Lue keskustelun säännöt.
En halua nähdä mieheni vanhempia
22.12.2012 |
Meillä on kolme lasta. Esikoinen on ensimmäisestä avioliitostani, joka päättyi mieheni kuolemaan. Nykyinen mieheni on adoptoinut esikoisen, eli on siis kaikkien lasteni isä. Nykyisen mieheni vanhemmat eivät käyttäydy edes asiallisesti, saati ystävällisesti, esikoistamme kohtaan. Kaksi nuorempaa saavat kehuja, lahjoja, huomiota. Kun esikoinen vaikkapa isovanhempien kyläillessä meillä soittaa aivan upeasti selloa tai laulaa, isovanhemmat eivät kiinnitä mitään huomiota. Eivät kehu, eivät kiitä. Ja soitto on jo jotakuinkin ammattitasoista, tutkintoja takana. Myöskään hienoon koulumenestykseen ei kiinnitetä mitään huomiota. Vain kaksi nuorempaa saavat kehuja. En halua näitä ihmisiä kotiini. En halua vierailla heidän luonaan. Mielestäni heidän isovanhemmuutensa ei ole paljonkaan arvoista myöskään biologisia lapsenlapsia kohtaan, koska se paljastuu omahyväisyydeksi ja puolueellisuudeksi tässä.
Kommentit (29)
mutta fakta on etteivät miehesi vanhemmat ole mitään sukua pojallesi eikä miehesikään ole.
Lopettakaa konserttien järjestäminen jos se tuottaa pahaa mieltä.
Isovanhemmuuteen ei voi pakottaa. Tunnesidettä ei voi pakottaa syntyväksi kenenkään välille.
Pääasia lienee se että teidän perheessä hommat toimii tasa-arvoisesti.
En ymmärrä miksi miehesi adoptoi esikoisesi, menettää paljon rahaakin. Ilmeisesti ei saa eläkettä isänsä jälkeen, Kelan tai vakuutusyhtiön toimesta.
Olitko sinä vai miehesi aktiivinen adoptioasiassa? Jospa miehesi on tehnyt jutun vain miellyttääkseen sinua tai saadakseen suosiosi. Olisiko tästä kyse ja miehen vanhemmat tietoisia asiasta.
Voihan se olla että ovat vanhakantaisia ihmisiä ja eivät pidä ajatuksesta että poikasi tulee perimään heidän hankkimaansa omaisuutta vaikkei ole mitään sukulaisuussuhdetta. Yleensä on tapana jättää omaisuus biologisille jälkeläisille.
Ovatko nuoremmat yhtä lahjakkaita kuin esikoisesi. Jos ei niin kateuttakin voi olla ilmassa. Lisäksi on niitä jotka eivät arvosta "viulun vinguttamista" tai muutakaan taidemusiikkiin viittaavaa.
Jos olet aikuinen otat asiat keskusteluun aikuisten kesken ilman lapsien läsnäoloa.
Totta on ettei sinun tarvitse sietää epäasiallista käyttäytymistä lasta kohtaan varsinkaan kodissasi.
Miten lapsi suhtautuu näihin tilanteisiin? Minkä ikäinen hän on? Jos on tutkintojakin takana kyse ei ole ihan pienestä lapsesta, veikkaan että yli 15 vuotiaasta tai jo lähes aikuisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos puhe ei auta, niin pitäkää tiukka linja, kunnes osaavat suhtautua asiallisesti kaikkiin lapsenlapsiinsa.
Kaikkia voisi kehua, tai sitten olla kehumatta ketään. Ja tietenkin ihmisenä oleminen jne on tärkempää kuin lahjakkuus. Näissä soittotilanteissa isovanhempien törppöys vain näkyy tavallistakin selvemmin.
Ja mieheni itse halusi adoptoida ja piti sitä suurena kunniana. Raha ei meillä näitä asioita ratkaise.
Ap.
Todellakin kaksi vanhinta lapsistamme huomaa tilanteen ja paheksuu sitä, mutta käyttäytyvät silti hyvin. Samoin minä. Ja mieheni. Ja esikoinen on tosiaan jo 16-vuotias.
Jokaikinen muu sukulainen käyttäytyy tasapuolisesti ja ystävällisesti. Sekä nykyisen että ensimmäisen miehen suku siis myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokaikinen muu sukulainen käyttäytyy tasapuolisesti ja ystävällisesti. Sekä nykyisen että ensimmäisen miehen suku siis myös. Ap
Meillä ainakin vielä tällä hetkellä miehen vanhemmat pitävät poikaani omana sukulaisenaan. Tapasimme mieheni kanssa, kun lapseni oli vähän päälle vuoden, mies pitää poikaa ihan omana poikanaan. Pojan biologinen isä ei pidä MITÄÄN yhteyttä poikaansa ja tämän tietää miehen vanhemmatkin. Nyt olen raskaana ja ainakin vielä he pitävät poikaani lapsenlapsena. Ja toivottavasti tämä jatkuu.
Ymmärrän vallan hyvin sinua, minäkään en haluaisi käydä tuollaisilla, koska lapsi kuitenkin menee kaiken edelle. Mies on itse sanonut, että jos hänen sukulaiset alkavat kohdella poikaani huonommin kun meidän yhteinen lapsi syntyy, hän itse katkaisee välit eikä tarvitse sitten nähdä kuulemma pienempääkään. Mies siis itse päättänyt tämän, koska hänelle poikani on kuin oma poika.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omilta vanhemmilta sallitaan vaikka mitä törppöilyä, sanotaan asiasta ja sovitaan. Kukaan ihminen ei ole täydellinen. Asiasta tuli mieleen veljeni vaimo, joka on aina haukkumassa minun vanhempiani jos mistäkin syystä, vaikka hänen omat vanhempansa käyttäytyvät paljon ikävämmin.
Toisaalta: Miksi niitä musiikkiesityksiä pitää ylistää? Eikö riitä, että kuuntelee? Eiköhän sillä lapsellasi ole kehujia riittänyt, jos on niin taitava. Voisiko vanhin lapsenne olla vähän vähemmän esillä miehesi vanhemmilla ja antaa tilaa pienemmille?
Joulurauhaa sinunkin mieleen, ap!
Pistäisi välejä poikki, mutta pyytäisin miestä kysymään vanhemmiltaan, onko tuollainen käytös heistä asiallista. Ketään ei voi pakottaa rakastamaan, mutta asiallinen ja tasapuolinen käytös pitäisi olla lasten läsnäollessa päämääränä. Lapsi on varmaan jo sen verran iso että hänelle voi myös selittää tilanteen...vaikka eipä tuota voi selittää kovin kauniisti..