Miten suhtaudun sinusta ikärajoihin

Omat lapseni eivät ainakaan oo sitä tyyppiä että ois mitään traumoja saaneet näiden rajojen seurauksena mitä meillä on noudatettu tai sanoneet ikinä että pelottais.



Jos lapseni tulis mulle sanomaan että häntä nyt pelottaa tuo, niin sitten ne sellaset elokuvat pistettäs lapselta ainakin vähäks aikaa kieltoon ja ottaisin lapsen syliin, hyssyttelisin, pusuttelisin ja juteltais asiasta avoimin mielin et saatais kaikki pelot ja murheet laukeemaan ja lapsi vois jatkaa ilosesti temmellystään. :)



Mut tossahan on kyse meilläkin murrosikäsistä, et eivät hyö tuollasta olematonta pelkää???? sitten vois olla erijuttu jos 7-8vuotias tuollasia k16 ja k18 leffoja kattelis ja siinä oon ehdottomasti vastaan, et meillä tuommonen ei käy päinsä, lapset haluun pitää tiettyyn pisteeseen asti kuitenkin hyvin lapsena ja sitten antaa sopivas vaihees kun rupee tulee murrosikä niin hituselleen löysäämään askel askeleelta sitä remmiä.. :)) eli vaikka meillä ei oo enää 12-13vuotiaana elokuvien suhteen mitään rajoja, niin monia muita ehdottomia rajoja kyllä tuon ikäiseltä vielä löytyypi kun kotona asuupi ja kehitys sen verran kesken :)



Eli rakastan hoivata ja huolehtia mun lapsista. Annan paljon hellyyttä, minkä ilmaisen kosketuksella ja juttelulla avoimesti kaikesta. Sellainen äiti olen.



Ja lapseni ei oo muutenkaan tälläsissä elokuva asioissa oikeasti sitä herkintä tyyppiä, herkkyys voi näkyä ennemmin ihan muissa jutuissa sitten..



Näin olen huomannut.

Ja sille, joka epäilee tietääkö opettaja kotioloista niin paljon, että voi näin sanoa. Esim. kolmasluokkalaiset ovat pääsääntöisesti vielä niin aitoja ja lapsellisia, että kertovat asiat niinkuin ne ovat. Olemme luokkani kanssa keskustelleet miksi elokuvissa ja peleissä on ikärajat. Lapsen ajattelu ei ole vielä kehittynyt sille tasolle, että kykenisi selkeästi erottamaan toden keinotekoisesta. Lisäksi peleissä ja elokuvissa luodaan monenlaisilla efekteillä tunnelmia, eivätkä ne ikävä kyllä näissä K16 jne. jutuissa ole mitään rauhallisia, lapsen mieltä kehittäviä.

opetan näitä 9-11-vuotiaita lapsia, jotka saavat katsoa elokuvia ja pelata pelejä, jotka eivät ole heidän ikäisilleen tarkoitettuja. Tämä näkyy kaikessa; kirjoitelmissa, kuvistöissä, puheissa ja ennen kaikkea käytöksessä. Todella surullista, että vanhemmat eivät sen vertaa suojele lapsiaan, että noudattaisivat ikärajoja :(

saako tällaisissa perheissä, joissa brassaillaan sillä, että ikärajoja ei noudateta, lapsi kertoa vanhemmille, jos pelottaa?

Onko näillä lapsilla ja vanhemmilla muuten luottamukselliset välit, lapsi voi kertoa vanhemmalle aina ilot, surut, huolet, pelot? Osaako vanhempi olla pahoillaan, jos huomaa, että nyt lasta pelottaa liikaa?

Vai millaiset on lasten ja vanhempien välit, onko se kuitenkin niin, että vanhemmat odottaa, että ne lapset on "tosi reippaita", koska pelaa niitä k-18 pelejä tai katsoo niitä k-16 -elokuvia?

Vanhemmat esittävät livenä niitä pornosessioita jurrissa. Että ottakaa lapset oppia.

opetan näitä 9-11-vuotiaita lapsia, jotka saavat katsoa elokuvia ja pelata pelejä, jotka eivät ole heidän ikäisilleen tarkoitettuja. Tämä näkyy kaikessa; kirjoitelmissa, kuvistöissä, puheissa ja ennen kaikkea käytöksessä. Todella surullista, että vanhemmat eivät sen vertaa suojele lapsiaan, että noudattaisivat ikärajoja :(

mitä kunkin kotona saa tehdä ja mitä ei? Epäilen vahvasti.

kyllä erittäin mielellään kovaan ääneen kertovat mitä elokuvia katsovat ja pelejä pelaavat. Niin ja unohdin tuosta edellisestä viestistä vielä nämä energiajuomien lipittäjät; niihin ei kai nyt virallisia ikärajoja ole olemassa, mutta tämäkin näkyy varsinkin käytöksessä. Tässä yksikin päivä pojat kehuskelivat kuinka olivat aamupalaksi ostaneet lähikaupasta ES:n puoliksi ja menohan koulussa on sitten juurikin sen mukaista.

Ja kyllä, olin tästäkin asiasta yhteydessä koteihin.

et suojele lapsiasi haitallisilta asioilta? Miksi he eivät voi odottaa niitä merkittäviä vuosia, jolloin ajattelu ja tunne-elämä on valmiimpi vastaanottamaan noita juttuja? Miksi arvelet ikärajojen olevan?

Omat lapseni eivät ainakaan oo sitä tyyppiä että ois mitään traumoja saaneet näiden rajojen seurauksena mitä meillä on noudatettu tai sanoneet ikinä että pelottais.

Jos lapseni tulis mulle sanomaan että häntä nyt pelottaa tuo, niin sitten ne sellaset elokuvat pistettäs lapselta ainakin vähäks aikaa kieltoon ja ottaisin lapsen syliin, hyssyttelisin, pusuttelisin ja juteltais asiasta avoimin mielin et saatais kaikki pelot ja murheet laukeemaan ja lapsi vois jatkaa ilosesti temmellystään. :)

Mut tossahan on kyse meilläkin murrosikäsistä, et eivät hyö tuollasta olematonta pelkää???? sitten vois olla erijuttu jos 7-8vuotias tuollasia k16 ja k18 leffoja kattelis ja siinä oon ehdottomasti vastaan, et meillä tuommonen ei käy päinsä, lapset haluun pitää tiettyyn pisteeseen asti kuitenkin hyvin lapsena ja sitten antaa sopivas vaihees kun rupee tulee murrosikä niin hituselleen löysäämään askel askeleelta sitä remmiä.. :)) eli vaikka meillä ei oo enää 12-13vuotiaana elokuvien suhteen mitään rajoja, niin monia muita ehdottomia rajoja kyllä tuon ikäiseltä vielä löytyypi kun kotona asuupi ja kehitys sen verran kesken :)

Eli rakastan hoivata ja huolehtia mun lapsista. Annan paljon hellyyttä, minkä ilmaisen kosketuksella ja juttelulla avoimesti kaikesta. Sellainen äiti olen.

Ja lapseni ei oo muutenkaan tälläsissä elokuva asioissa oikeasti sitä herkintä tyyppiä, herkkyys voi näkyä ennemmin ihan muissa jutuissa sitten..

Näin olen huomannut.

mutta toivottavasti ette sinisilmäisesti aina usko, kun vaikka neljäsluokkalainen kivenkovaankin väittää, ettei ole ketään kiusannut

Ja siksi annan lasteni tietyssä vaiheessa alkaa jo katsomaan noita elokuvia, koska muistan omilta ylä-aste ajoiltani sellaisia ns. arkoja kusihousuja, niin mä haluan omille lapsille vähän kasvattaa sitä kuortaki et tottuu näkee kaikenlaista ja käsittelee sitä, eikä oo ihan sellanen avuton nynnerö, kaikesta tietämätön ja liian lapsellinen murrosikänen, jälkijunassa tulevia.



Itse oon kypsyny tosi varhain ja ehkä senkin takia haluan potkia omia lapsia sopivassa suhteessa persuuksille siinä et hyökin kasvais ja kehittyis ripeään tahtiin. Pidän vaan sellasesta kasvatustyylistä, että rohkastaan ihan reippaasti kasvamaan ja aikuistumaan tietyssä vaiheessa isoillakin ikään sopivilla harppauksilla.



Eli meillä rohkaistutaan ja olemattomia ei pelätä. :)

Meillä on 13v. saanut pikkuisen maistaa minun tai isänsä lasista kaljaa tai siideriä ettei tarvitse tuolla kavereiden kanssa sitten kokeilla. :)

Katsotaan asiaa myöskin lapsen luonteen perusteella eli jos lapsi on rauhallinen, tunnollinen ja noudattaa meidän laatimia yhteisiä sääntöjä, niin sitten voi saada vapauksia, luottamusta ja etuoikeuksia joista yksi kivana on varmaan sellainen että tälläisen kunnollisen ja luotettavan lapsen voisinkin päästää 16v. jo käymään niissä kotibileissä ja antaa siellä ottaa muutaman ilman että meidän tarvitsee nipottaa siitä sitten kotona..

Mutta jos lapsen luonne on rauhaton rämäpää ja ei tiedä että osaako hallita sitä hommaa niin etteikö lähtis henki niin yhtään jos tällästä epäilen tai tunnen niin pidän sen rajan siinä 18-vuodessa eli tälläisen lapsen kanssa nipotan sitten sinne asti.

Eli ylä-asteelaisen ryyppäämistä en hyväksy. Mutta KUNNOLLISELLE 16veelle voisinkin pari tarjota. :)

Mäkin sain pikkusen maistaa teininä --> vedin kunnon kännejä 14-vuotiaana.

Mutta joo, mähän en ollutkaan "kunnollinen". Mun kaveri sitten puolestaan oli, lettipäinen luokan priimus. Se tosin sitten vetikin sellaisia koomia yläasteen ajan, että siinä ei ollut mitään järkeäkään. Hän oli just se luotettu valio-oppilas, ja on siis edelleenkin todella ihana ja fiksu aikuinen ihminen. Ja osaa nykyään käyttää alkoholiakin.

Mutta jotenkin nää perustelut on aina niin kovin naiiveja.

Ja siksi annan lasteni tietyssä vaiheessa alkaa jo katsomaan noita elokuvia, koska muistan omilta ylä-aste ajoiltani sellaisia ns. arkoja kusihousuja, niin mä haluan omille lapsille vähän kasvattaa sitä kuortaki et tottuu näkee kaikenlaista ja käsittelee sitä, eikä oo ihan sellanen avuton nynnerö, kaikesta tietämätön ja liian lapsellinen murrosikänen, jälkijunassa tulevia.

Itse oon kypsyny tosi varhain ja ehkä senkin takia haluan potkia omia lapsia sopivassa suhteessa persuuksille siinä et hyökin kasvais ja kehittyis ripeään tahtiin. Pidän vaan sellasesta kasvatustyylistä, että rohkastaan ihan reippaasti kasvamaan ja aikuistumaan tietyssä vaiheessa isoillakin ikään sopivilla harppauksilla.

Eli meillä rohkaistutaan ja olemattomia ei pelätä. :)

Ei vittu mikä ihminen, ei voi muuta sanoa.

Ei meilläkään "turhia pelätty". Eiku pelättiin kyllä, mutta sitä ei saanut koskaan näyttää vanhemmille, kun piti olla vahva.

Sitä vahvuutta meikäkin sitten purki aika ajoin aika rankalla tavalla nyhveröiden kiusaamiseen.

Hienoa, eikö?

eikä sitä muuteta millään typerällä "kasvatan lapseni kovaksi"-perusteella.

että nämä äidit, jotka antavat lastensa katsoa ihan mitä vaan, kun "ei lapsi olemattomia pelkää", ovat samalla niitä, jotka eivät osaa erityisen hyvin kirjoittaa ja ilmaista itseään.



Itse pyrin aina pelaamaan pelejä itse (tai pistän puolison pelaamaan) ennen kuin annan lapsen pelata. Tuntuu, että suurin osa nykyaikuisista ei ymmärrä, kuinka elävää ja todellisen tuntuista väkivalta yms. peleissä voi nykyään olla.



Jos peli muuten vaikuttaa sopivalta (esim. ikäraja tuleekin lievästä seksuaalisesta sisällöstä tai siitä, että huumeet esitetään pelissä negatiivisessa valossa) saatan antaa pelin nuoremmallekin, ei ikärajoja tarvitse orjallisesti noudattaa.



Mutta ei niille lapsille silti tarvitse sitä pahinta verilöyly mäiskintää antaa.

Et voi syyttää siitä elokuvia että olet kiusannut! :D



Hei haloo...



Kaikki lähtee itsestään.

no mielummin minä annan katsoa pornoakin kun väkivaltaa. Jos siinä kaksi aikuista ihmistä harrastaa vaapaehtoista seksiä ja vaikka kuinka lähikuvilla olisi kuvattu on se kuitenkin luonnollisempaa kuin vetää konetuliaseella pitkin kyliä väkeä matalaksi.



Mutta meilä mennään ikärajojen mukaan, en ymmärrä miksi pitäisi osallistua aikuisten maailmaan ennen kuin on aikuinen? Kyllä ne ehtii nähdä sitten oikean ikäsenäkin, jos halua on.

mä halusin ensin lukea itse Zlatanin elämänkerran ennen kuin annoin sen 10 vuotiaalle. Ei tarvii tuon ikäisen lukea mitään känni, huume, seksiseikkailuja. Mutta eipä niitä tuossa kirjassa sitten kyllä ollutkaan...

sekä kerrotaan mitä se kiusaaminen aiheuttaa kiusatulle ja ihan oikeasti ollaan KUNNOLLA sitä kiusaamista vastaan ja lapsen luonne on empatiakykyinen ja myötätuntoinen, niin ei hän kiusaa..



Tosin...



Vaikka kotona olisi neuvottu napakasti että kiusata ei saa, sekä että lapsen luonne on kiltti, empatiakykyinen ja myötätuntoinen, niin lapsi on kiusannut ihan vaan LAPSELLISUUDESTAAN ja siitä että on vielä ns. niin tyhmä koska on tosi kypsymätön ja kehittymätön ihmisenä ja sitten vasta aikuisempana/aikuisena tajuaa et ei helvetti! miten väärin olenkaan voinut tehdä ja katuu...



Toki lapsi voi matkia sopimattomista elokuvista jotain. Jos siinä elokuvassa on joku seksipommi niin joku pieni tyttö haluaa alkaa leikkimään semmoista. Jne. Mut kyseessä on kuitenkin 12-13vuotias, eikö sellainen ole vähän erillainen kuitenkin kun 7-8vuotias, ymmärtää paremmin fiktiivisen ja faktan erot, tuskin tuon ikäisen tarvitsee enää elokuvia matkia kun matkiminen tuossa iässä rupeaa olemaan jo muutenkin noloa eli tuon ikäisellä on kyllä aivoja sen verran et pystyy ainakin tuollaset elokuva asiat käsittelemään...



Ennemmin olisin huolissani jos 12-13vuotias uskois että nuo elokuvat on totta vaikka siinä ei sanottais että perustuu tositapahtumiin. Sellaiset elokuvat jotka perustuu toteen, niin niihinhän on aina liitetty tuo sanoma. Kysyisin sillon että uskotko todella että tuossa tapahtuu noille tyypeille oikeasti noin, eikä tuo ole näytelmää?? se olisi sillon yhtä "paha" asia kuin että 12-13vuotias uskoo edelleen joulupukkiin...



Mutta en tosiaan usko että kiusaamises ainakaan pelkästään mistään elokuvista johtuu, johtuiskohan ihan siitä että olet silloin ollut vaan tosi tyhmä ja lapsellinen ja hyvin kehittymätön ihmisenä, mitä et enää ole ja olet sitä kautta sitten tajunnut ne teot mitä olet itse tehnyt sillon todella väärin toiselle. Kiusaaminenhan ei ole oikein koskaan, vaikka kiusattu olis itse lapsellisuudessaan tehnyt töllön töitä. Hänkin varmasti häpes jo niitä itse nyt aikuisuudessaan, koska ikä kasvattaa ja kypsyttää, ei siihen sinun kiusaamista ois tarvittu. Kanna nyt vaan vastuus siitä että olet aiheuttanut ehkä kiusaamisellasi mielenterveys ongelmia toiselle ja opi elämään sen kanssa + pyydä anteeksi jos se on mahdollista.

Äitiys on paljon muutakin kun elokuvien ikärajoja. Mutta todella piittaamaton ainakin. Nykyään k-18 elokuvat on todella harvassa. Suurin osa toimintaelokuvista on k-16. Pitää olla todella raakaa menoa, kauhua tai pornoa tms. että elokuva luokitellaan k-18 ikärajalliseksi. Sitäpaitsi tuo k-18 ikäraja tarkoittaa, että se on lapsilta kielletty laissa. Koskee mys pelejä. Sama tosiaan lain mukaan, kuin ostaisit alkoholia tai tupakkaa lapsellesi. K-16 vielä ymmärrän 13-vuotiaalle, mutta k-18 on jotain aivan muuta.

Lyhyesti sanottuna.