Taaperon kilahdukset! Miten olette toimineet?

Säännöllinen päivärytmi aterioineen kaikkineen.

Täällä kolme poikaa ja ovat oppineet, että ruoka-aikoina syödään pöydässä ja ulos lähdetään ajallaan.

Nälkä on sen verran pinnalla ruokailuitten lähestyessä, että mielellään tulevat syömään. Myös ulkona viihtyvät ja tietävät, että pukeutuminen on sitä ennen.

Jäähyjä ei olla harrastettu koskaan. Mielestäni lapsen kiukuttelulle on aina joku syy (väsymys, turhautuminen, huomiohakauisuus tai jotain muuta) ja ei siinä eristäminen = jäähy ole oikea lääke, vaan aikuisen antama huomio.

kun raivoaminen alkoi, meni vain pahemmaksi. Aina syöty samaan aikaan ja menty pihalle samaan aikaan. Silti pukemisista sai tapella. Ja pihalla viihtyy parhaiten. Ensimmäisessä uhmassa 1v 10kk ei ymmärtänyt jäähyjä joten niitä en käyttänyt. Pysyin itse rauhallisena enkä lähtenyt mukaan kiukuttelemaan. Varoittelin etukäteen lähdöistä, ei auttanut. Kolmen varoituksen jälkeen puin väkisin ja monesti joutui kantamaan potkivaa, lyövää ja huutavaa lasta. Ei kestänyt kovin kauaa, muutamia viiikkoja.

Toinen uhma 2v 5kk ei ollut enää yhtä paha. Heittäytyi kyllä huutamaan ja potkimaan, mutta ne kesti minuutteja, kun ensimmäisessä saattoi huutaa tunninkin kerrallaan. Toisessa uhmassa käytettiin jäähyä ja se toimi ainakin tähän lapseen hyvin. Joskus myös huijaaminen toimi, mutta ei läheskään aina. Kiiressä olen joutunut turvautumaan myös lahjomiseen, saat jotain hyvää jos tulet nyt vauhdilla. Se ei välttämättä ole kuitenkaan hyväksi, mutta kiireessä toimi.

Kummatkin loppuu omalla painollaan. Tuntui ikuisuudelta, mutta jälkikäteen mietittynä kestänyt vain viikkoja.

en ole kertaakaan karjunut tuolle taaperolle noissa tilanteissa (ainakaan vielä). Kovasti olen sanonut kyllä jos on hermo meinannut mennä.



Kiitos viiden lapsen äidille ja muillekin vinkeistä, söi muuten äsken oikein hyvällä ruokahalulla :)



Toi meidän vauva on joko uudesti syntynyt buddha tai sitten ihan vaan vauva ettei ymmärrä että lelu viedään,ei ikinä ole vielä marissut asiasta mutta isompi varmaan ymmärtää jo enemmän siksi olen yrittänyt ettei ottaisi koko ajan toisen kädestä niitä leluja koska se päivä vielä koittaa että pienempikin tajuaa mitä tapahtui.



Muistan omista raivareista senverran että omaan huoneeseen laitettiin rauhoittumaan ja jossain vaiheessa joutui itse sitten miettimään mitä tuli tehtyä,eli en saanut huomiota kun vitutti.

Olin silloin toki jo paljon vanhempi kuin tuo oma kiukkupussini nyt.



Tuli vain tuosta mieleen että huomiota vai ei,nyt olen kulkenut sitä keskitietä ja jonkun aikaa jaksanut nätisti sanoa ja jutella mutta jos raivari jatkuu olen antanut lapsen mylviä aikansa esim. eteisessä ennen kuin alan pukemaan tms.



Tiedän kyllä että tämä on se ns. helppo vaihe ja kaikki pahenee ja sittenhän huomaan jne. mutta sen takia juuri haluaisin saada tähän hommaan jotain rotia ennen kuin kaikki on tuplaten vaikeampaa.



ap

sekään ole auttanut. Jos lapsi alkaa raivoamaan pihalla, että mennään tonne ja siihen suostuukin niin sitten alkaa huuto että ei vaan tonne. Eli mikään ei kelpaa. Kaikkien kanssa ei vaan pääse helpolla.