajatellen.) Vaikeinta ajat,jolloin lapsi sairastanut=>ollut sairaalassa.Kyllä siinä vanhempien voimat ovat koetuksella,henkisesti.Helpointa sitten ne terveet ajat tietysti. Ja kun vanhemmat lapset alkavat olla omatoimisia ja auttavat pikku askareissa,niin aina vaan helpommaksi menee ;)



8) Mikä on ollut ihaninta aikaa lapsenne kanssa? Kyllä se on ihanaa ollut koko ajan seurata kaikkien kasvua ja kehitystä,nauttia tästä hetkestä. Vaikea sanoa yhtä asiaa...Ehkä ne hetket,kun saa kuulla olevansa se " maailman paras äiti" :`) Tai se ensihymy...tai vastasyntyneen tuoksu tai...tai itsetehty kortti tai...



9) Oletko mielestäsi koti ja / tai uraihminen? Onko tämä muuttunut lapsen/lapsien myötä?Aiemmin uraihminen,lapsien myötä enemmän kotiin päin.



10) Mitä teille kuuluu? Kaikin puolin hyvää! Ja sitä samaa toivon kaikille toukoille! Elämä on tosiaan elämisen arvoista lasten kanssa!



*********************************************************



Mukavaa Joulunodotusaikaa kaikille toukomuruille ja -vanhemmille!!!

1) Monta lasta teillä on?

Meillä on vasta tämä yksi 17.5. syntynyt neitokainen.



2) Monta lasta teillä on haaveissa?

Jossain haaveissa on viisi, mutta todellisissa haaveissa taitaa olla kolme tai neljä.



3) Oletko jo raskaana (tietty oma asia jos ei halua vastata!), onko tekeillä vai haaveiletko jo seuraavasta?

En ole raskaana, mutta haaveilen kyllä hirveesti jo seuraavasta vaikka ehkäisyä vielä käytetäänkin. Jos tuossa kevään puolella aloittais uuden yrityksen.



4) Mikä tuntuu hyvältä ikäerolta sisarusten välillä?

No 1-2 vuotta kahden kolmen ensimmäisen välillä ja sitten vois kyllä olla jo useampi vuosi.



5) Haluatteko miehen kanssa yhtä monta lasta?

No tuota =), miehelle varmaan riittäis kaksikin mutta minulle ei.



6) Miten kauan olet ollut/aiot olla vielä kotona?

Olen kotosalla varmaan tuonne huhtikuun loppuun, mutta jos meidän omaan kotiin muutto tulee just siihen väliin, niin menen töihin vasta muuton jälkeen.



7) Mikä on ollut helpoin/vaikein aika lapsenne kanssa? (Vastatkaa myös vanhempia lapsianne ajatellen.)

Vaikea sanoa mikä on ollut helppoa ja mikä vaikeaa. Nyt on kyllä ollut tosi huonoja öitä takana jo muutama viikko, onko tämä nyt sitten vaikeaa. Muutenkin yöt olleet levottomia jo yli kaksi kuukautta. Alussa minusta oli yllättävänkin helppoa =).





8) Mikä on ollut ihaninta aikaa lapsenne kanssa?

Kyllä se on koko aika ollut ihanaa, ja tuntuu että aina vain paranee.



9) Oletko mielestäsi koti ja / tai uraihminen? Onko tämä muuttunut lapsen/lapsien myötä?

Olen mielestäni ollut uraihminen ja mieteinkin ennen äitiyslomaa et mitenkähän kotona saan aikani kulumaan, mutta yllättäen olenkin viihtynyt kotona tosi hyvin. Taidan nykyisin olla sekoitus.



10) Mitä teille kuuluu?

Meille kuuluu ihan hyvää. Neiti on vain sairastellut tässä muutaman viikon ja se kyllä näkyy kummassakin. Viime viikolla oli pikku kuumetta ja nyt on näköjään alkanut nenä ja toinen silmä vuotamaan =(. Joulua odotellaan kovasti.



Hemu80 ja neitokainen 6 kk 3 vko

niin kuin Saibu vinkkasi :-) Toissayö oli taas helpompi, viime yönä tyttö heräsi useasti, mutta rauhoittui kuitenkin viereen rinnalle. Taitaa tuo unikoulun pitäminen siirtyä sinne jouluun kun miehellä on vapaata töistä, saa mies rauhoitella tyttöä öisin. Maidolta tuoksuva äiti ei taida tosiaan olla paras ihminen siihen hommaan.



Jatkan vielä tuosta imetyksestä tai sen vähentämisestä. Kun tyttö ei tosiaan edes rintaa ime kuin aamulla ja illalla ja loput yöllä, niin miten saan tuttipullosta/nokkamukista juotettua päivällä edes valtaosan siitä 7-8 dl:sta joka on minimimäärä tuon ikäiselle?!? Kun kerran yösyötöistä pitäisi päästä eroon niin päivällä pitäisi sitten saada maidot juotettua. Tyttö vaan pureskelee tuttipullon tuttia tai nokkamukin nokkaa ja tuleehan sitä maitoa niinkin, mutta aika suttaamista se on. Alussa tyttö osasi imeä tuttipullosta, mutta nyt se pullosta imemisen taito on kertakaikkiaan unohtunut. Jos jäisin hoitovapaalle, ei olisi mitään murhetta tämän opettelun suhteen, mutta kun menen helmikuussa töihin ja työni on 3-vuorotyötä niin olisi huolettomampi olo kun tietäisin tytön jo juovan pullosta tai mukista sen tarvittavan määrän maitoa. Kaikesta ihminen stressiä ottaakin... Koitatkaa kestää :-/



Heh, viimeviikkoisen joululahjakriisin ratkaisin sillä että lopulta varmistin että mies varmaan kuuntelee ja sanoin mitä haluan hänen sukulaisiltaan lahjaksi. Nyt ei tarvitse stressata että paketista paljastuisi ne aamutossut vaan jotain mitä todella olen halunnut mutten oli raaskinut ostaa. Koitan pitää mielessä, että mieheen ei tehoa ne hienovaraiset pienet vihjaukset vaan vaaditaan järeämpiä keinoja.



Meillä Veekku on keskittynyt edelleen enemmän tuohon istumiseen, mutta viikon on liikkunut istualtaan hivuttamalla itseään peffallaan pitkiäkin matkoja haluamaansa suuntaan. Aikamoinen sätkijä ja touhuaja tuo tyttö on.



Ai niin, saatiin ehkä jo lopullinen päätös joulun suhteen. Ollaan sillä varjolla kolmestaan täällä kotona, että pidetään Veekulle unikoulua eikä viitsitä sekoittaa sitä juttua sitten ajelemalla ympäri Etelä-Suomea sukulaisissa. Katsotaan tuleeko sanomista sukulaisilta...



Tyttö heräsi, äippä rientää apuun.



Terkuin Kaisu ja Veekku

... ehdin minäkin koneelle. Oltiin viime viikko reissussa ja nyt onkin ollut kaikenmoista hommaa taas kotona. Höh, ei päästä Sanomataloon teidän kanssa tällä kertaa, kun meillä on muskari juuri noihin aikoihin. Ens kerralla sitten? Mutta kyselyyn:



1) Monta lasta teillä on?

Yksi tyttö, synt. 9.5.



2) Monta lasta teillä on haaveissa?

Mies haluaa 2 ja minä 2(-3).



3) Oletko jo raskaana (tietty oma asia jos ei halua vastata!), onko tekeillä vai haaveiletko jo seuraavasta?

En ole eikä ole tekeilläkään. Haaveillaan vähän kyllä.



4) Mikä tuntuu hyvältä ikäerolta sisarusten välillä?

2-3 vuotta



5) Haluatteko miehen kanssa yhtä monta lasta?

Melkein.



6) Miten kauan olet ollut/aiot olla vielä kotona?

Menen helmikuuksi töihin, kun mies jää viettämään bonusisyysvapaakuukautta ja sitten jään vielä uudelleen kotiin maalis-huhtikuuksi. Kesällä on taas miehen vuoro vastata lapsenhoidosta ja elokuussa neiti joutuu sitten hoitoon vieraalle.



7) Mikä on ollut helpoin/vaikein aika lapsenne kanssa? (Vastatkaa myös vanhempia lapsianne ajatellen.)

Meidän neiti taitaa olla perushelppo luonne. Lähes aina tietää mikä on hullusti, jos kiukuttaa. Kovin vaikeata ei ole ollut missään vaiheessa. Ihan alkuun oli jonkin verran masuitkuja, mutta nekin loppuivat, kun tyttö täytti 6 viikkoa. Jokunen aika sitten neiti ei tuntunut viihtyvän hetkeäkään yksin ja sain roikottaa kaiket ajat sylissä. Tuolloin välillä kiukutti, kun ei saanut koskaan syödä rauhassa tms. Mutta nyt neiti taas jaksaa lattiallakin mukavasti.



8) Mikä on ollut ihaninta aikaa lapsenne kanssa?

Olen nauttinut joka hetkestä.





9) Oletko mielestäsi koti ja / tai uraihminen? Onko tämä muuttunut lapsen/lapsien myötä?

Luulin olevani uraihminen ja kyllästyväni heti kotona. Mutta tylsää ei vielä ole ollut. Tosin on ihan kiva mennä töihinkin - erityisesti siksi, että mies jää alkuun hoitamaan neitiä eikä tarvitse huolehtia miten pärjää hoidossa.



10) Mitä teille kuuluu?

Meille kuuluu hyvää. Oltiin viime viikko Madeiralla ja oli kyllä ihanaa. Neiti jaksoi reissata tosi hyvin. Nyt kotona on armoton häslinki, kun meillä on mun siskon koira hoidossa ja omassakin kun tuota virtaa riittää. Myös siivo on kahden koira mukaista. Neitikin alkaa päästä vähän liikkeelle (lähinnä kierii) ja yrittää noita otuksia yltää repimään. Vahtimista siis riittää.







KAISULLE vielä. Mä stressaan myös tuota imetys-töihinmenoyhtälöä. Mä olen tosin vielä enemmän vaiheessa asian tiimoilta. Neiti ei ole ikinä saanut kuin rintamaitoa - ei minkäänlaista muuta maitoa tai jauhetta. Tuttipullosta on suostunut syömään muutaman hassun kerran. Yleensä saa vaan aivan mielettömän raivarin. Nokkamukia ymmärtää vielä vähemmän. Imetän vielä täyttä häkää kiinteiden ohessa ja neiti imee hyvin päivisinkin eli luulen maidon nyt riittävän. Mutta entäs sitten helmikuussa? Olen ajatellut yrittää imetyksen jatkamista yhteen vuoteen saakka varsinkin kun jään vielä uudelleen kotiin huhti-maaliskuun vuoksi. Tosin joudun päivystämään tuolloin helmikuussa eli olen kotoa pois yli 24h kerrallaan ja töissä on kyllä sellainen tahti, ettei siellä mitään pumppailla. Eli todennäköisesti maito kyllä tuolloin loppuu. Eli pitäisi kai alkaa kokeilla jo korviketta ja maitojauheellisia puuroja ym. vähitellen. Mutta kun tiedän, että nokkiksesta ja pulloista tulee vaan itku ja sitä en jaksaisi. Mutta nyt on mentävä, koska neiti ei enää ole lainkaan tyytyväinen lattialla.



Joulua odotellen,

Bamse ja neiti

1) Monta lasta teillä on?

- yksi



2) Monta lasta teillä on haaveissa?

- kaksi tai kolme



3) Oletko jo raskaana (tietty oma asia jos ei halua vastata!), onko tekeillä vai haaveiletko jo seuraavasta?

- en ole , mutta vuoden päästä toivoisin olevan =)



4) Mikä tuntuu hyvältä ikäerolta sisarusten välillä?

- n. kaksi vuotta



5) Haluatteko miehen kanssa yhtä monta lasta?

- aikalailla joo..



6) Miten kauan olet ollut/aiot olla vielä kotona?

- vapaa loppuisi 18.2, mutta taidan olla kotona siihen kun kirppu täyttää vuoden.



7) Mikä on ollut helpoin/vaikein aika lapsenne kanssa? (Vastatkaa myös vanhempia lapsianne ajatellen.)

- helpoin aika oli sairaalassa ja sinne se jäi.. tosin nyt on jo tottunut tähän arkeen, että tavallaan helpottaa. eli meillä aika aktiivinen ja vaativa vauva=)



8) Mikä on ollut ihaninta aikaa lapsenne kanssa?

- en osaa eritellä, että onko jokin ollut ihaninta..



9) Oletko mielestäsi koti ja / tai uraihminen? Onko tämä muuttunut lapsen/lapsien myötä?

- ehkä koti-ihminen, vaikka tykkään käydä töissäkin.. silleen sopivasti kumpaakin=)



10) Mitä teille kuuluu?



- aika hyvää. joulua odotellessa.



mehiz ja kirppu (19.5)

aamukaffeella eetun kanssa ;) Ja lataamassa omia akkuja,että saisi virtaa tällepäivälle. Tarkoitus olis tehdä joulusiivot,tyhjättiin illalla jo vieraskamari,nyt pitäis se pestä ja vahata lattia. Lauantaina meillä on kaveriperheiden kera pikkujoulut ja kaiken pitäis siis olla jouluista siihen mennessä :) Ihanaa päästä taas tähän tunnelmaan,mikä syntyy,kun kaikki on siivottua ja saa luvan vaan nauttia. Ens viikolla sit aattelin tehdä joululaatikot pakkaseen oottaan vaan paistamista.Ja leipoo viä jotain,kun väkeä kummiskin käy Joulunaikaan enemmän. Jouduin sit kummiskin tekeen viä uuden piparitaikinan,että saatiin omakin piparimökkikylä tehtyä. Se pitäis ehtiä viä koristella. Siitä tuli hieno,uskokaa pois ;) Otin mallia sieltä www.s-kanava.net sivuilta,jossa oli se kilpailu ollut. Ei nyt ihan vedä vertoja niille,mutta :DD



EETU ryömii ;) Ja syö kaikki mitä eteen tulee.

Harmi kun ei oo semmottista " salaista" sivua,jonne vois laittaa kuvia,ni näkis muittenkin kullannuppuja,kun emme pääse tapaamiseen! Pitäkäähän hauskaa!!!!!



Nyt siivoomaan! *lähtee reippaana* :D

Täytyy kyllä nostaa sulle hattua! Miten ihmeessä sä ehdit tehdä kaiken tuon ja samalla hoitaa viis lasta " siinä sivussa" ??? Mnkä ikäisiä sun muut lapset on? Mulla on välillä täys työ tän yhdenkin kanssa... :D

Tonttumuori, joka kylläkin joulusiivoaa, mutta jonka äiti leipoo piparkakkutalon

Äiti kertoisitko ¿



Olen kuusivuotias ihminen jo, niin, että äiti kertoisitko, mistä meidät lapset on tehty? Olen tarhan tädiltäkin kysynyt, hän on vain minulle hymyillyt, he sanovat: odotahan nyt.



Äiti voiko tällaista pientä lasta tehdä lehmän pienestä vasikasta, jos karvat vain ottais pois? Ei antais lupaa ammumaan, vaan käskisi sanoja sanomaan. Pyytäisi pottaan pissaamaan ja kahdella jalalla kulkemaan.



Naapurin pihalla kerrottiin, että pienet lapset on tehty niin, että vettä ja jauhoja sotkettiin ja taikina lapseksi muovailtiin. Sen jälkeen uunissa paistettiin ja sitten vain elämään käskettiin. Äiti, tehdäänkö lapsia niin?



Äiti, voiko pelto tai kasvimaa ihmisen taimia kasvattaa, kuten porkkanaa, heinää tai muuta? Miten taimet vauvaakin pienemmät, pellon mullassa pärjäävät kun siellä on madot ja jyrsijät sekä sateet ja tuulet myrskyisät.



Jos minut on tehty sairaalassa tai tehtaassa lapsia valmistavassa, niin mistä rakennusaineen saivat? Mistä lämmön laittoivat ruumiiseen, Miten jalkani saivat liikkeeseen. Mistä huono olo, kun tuhmasti teen? Mistä itku, kun sattuu varpaaseen?



Lapseni, pieni olet vielä ymmärtämään, mutta väärin teen jos ääneti jään, joten rakennusaineesta kerron. Se on ainetta kultaakin kalliimpaa, sitä ei rahalla ostaa saa. Ei kasvata meret, ei metsät, ei maa, silti jokainen voi sitä omistaa.



Taivaan Isämme kultaisin, meille kaikille lahjoitti paketin, joka sisältää rakennusaineen. Käyttöohje on yksinkertainen: käytä ainetta reilusti tuhlaillen, sitä säilytä lämmössä sydämen, koska se on vihalle allerginen.



Se on rakennustarvikepakkaus, jonka päällä on teksti: RAKKAUS, tästä sinutkin lapseni tehtiin. Siitä miljoonat lapset on valmistettu, siitä kaikki kaunis on rakennettu. Siitä onni on koteihin asennettu, sen avulla paha karkotettu.

Toukokuu: Vanhin on eskaris ja sit siitä n.1,5 v välein ;) Mut nyt mun oikeesti täytyy lähtee jatkaan,piti hakee täältä vaan imuri ja sit jäin lukeen sähköposteja ja...semmottista :D

1) Monta lasta teillä on?

Yksi



2) Monta lasta teillä on haaveissa?

Kaksi?



3) Oletko jo raskaana (tietty oma asia jos ei halua vastata!), onko tekeillä vai haaveiletko jo seuraavasta?

En ole raskaana, ei ole tekeillä, ainahan sitä voi haaveilla



4) Mikä tuntuu hyvältä ikäerolta sisarusten välillä?

3-5 vuotta



5) Haluatteko miehen kanssa yhtä monta lasta?

Luultavasti 2. Viestejä lukiessa tulee mieleen, että lapsia tulisi olla vähintään puoli tusinaa. Suurperheiden äidit ovat niin aikaan saavia.



6) Miten kauan olet ollut/aiot olla vielä kotona?

Menen töihin maaliskuussa



7) Mikä on ollut helpoin/vaikein aika lapsenne kanssa? (Vastatkaa myös vanhempia lapsianne ajatellen.)

Alku 2,5 kk kestävä lievä koliikki.



8) Mikä on ollut ihaninta aikaa lapsenne kanssa?

Kun tyttö hymyilee ja oppii uusia juttuja.



9) Oletko mielestäsi koti ja / tai uraihminen? Onko tämä muuttunut lapsen/lapsien myötä?

En ole kumpaakaan. Pidän töiden teosta, mutta en ole uraihminen. Kotona seinät kaatuvat helposti päälle.



10) Mitä teille kuuluu?

Ihan hyvää. Joulunlaitto on kesken. Tein eilen elämäni ensimmäisen piparitalon valmiiksi. Tuli hieno. :)

1) Monta lasta teillä on?



Kolme. Tytöt 4v ja 2v ja poika 6kk.



2) Monta lasta teillä on haaveissa?



Kolme. Tai nyt on kauhea vauvakuume, että jos vielä tulisi se neljäs, mutta eipä taida olla realistista.



3) Oletko jo raskaana (tietty oma asia jos ei halua vastata!), onko tekeillä vai haaveiletko jo seuraavasta?



Haaveilen seuraavasta, mutta ei ole yritystä enkä ole raskaana. Tämä kolmonen oli varmaan se viimeinen vauva meillä.



4) Mikä tuntuu hyvältä ikäerolta sisarusten välillä?



2,5v olisi minusta kaikkein paras. Isompi on silloin jo helppo kun vauva syntyy, mutta leikkien kannalta ei ole iso ikäero myöhemmin.



5) Haluatteko miehen kanssa yhtä monta lasta?



Kyllä, kolme.



6) Miten kauan olet ollut/aiot olla vielä kotona?



Olen ollut kotona nyt yhtäjaksoisesti vajaa 3 vuotta ja aion olla vielä ainakin syksyyn kunnes nuorin on reilut 2v.



7) Mikä on ollut helpoin/vaikein aika lapsenne kanssa? (Vastatkaa myös vanhempia lapsianne ajatellen.)



Vaikein aika oli, kun keskimmäinen oli vauva ja hänellä oli niin pahat allergiat, että söi vain äidinmaitoa ja minä olin hyvin kapealla imetysdieetillä.



8) Mikä on ollut ihaninta aikaa lapsenne kanssa?



Nyt on ihaninta, kun kaikki ovat syntyneet ja nuorin jo 6kk. Voi vain nauttia!



9) Oletko mielestäsi koti ja / tai uraihminen? Onko tämä muuttunut lapsen/lapsien myötä?



Koti-ihminen olen aina ollut.



10) Mitä teille kuuluu?



Hyvää, joulua odotellaan!

En ole tänne kirjoitellut ennemmin, mutta joskus lueskellut teitin juttuja kyllä. Tämä galluppi kävisi näköjään esittelystä, joten vastailen:



1) Monta lasta teillä on?



yksi pian 7 kk tyttö



2) Monta lasta teillä on haaveissa?



kolme



3) Oletko jo raskaana (tietty oma asia jos ei halua vastata!), onko tekeillä vai haaveiletko jo seuraavasta?



toivottavasti!



4) Mikä tuntuu hyvältä ikäerolta sisarusten välillä?



vuosi olisi hyvä



5) Haluatteko miehen kanssa yhtä monta lasta?



suurinpiirtein



6) Miten kauan olet ollut/aiot olla vielä kotona?



ainakin syksyyn asti, ehkä vuoden loppuun (ainakin jos tärppäisi toisen kanssa)



7) Mikä on ollut helpoin/vaikein aika lapsenne kanssa? (Vastatkaa myös vanhempia lapsianne ajatellen.)



Alussa valvominen oli vaikeaa, kun oli synnytyksen jälkeen aika kauan ihan poikki, mutta aika nopeasti sen jälkeen on päästy " normaalin" elämän makuun. Välillä yökukkumiset saa hermot kiristymään, mutta ei pitäisi valittaa, sillä mitään tosi hankalaa ei ole ollu (vielä). Ei ole mitään erityisen helppoakaan aikaa ollut - semmoista tasaisen mukavaa/välillä vaikeaa.



8) Mikä on ollut ihaninta aikaa lapsenne kanssa?



Melkein joka päivä tuntuu siltä, että TÄMÄ on ihaninta. Kun koko ajan tulee uusia juttuja. Aamuisin, kun tyttö herää ja rapsii isäänsä nenästä ja hekottaa.. alkaa melkein itkettää, kun se on jotenkin niin hellyyttävä



9) Oletko mielestäsi koti ja / tai uraihminen? Onko tämä muuttunut lapsen/lapsien myötä?



Molempia, ja yhdistelmä on vähän vaikea. Kyllä nyt tuntuu välttämättömältä olla vielä kotona, ennen lapsen syntymää ajatteli, että olisin voinut nopeastikin palata töihin.



10) Mitä teille kuuluu?



Muuten hyvää, mutta kaikki ollaan tänään lentsun kourissa.. Tyttö on parhaassa kunnossa ja iskä ihan petipotilaana, hoidan tänään siis molempia..



No nytpä tyttö heräsikin päikkäreiltä..

Ihanaa, et joku näkee vaivaa laittaa näitä ihastuttavia juttuja! Taidat olla hönttä oikein peruspositiivinen ihminen. Tsemppiä sulle viiden mussukan kanssa! Pidetään lippu korkealla!

morjens! Ihanaa kun jaksoit tehdä gallupin.Saanpa hetken omaa aikaa kun vastailen näihin..;)



1) Monta lasta teillä on?yksi yhteinen



2) Monta lasta teillä on haaveissa?2-3



3) Oletko jo raskaana (tietty oma asia jos ei halua vastata!), onko tekeillä vai haaveiletko jo seuraavasta?olen kyllä,rv 18 meneillä..



4) Mikä tuntuu hyvältä ikäerolta sisarusten välillä?mahdollisimman pieni ikäero lasten kannalta,aika näyttää kuinka kätevää äidin kannalta...:/



5) Haluatteko miehen kanssa yhtä monta lasta?mies tyytyisi kai kahteen,minä sen kolme..



6) Miten kauan olet ollut/aiot olla vielä kotona?ainakin reilun vuoden vielä koska on toinen äitiysloma tiedossa



? (Vastatkaa myös vanhempia lapsianne ajatellen.)



8) Mikä on ollut ihaninta aikaa lapsenne kanssa?koska olen eka kertaa äiti niin kyllä joka hetki on ollut kultaa kalliimpi :`)



9) Oletko mielestäsi koti ja / tai uraihminen? Onko tämä muuttunut lapsen/lapsien myötä?

olen jotain siltä väliltä.En osaisi kuvitella luovani uraa mutta myöskin plekkä kotona olo tuntuu vieraalta pidemmän päälle...

10) Mitä teille kuuluu? kiitoksia hyvää.Odotuksen riemua ja ihanaa seurailla lapsen kehitystä.Miehen kanssa tällä hetkellä kaikki toimii ja olemme rakastuneita edelleen!:)

ja kamalinta lapsen kanssa on se että tuntee olevansa riittämätön.Että muistanko varmasti leikkiä kaikkia leikkejä joita olin suunnitellut tämän ikäisen kanssa leikkiväni ja touhuta muutenkin.... tälle linjalle ei pitäisi lähteä kun siitä ei kuulema ole paluuta mutta mitään kamalaa ei lapsi itse ole tuonut tullessaan.. vai suuren pelon siitä että osaanko kantaa tämän vastuun.. mutta kai joka äiti sen itse parhaiten osaa ja tietää...?



mites muuten, ihan asiasta muuhun, onko teillä muilla hyppykiikku käytössä?onko ollut toimiva juttu? tänään kattelin kaupassa semmosta mutta vielä en ostanut, näkyi olleen suositus 4kk lähtien, toisin kuin luulin- olin siinä kuvitelmassa että ensin on opittava istumaan tuetta ja jalkojen on jaksettava jo vähän kantaa.. 4kk harvemmin on siihen valmis..?

toukokuu20:

Tervehdys Toukot!

Vastailkaapa tällaiseen galluppiin:

1) Monta lasta teillä on?

yksi

2) Monta lasta teillä on haaveissa?

kaksi

3) Oletko jo raskaana (tietty oma asia jos ei halua vastata!), onko tekeillä vai haaveiletko jo seuraavasta?

haaveilen:)

4) Mikä tuntuu hyvältä ikäerolta sisarusten välillä?

mun mielestä kaksi vuotta, korkeintaan kolme.

5) Haluatteko miehen kanssa yhtä monta lasta?

Aina ollaan puhuttu kahdesta, nyt mies on haaveillut jo kolmesta lapsesta.. ei voi tietää vaikka toi omakin mieli muuttuisi.

6) Miten kauan olet ollut/aiot olla vielä kotona?

Nyt tuntuu, että siihen asti kun lapsi on 3 vuotta ja toivottavasti sitä ennen jään uudelleen äitiyslomalle...eli mahdollismman kauan:)

7) Mikä on ollut helpoin/vaikein aika lapsenne kanssa? (Vastatkaa myös vanhempia lapsianne ajatellen.)

Meillä on todella helppo lapsi eli ei oo kauean vaikeaa aikaa ollutkaan. Hankalin vaihe on ehkä nyt kun poika haluais kovasti eteenpäin, mutta kun ei viä pääse. Äitin mielikuvitus ei aina riitä keksimään tarpeeksi aktiviteettiä:)

8) Mikä on ollut ihaninta aikaa lapsenne kanssa?

Koko ajan, mutta haikailen tietty sitä ihan nyytti aikaa. Tuntui että se ihan vaavi aika meni vaan ihmetellessä, eka lapsi kun on:)

9) Oletko mielestäsi koti ja / tai uraihminen? Onko tämä muuttunut lapsen/lapsien myötä?

Koti-ihminen ehdottomasti ja vahvistuu vaan kun kotona on noin ihana pieni lapsonen!

10) Mitä teille kuuluu?

Hyvää vain kuuluu. Iloinen mieli, kun ollaan saatu paljon uusia vauvakavereita!

Tonttumuori ja pikkutonttu <;0)

Olo on ollut monta päivää ihan vetämätön, välillä silmät lurpahtelee niin että kesken kävelylenkin voisin nukahtaa seisalleen :-)



Höntän juttu oli ihana, vollotin sitä täällä itsekseni ja tyttö nauroi lattialla äidin niiskuttamista. Ihanaa kun sä jaksat piristää, varsinkin mä koen tosi tärkeäksi kun joku jaksaa tuottaa hyvää mieltä muille, itse en ole oikein viime aikoina jaksanut. Olen tässä pohtinut olisiko tää jo masennusta, mutta kun viimeksi koitin neuvolassa pohtia asiaa (tai olen useinkin sanonut että on mieli tosi maassa) niin terkka vaan antoi jonkun perhekerhon esitteen jonne voisi mennä tytön kanssa kerran viikossa. Kun se terkka on vielä mun vanha työkaveri, niin tuntuu hassulta puhua elämästään ja siitä miten elämä välillä tuntuu vähän vaikealta. Tai sitten tää on joku kolmen kympin kriisi, " etsin itseäni, oletko nähnyt minua jossakin" ?!?



Musta on alkanut tuntua että välillä taidan avautua täällä liikaa, kun tuntuu että muut ei kerro henk.koht. parisuhdejuttuja, mutta mun ystäväpiiri on kyllä opintojen loputtua haihtunut tietämättömiin ja aina en viitsi pikkusiskoille sähköpostilla valittaa joten koittakaa kestää. Voi tehdä ihan hyvää mennä silloin helmikuussa töihin, saa taas aikuista seuraa ja jos vaikka paremmin ystävystyisi jonkun kanssa.



Voih, tyttö heräsi, koitan taas kirjoitella sydänverellä teille tästä parisuhteen ylä-ja alamäestä. Sitä siis seuraavan kerran luvassa kun kirjoitan.



Voi kun on niin pitkä matka tulla tapaamiseen, olisi ihan kiva nähdä luonnossa teitä ja tulisi väihtelua tähän arkeen. Ehkäpä se päivä taas alkaa paistaa tännekin risukasaan.



Kaisu ja Veekku tänään jämpti 7 kk

Kaisu:

Voi sua. Kyllä täällä voi sydäntään purkaa sekä iloisista että huonoista asioista, ei sun tarvitse sellaisia miettiä tai lupia kysellä.

Mikä olis just nyt kaikista parasta mitä voisit tehdä? Lähteä matkalle, mennä avantoon uimaan, syödä piparitaikinaa, nukkua koko päivän..? Mikä voisi piristää? No, höntän jutut tietty :D, mut mikä muu sellainen jonka voisit toteuttaa ja sit teet niin!!!

Toivon, että jaksat jakaa huolesi ja murheesi meidän kanssa, että on edes joku jolle paljastaa ajatuksia. Kaikkein lähimmille jotain arimpia asioita on aika vaikea edes kertoa.



Voimahali :)

Täytyy minun kanssa tulla vähän avautumaan. Eilen oli ihan kauhee ilta. Linda ei ollu nukkunut päivällä kuin alle tunnin yhteensä kahdessa osassa ja illalla ei uni meinannut tulla millään. Siinä sitten meni yli tunti yrittäen tyynnytellä toista. Omat kädet rupes jo puutumaan siitä kantamisesta ja aloin miettimaään, että ei kai jotain pahempaa ollu sattunut. Et täytyykö soittaa lääkärille tai jotain kun itku vaan yltyi eikä mikään auttanut. Aloin itse hermostumaan ja itkemään siinä mukana ja soitin sitten äitini hätiin kun mieheni ei samantien päässyt..Linda pikkuhiljaa siinä sitten onneksi rauhottui ja itsekkin siinä samalla. Tuli kyllä huomattua kuinka toinen rauhallinen vanhempi saa tyynnytettyä paremmin itkevän vaavin, kuin vollottava äiti. Joo oli sitten tänäänkin vielä ihan paska olo ja sitä sitten kelaili eilistä hullunmyllyä. Eli tästä lähin vaan täytyy yrittää itse pysyä tyynenä kuin vaaveli huutaa. Harvoin tämmöstä meillä on niin sitä vähän pelästyi...

Eipä tässä muuta valitettavaa tänään, muille parempaa päivää.



T.Wera ja Linda

Niin se tosiaan taitaa olla, että ulkopuolisille on helpompi avautua kuin lähimmille, musta ainakin on vaikeaa puhua syvimmistä tunnoistani muille paitsi siskoilleni, mutta hekin on taas sen verran nuoria, että eivät oikein osaa asettua mun osaan. On tuo sinkkuilu tai seurustelu kuitenkin hiukan erilaista kuin vauva-arki ja perhe-elämä- Enpä itsekään ymmärtänyt ennen " lapsellisten" elämää.



Eilisen ja tämän aamun perusteella olen päätellyt että tyttö alkaa siirtyä kaksiin päiukkäreihin. Eilen oli ilta aika melskettä kun tyttöä väsytti mutta ei kuitenkaan malttanut ottaa edes niitä pieniä torkkuja niin kuin yleensä illalla. Tänään taas malttoi nukahtaa vasta oltuaan 4 t hereillä, kun ennen on kaava ollut että 2,5 t hereillä ja sen jälkeen päikkärit. Yö oli melkoisen risainen. Neiti kyllä nukahti jo klo 21, mutta heräsi klo 00.30 ja sen jälkeen nukkuikin vieressäni käytännössä katsoen lähes koko ajan tissi suussa. Olen neidille kyllä ihan tutti vaan, mutta se unikoulu saa odottaa vielä pari viikkoa. Silloin kyllä nukun korvatulppien kanssa ja mies saa kanniskella tyttöä yöt, olen herännyt joka ikinen yö tähän asti eli 7 kk aina kun tyttö on vaatinut.



Niin, meidän parisuhteesta piti avautua, mutta nyt olen jo hiukan rauhoittunut :-) Mieheni on ollut aikaisemminkin naimisissa, tavattiin aikanaan niin että olivat juuri muttamassa erilleen ja harkinta-aika alkoi ja lopulta siis erosivat. Lapsia heillä ei ollut. Eivät ole olleet aikoihin yhteyksissä (ero oli vaikea pala, kun ovat hyvin uskonnollisista perheistä) mutta tällä viikolla ex-vaimo laittoi sähköpostia ja vaihtelivat kuulumisia. Ääh, kuvittelin jo ettei se sattuisi yhtään jos ovatkin yhteydessä, mutta sattuuhan se. Sitten on morkkis kun tunnen itseni toiseksi naiseksi vaikka esim. miehen suku tai ystävämme eivät niin ajattelekaan, koska erosta oli jo päätetty kun tapasimme. Harkinta-aikana olimme kolme kuukautta erossakin miehen kanssa ja mieheni sitten vielä tutkiskeli omia ajatuksiaan ja tunteitaan ja silloisen vaimonsa kanssa koittivat ratkaista asian. Se taas oli mulle kova paikka ja olin aika tavalla rikki silloin. Viime aikoina se meidän erossa olo ja miehen entinen avioliitto ja kaikki se paha olo on vaan kerääntynyt ja vanhat asiat on kummitellut mielessäni ja nyt sitten vielä kun mies kirjoitteli sähköpostia exänsä kanssa niin se sai mut ihan tolaltaan. On niin loukattu olo vaikka oikeastaan ei ole mitään oikeutta ollakaan loukkaantunut ja mies sanoo että eivät muuta kuin tosiaan kertoivat omat kuulumisensa. Voi että, onpa sekavaa tekstiä. Vaikeaa pukea sanoiksi se kaikki mitä mielessä liikkuu. Niin ja vielä se ottaa päähän, kun vaikka anoppini kuulemma tykkää minusta kovasti ja miehen mummo on minuun aivan ihastunut niin silti minusta tuntuu että minua koko ajan verrataan siihen enkeliin joka entinen miniä oli. Itse olen kaikkea muuta kuin eteerinen satuhahmo, lähinnä olen verrattavissa salamaan :-) Sitten anoppi minulle viimeksi toimitti kun ei ole entisestä miniästä mitään kuulunut ja on niin ikävä. Sen ymmärrän kyllä, että toista on ikävä ja en halua anopilta tietenkään kieltää yhteyden pitoa toiseen, mutta toivoisin totta tosiaan, että minun ei tarvitsisi kuulla siitä kuinka entistä miniää on ikävä :-(



Huoh. Olikohan se purkaus siinä. Taisi olla. En kyllä enää itsekään pysynyt kärryillä tuossa selostuksessani. Mihin tarvitsen kauniita ja rohkeita kun ajatuksissani sattuu ja tapahtuu paljon enemmän...



Kaisu ja Veekku