Onko muka olemassa joku joka ei pelkää pimeää?

mut sen lisäks pelkään niitä muitakin, psykopaatteja ja muita hulluja, tuksua myös.



-18

Pimeässä ei ole mitään pelättävää, päinvastoin se voi tuntua hyvinkin turvalliselta.

Jos näillä leveysasteilla asuva paljasjalkainen suomalainen nainen pelkää jotain spöökejä, niin ehkäpä kannattaisi hankkia joko lääkitys tai menolippu valoisemmille apajille..



Ihan oikeesti..=))))

Jos näillä leveysasteilla asuva paljasjalkainen suomalainen nainen pelkää jotain spöökejä, niin ehkäpä kannattaisi hankkia joko lääkitys tai menolippu valoisemmille apajille..

Ihan oikeesti..=))))

Sitä kutsutaan vilkkaaksi mielikuvitukseksi. Kyllä minäkin järkevänä ihmisenä tiedän, ettei mitään "spöökejä" ole olemassa. Pimeässä kuitenkin tulee kaikki lapsuuden möröt ja kummitukset elävästi mieleen, ja vaikka sitä kuinka yrittäisi nauraa moiset ajatukset pois, siellä ne ovat silti, taustalla. Eikä se tajunnan pimeä puoli ole mitenkään epätavallista, vai miksi luulet että ihmiset ylipäätään ovat kautta aikojen kummitustarinoita keksineet?

Pimeässä ulkona tulee mieleen kaikki se, mitä siellä voisi olla - epämääräisistä raiskaajista ja murhamiehistä lähtien ties mihin kuvitteellisiin demoneihin. En osaa analysoida vaistomaista pelkoani joten en tiedä mitä "oikeasti" pelkään. Ehkä se menee niinkin syvällisesti, että pelätessään pimeää ihminen pelkääkin kuolemaa.

Totaalista pimeyttä en kuitenkaan yleensä pidä pelottavana, ainakaan sisällä. Pelottavampana pidän syviä varjoja.

Pelkäsin lapsena, kuten luultavasti kaikki, mutten enää aikuisena. Pimeä on vain pimeää.

No myönnettäköön se, että jännitän pimeällä ajamista enemmän, koska tuolla kulkee noita urpoja joilla ei ole heijastimia ja se pelottaa että ne hyökkäävät auton alle. Valitettavan paljon näkee lapsiakin joilla ei ole heijastinta. Aikuisethan on yleensä vielä mustissa vaatteissakin, joten havainnointi on todella vaikeaa.

Koiranulkoiluttajatkin voisivat laittaa siihen koiranhihnaankin/koiralle heijastimia, niin sen rekunkin näkisi sitten..



Tämä meni heijastimesta paasaamiseksi, mutta niitä ihmisiä joilla ei ole heijastinta, hieman pelkään pimeässä ajaessani.

Aikuinen ihminen jolla on ihan järjenvastainen pimeänpelko. Jos kävelen täysin pimeällä kadulla (asun maalla) tunnen sellaista pakokauhua että saan todella tehdä työtä etten rupea juoksemaan. Hyvä että muistan hengittää, ja kyynelet meinaa tulla silmiin. Tämä lienee se tila jota (lieväksi) fobiaksi kutsutaan?



Myös mielikuvitukseni on aivan liian hyvä, se ei auta asiaa. Aamupimeässä hallitsen itseni paremmin kuin iltapimeässä.



Tämä on epämiellyttävää, mutta ei kuitenkaan rajoittavaa koska 75% kerroista pystyn järkeilemään itseni kanssa. Toisina kertoina taas olen maannut koko yön pissahädässä sängyssä kun en ole halunnut pimeässä mennä vessaan.

Aikuinen ihminen jolla on ihan järjenvastainen pimeänpelko. Jos kävelen täysin pimeällä kadulla (asun maalla) tunnen sellaista pakokauhua että saan todella tehdä työtä etten rupea juoksemaan. Hyvä että muistan hengittää, ja kyynelet meinaa tulla silmiin. Tämä lienee se tila jota (lieväksi) fobiaksi kutsutaan?

Myös mielikuvitukseni on aivan liian hyvä, se ei auta asiaa. Aamupimeässä hallitsen itseni paremmin kuin iltapimeässä.

Tämä on epämiellyttävää, mutta ei kuitenkaan rajoittavaa koska 75% kerroista pystyn järkeilemään itseni kanssa. Toisina kertoina taas olen maannut koko yön pissahädässä sängyssä kun en ole halunnut pimeässä mennä vessaan.

Enkä sano tätä pahalla, vaan siksi että tuo ei ole normaalia. Vaikka sanotkin että pystyt hallitsemaan tuota, niin se ei tarkoita sitä että tilanne olisi vielä esim. vuoden päästä sama. Fobiat voivat saada otteen salakavalasti ja hoitoon hakeutuminen ajoissa on tärkeää.

Mieti nyt miten voit selittää uskottavasti mahdolliselle lapsellesi että siellä pimeässä ei ole mörköjä jos lapsi näkee että sinä olet peloissasi?

Might you be interested in talking to me about a show I am making for Discovery Channel about overcoming fears or phobias? Bear Grylls, famous adventurer and presenter, will teach you survival skills as you journey thought an amazing environment. 

My name is Sophie and you can reach me at sophie.cunningham@betty.co.uk I'd love to hear from you! 

Minä en pelkää pimeää -pimeä pelkää minua.

Minä

kyllä. en nuku varpaat esillä peiton alta enkä lähde valoja sytyttämättä vessaan. naaman pesu iltaisin on hirveää, kun uskon pääni kohottaessa näkeväni jonkin..tai jonkun takanani. ja komeron ovet eivät todellakaan saa olla auki.

ja olen 37-vuotias. en usko ikinä kasvavani aikuiseksi tässä asiassa..

Kiva, mies on yössä tän viikon ja nyt mä saan nukkua valot päällä, Johanna tukiaisen pelossa :/

En pelkää pimeää en ole koskaan pelännyt.

kuinka moni muuten luki lapsena semmoisen kuin "noidan käsikirja?" 80-luvulla syntyneet varmaan muistavat.. no kuitenkin, sain ikuiset traumat siitä kuvasta jossa verinen, Vesa-Matti Loiria muistuttava irtopää leijuu katossa..!

En itse pelkää pimeää.vaikka joskus pelkään astuvani johonkin tai kompastua.

"Pimeä" on turvallinen paikka. Lapsena jo opin, jos minä en näe ketään, kukaan ei näe minua!  

En jaksa tuhlata elämääni pelkoon. Jos jotain tapahtuu niin tapahtuu, turha etukäteen pelätä. Ei kannata ajaa itseään hysteriaan sen vuoksi, että huoneessa ei ole valoja.

Pelkäsin pimeää tai ainakin koin sen epämiellyttävänä vielä noin 25 vuotiaana. Lähinnä epämääräisten ihmisten takia. Eräänä synkkänä syksyisenä iltana huonosti valaistulla kävelytiellä vastaan käveli 2 skinheadia reteinä rinta rottingilla. Olin kauhuissani kunnes huomasin että nämä henkilöt väistivät metsäpolulle minua. (palasivat siis takaisin kävelytielle kun olin ohittanut heidät).

Silloin tajusin että todellisuudessa olen itse se pelottava hyypiö :)

M 33

Mä en pelkää pimeää. Näkisitpä yöisin huoneeni, jossa palstailen. On oikea lepakkoluola.

En pelkää pimeää. Pimeässä koen olevani turvassa. Se on kuin turvallinen syli. Kukaan ei näe minua, joten ei minua kukaan pysty satuttamaankaan.

N21