Mitä ajatuksia herättää koti, jossa kaikki aivan uutta?

Lähinnä, että asukkaat ovat hyvin toimeentulevia ja kenties siinä elämäntilanteessa, että on juuri "perustettu" koti eli esim hankittu talo jossa aiotaan asua pitkään ja siksi kotiin panostetaan.



En kyllä totta puhuen edes kiinnitä tuohon huomiota.

Todennäköisesti vanhemmat ja isovanhemmat ovat vielä elossa.

valmissisustukseen, varmaan pitäisi olla Corbusieria ja design valaisimia tuollaisessa kämpässä. Näyttelytila enemmän kuin koti.



Ei mitään elämisen kerroksia, ei tarinoita perheestä.... kalseaa.... mielenkiinnotonta



Tiesittekö muuten että keskikokoisen Tuplakuplan (hinta Anttilassa 399,90€) valmistuskulut on n 20€:D Hyvä kusetus - taas maksetaan "merkistä"

ja kylmää. Mulle tulee silloin tunne, että koti ei ole todellinen koti vaan sisustettu vaan jotenkin ulkopuolisille näyttämisen takia.

Itse uutuus ei varmaan herättäisi mitään vaan yksityiskohdat. En minä kiinnitä huomiota tuollaisiin.

Kun muuttivat, ottivat ylimääräistä lainaa, että saivat uusittua ihan kaikki kalusteet. Heillä on aika persoonatonta, näyttää, kuin tulisi johonkin hotelliin. Jos sellaisesta tykkää, on se varmaan hienoa.



Sitä en sitten tiedä, mitä hienoa siinä on, kun heiltä hajosi pyykinpesukone ja nyt on niin kovat velat, ettei mitään mahdollisuutta ostaa uutta. Marisevat sukulaisilleen, että voisiko joku vipata rahat. Mikään tavallinen pesukone ei tietysti kelpaa, 800 euroahan on pesukoneesta minimihinta.



Ja asenne muita kohtaan on sitten kohdallaan. Kyseisen veljen vaimo haukkuu mm. miehiemme vanhempien kotia, koska siellä on huonekaluja eri aikakausilta. Hän ei voi sietää, miten kamalaa siellä on, kun on vanhoja huonekaluja! On useasti sanonut, että heittäkää KAIKKI pois ja ostakaa uutta, että hänen kelpaa tulla kylään!



Kyseisen naisen äiti kuulemma pistää sisustuksen 5 vuoden välein uusiksi. *rolleyes*

valmissisustukseen, varmaan pitäisi olla Corbusieria ja design valaisimia tuollaisessa kämpässä. Näyttelytila enemmän kuin koti.

Ei mitään elämisen kerroksia, ei tarinoita perheestä.... kalseaa.... mielenkiinnotonta

Tiesittekö muuten että keskikokoisen Tuplakuplan (hinta Anttilassa 399,90€) valmistuskulut on n 20€:D Hyvä kusetus - taas maksetaan "merkistä"

Se olisi ihan hauska, mutta otsallaankin näkee, että tuotteen hinnassa on roimasti ilmaa. Ja mitä sillä saa? Kasan muovia!

400 euroa ei hyvästä valaisimesta ole vielä hinta eikä mikään. Mutta jostain muovipallosta se on törkeä hinta vaikka suunnittelija olisi kuka!

ja kylmää. Mulle tulee silloin tunne, että koti ei ole todellinen koti vaan sisustettu vaan jotenkin ulkopuolisille näyttämisen takia.

Varsinkin jos on kalliita merkkikalusteita, niitä jotka kaikki tunnistaa, tulee sellainen olo, että ihmiset ostaa niitä vaan että muut ajattelisivat että onpa noilla rahaa.

Jos on jotakin Ikean kamaa tmv. Sotkan mdf tai lastulevyä, niin ei kiinnosta. Tämä olisi niin tyypillinen koti.



Sitten jos olisi laadukkaita materiaaleja, kaunis kokonaisuus jossa värit harmoniassa, niin ajattelisin, että voi kunpa meilläkin olisi nämä huonekalut! Olisi se kokonaisuus, kun nyt meillä on vain yksittäisiä hyviä huonekaluja.



Jos koti olisi kuin Glorian sisustussivuilta, ajattelisin perheen olevan ennenkaikkea varakas. Nykyään sellaiseen sisustuslehtisisustukseen saa helposti palamaan n. 20-30.000 euroa.



Jos itse ostaisin haluamani sohvan, kaksi nojatuolia, uuden tv:n, kaksi olohuoneen laatumattoa, menisi pelkästään näihin n. 13.000 euroa rahaa... (sohva 2500-3000 e, nojatuolit yhteensä 3000 e, aidot itämaiset matot 5000 e, 55" hyvälaatuinen taulutelevisio 2000 e)



Lisäksi tarvitsisin kaksi vitriinikaappia (Boknäsin Villinki yht. n. 3000-5000 e) ja keittion pöytä ja tuolit (Wilma) yht. 3000 e)



Eli näihin menisin yhteensä n. 21.000 e...



Eipä taida meikäläisellä olla koskaan varaa!

Meillä on vähän tavaraa, ja vähän vanhaa tavaraa, koska emme ole saaneet mitään vanhana, vaan olemme joutuneet ostamaan kaiken uutena. (Ei siis mitään perintöhuonekaluja ym).



Talommekin sattuu olemaan uusi.



Jos siis näen talon, jossa on kaikki aivan uutta, ajattelen, että talossa ei ole asuttu kauaa, eikä ole ollut aikaa tai rahaa laittaa taloa. EIkä ole perintöhuonekaluja.

Mutta syys on se, että muutettiin juuri suomeen ulkomailta, eikä vanhaa tavaraa kovin paljoa ole koska ei haluttu raahata mukana pitkiä matkoja.



Mutta en mä usko, et kukaan tänne kylään tuleva kiinnittäis siihen mitään huomiota, et kaikki on uutta. Ei meillä ole mitään niin tunnistettavia tuotteita, että niistä kuka tahansa osaisi sanoa, et onko ne nyt muutaman kuukauden vai vuoden vanhoja. Tai vaikka 10 vuottakin...

niin se on muka parempi kuin siuluton uusin kalusten sisustettu koti?

tai olisko meidän koti nyt kivempi, jos oltais edelllisestä kämpästä tuotu ne 90-luvulla opiskelijabudjetilla ostamamme kalusteet uuteen ok-taloon?

Meillä ei ole mitään perintötavaroita, mistä niitä saisi?

'(Mikä ei ole ollenkaan varmaa, jos niissä nyt ei ole hintalaput kyljessä), niin kai mä miettisin, että miksi on haluttu tai ollut pakko laittaa kaikki uutta. Onko sattunut jotain, minkä takia mitään vanhaa ei ole - vaikka just se tulipalo? Onko vaihdettu maata? Onko joku syy, minkä takia yhteys entiseen on haluttu katkaista eli häpeääkö tai pelkääkö ne menneisyyttään jotenkin?Onko ne jossain todistajansuojeluohjelmassa? Väkivaltainen exä? Noudukkaita ja häpeää entistä köyhyyttään?



Mut sit mä kai ajattelisin, että eipä kuulu mulle.

Jos on jotakin Ikean kamaa tmv. Sotkan mdf tai lastulevyä, niin ei kiinnosta. Tämä olisi niin tyypillinen koti.

Sitten jos olisi laadukkaita materiaaleja, kaunis kokonaisuus jossa värit harmoniassa, niin ajattelisin, että voi kunpa meilläkin olisi nämä huonekalut! Olisi se kokonaisuus, kun nyt meillä on vain yksittäisiä hyviä huonekaluja.

Jos koti olisi kuin Glorian sisustussivuilta, ajattelisin perheen olevan ennenkaikkea varakas. Nykyään sellaiseen sisustuslehtisisustukseen saa helposti palamaan n. 20-30.000 euroa.

Jos itse ostaisin haluamani sohvan, kaksi nojatuolia, uuden tv:n, kaksi olohuoneen laatumattoa, menisi pelkästään näihin n. 13.000 euroa rahaa... (sohva 2500-3000 e, nojatuolit yhteensä 3000 e, aidot itämaiset matot 5000 e, 55" hyvälaatuinen taulutelevisio 2000 e)

Lisäksi tarvitsisin kaksi vitriinikaappia (Boknäsin Villinki yht. n. 3000-5000 e) ja keittion pöytä ja tuolit (Wilma) yht. 3000 e)

Eli näihin menisin yhteensä n. 21.000 e...

Eipä taida meikäläisellä olla koskaan varaa!

Noissa sisustuslehdissä on niin kalliita juttuja, että joku 20-30 000 euroa ei vielä ole mikään raha.

Entisestä persoonallisesta kodista tuli aivan hirveä. Ei todella kannata ostaa koko olohuoneen, ruokailutilan, työhuoneen kalusteita samaa sarjaa, tulos on puistattava.

Jos laittaisin kaikki kodin huonekalut uusiksi, lastenhuoneita myöten, saisin rahaa palamaan n. 40-50.000 e helposti! Tähän kyllä kuuluisi jos lasten uudet läppärit, ja taulutelevisiot, uudet kirjahyllyt olohuoneeseen, ja makuuhuoneeseen uudet kalusteet mm. Unikulman sänky, ja taulutelevisio makkariin.



Joo, 50.000 e riitäisi kyllä sellaiseen sisustuslehti sisustukseen, kunhan nyt ei mitään antiikkia tai Artekin klassikko-huonekaluilla sisusta!

perittyä? Että minkälainen tausta heillä on, jos sieltä ei ole mitään jäänyt tai jos sitä jäänyttä ei haluta lainkaan. En siis tarkoita, että kodin pitäisi olla museo tai kirpputorin näköinen, mutta jos ei löydy yhtäkään huonekalua, valaisinta tai vaikka taidetta suvun, isovanhempien tai omien vanhempien perintönä.



Täysi historiattomuus kodissa on mielestäni hämmentävää. Vaikka tietysti antiikki on joidenkin mielestä yksinkertaisesti rumaa tms.

Meidän edellinen koti oli homeen runtelema. Oli pakko ostaa kaikki uutena ja ajaa vanhat kaatopaikalle. Ei voitu ottaa sitä riskiä, että siirretään kaikki homeitiöt uuteen taloon. Oli muuten ihan järkyttävää henkisesti ja rahallisesti.



Jos joku meidän ratkaisua pohtii ja sitä päivittelee niin omapa on päänsärkynsä.

Rakensivat talon ja uusivat samalla kaikki huonekalut. Outoa tässä oli se, että uusi tyyli oli niin kaukana entisestä. Kaikki uudet kalusteet olivat kallista designia ja klassikoita tyyliin Artek ym. ja olohuoneeseen ostettiin parit Egg-tuolit. Rakennusbudjetista ilemisesti aika iso osa varattiin uuteen sisustukseen.

perittyä? Että minkälainen tausta heillä on, jos sieltä ei ole mitään jäänyt tai jos sitä jäänyttä ei haluta lainkaan. En siis tarkoita, että kodin pitäisi olla museo tai kirpputorin näköinen, mutta jos ei löydy yhtäkään huonekalua, valaisinta tai vaikka taidetta suvun, isovanhempien tai omien vanhempien perintönä.

Täysi historiattomuus kodissa on mielestäni hämmentävää. Vaikka tietysti antiikki on joidenkin mielestä yksinkertaisesti rumaa tms.

Tosin mitään antiikkia tai taidetta ei kyllä löydy heiltäkään, korkeintaa muutama arabian kippo.

Toisen isovanhempani luona tupakoitiin sisällä, ei todellakaan tee mieli ottaa omaan kotiin mitään sieltä, niin karmea haju oli kun kämpää tyhjennettiin roskalavalle.