Lue keskustelun säännöt.
Mitä uskotte tapahtuvan kun kuolee?
11.12.2012 |
Itse uskon, että ihminen syntyy uudestaan, jonain muuna henkilönä ja me vaan ei muisteta entisestä elämästä mitään, vähän niin kuin ei muista siitä ajasta kun oli 1-vuotias. En tiedä mistä toi on tullut mutta semmone luulo mulla kuolemasta on.
Kommentit (41)
Uskon, että tosiaan saadaa suppea palaute tekemistä, hävetään ja luvataan toimia paremmin seuraavassa elämässä. Myös itse saadaan valita tietyissä rajoissa se seuraava elämä. Oppia on tarkoitus ja tulla paremmaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskon, että tosiaan saadaa suppea palaute tekemistä, hävetään ja luvataan toimia paremmin seuraavassa elämässä. Myös itse saadaan valita tietyissä rajoissa se seuraava elämä. Oppia on tarkoitus ja tulla paremmaksi.
Että karma maksetaan kokemalla ne negatiiviset tunteet moninkertaisina, mitä on toisille elämänsä aikana aiheuttanut. Ja tämän kärsimyksen aiheuttaa sielu ihan itse, koska ei osaa antaa itselleen anteeksi.
on game over ja sillä hyvä.
Kaikki muu on epäloogista ja tieteen vastaista -eikä siis totta.
Opittu, että solut jakaantuvat ja erilaistuvat. Ei tule mieleen miettiä, mistä se tietoisuus ihmiselle tulee. Muisti, ajattelu, tunteet. Sitä ei tiede selitä. Kemia ja biokemia ovat sitten viimeiset hihaässät, härregud.
Ei ole todistettu ettikö sielua tai uudelleensyntymää olisi. Se, ettei joku usko siihen, ei ole todistus.
kun ruumis kuolee. Sielu palaa kotiin, taivaaseen yms miksi sitä sitten haluaakin kutsua. Käydään läpi elämäsi, miten kohtelit muita ja opitko asiat joita sinun pitikin oppia. Olen itse elämässäni kokenut sellaisia asioita, että olen varma että vain ruumis kuolee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ihan peruskristinuskoinen,ajattelen niin, että ulkokuori kuolee, mutta sielu jää jossain muodossa elämään ja palautuu myös jossain muodossa. Muistia sielulla ei ole samalla tavalla kuin ihmisellä, siksi emme muista siitä mitään...
Sielut kuitenkin pystyvä tseurailemaan meitä jostain toisesta ulottuvuudesta...
Opittu, että solut jakaantuvat ja erilaistuvat. Ei tule mieleen miettiä, mistä se tietoisuus ihmiselle tulee. Muisti, ajattelu, tunteet. Sitä ei tiede selitä. Kemia ja biokemia ovat sitten viimeiset hihaässät, härregud.
Ei ole todistettu ettikö sielua tai uudelleensyntymää olisi. Se, ettei joku usko siihen, ei ole todistus.
oikein ihmettelin, kuinka asiallisena on pysynyt, jokainen on saanut kertoa omia ajatuksiaan ja näkemyksiään ilman parjausta.
kysymysten esittäminen toisten mielipiteistä on ok mutta tämmöinen mollaaminen on niin tylsää... :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opittu, että solut jakaantuvat ja erilaistuvat. Ei tule mieleen miettiä, mistä se tietoisuus ihmiselle tulee. Muisti, ajattelu, tunteet. Sitä ei tiede selitä. Kemia ja biokemia ovat sitten viimeiset hihaässät, härregud.
Ei ole todistettu ettikö sielua tai uudelleensyntymää olisi. Se, ettei joku usko siihen, ei ole todistus.
oikein ihmettelin, kuinka asiallisena on pysynyt, jokainen on saanut kertoa omia ajatuksiaan ja näkemyksiään ilman parjausta.
kysymysten esittäminen toisten mielipiteistä on ok mutta tämmöinen mollaaminen on niin tylsää... :(
Opittu, että solut jakaantuvat ja erilaistuvat. Ei tule mieleen miettiä, mistä se tietoisuus ihmiselle tulee. Muisti, ajattelu, tunteet. Sitä ei tiede selitä. Kemia ja biokemia ovat sitten viimeiset hihaässät, härregud.
Ei ole todistettu ettikö sielua tai uudelleensyntymää olisi. Se, ettei joku usko siihen, ei ole todistus.
ovat summaansa suurmpi kokonaisuus. aivoissa tapahtuu sähköisiä ja biokemiallisia reaktioita mutta silti se harmaa klöntti on tietoinen olemassaolostaan.
Kun nuo rektiot lakkaavat on varmaa että tietoisuus loppuu ja häviää ainiaaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se tuntuu ehkä toisinkin päin samalta ja tarkoitus on vain herättää keskustelua siitä mikä sielu on ja kuinka ajattelu selittyy. Itse olen sitä mieltä, että jos voi syntyä yleensä kerran, voi yhtä lailla syntyä toisenkin kerran.
Kaikki ovat yhtä lailla oikeassa tai väärässä, sillä kukaan meistähän ei todella tiedä.
Uskon että kuoleman jälkeen ihminen joutuu viimeiselle tuomiolle Jumalan eteen. Ne jotka ovat eläessään uskoneet että Jeesus Kristus kuoli hänen syntiensä edestä, pääsevät taivaaseen Jumalan luokse. Muut joutuvat iankaikkiseen kadotukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opittu, että solut jakaantuvat ja erilaistuvat. Ei tule mieleen miettiä, mistä se tietoisuus ihmiselle tulee. Muisti, ajattelu, tunteet. Sitä ei tiede selitä. Kemia ja biokemia ovat sitten viimeiset hihaässät, härregud.
Ei ole todistettu ettikö sielua tai uudelleensyntymää olisi. Se, ettei joku usko siihen, ei ole todistus.
ettei ole olemassa teekannua, joka kiertää aurinkoa maan ja marsin välissä elliptisellä radalla (ks. alla).
mutta on ilmeistä, että se on, koska kutsumme sieluksi sitä, mikä meistä tekee ihmisiä.
Jos näemme teekannun, se luultavammin on kuin ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pari päivää sitten oli jossain nettisivulla tiedepiirien spekulointia siitä, että tietokoneet tulevat tietoiseksi itsestään tässä muutaman vuosikymmenen kuluessa. Tuleeko tietokoneille silloin sielu? Jos tietokone tiedostaa oman olemassa olonsa, meneekö tuo tietoisuus jonnekkin kun kovalevy hajoaa?
En oikein usko. En usko että ihmisenkään kovalevy on sen kummempi. Se vaan sammuu. Toisaalta hyvä, kuka hitto tätä nyt ikuisesti jaksais, toisaalta voishan sitä jäädä hengailemaan. Väliäkö tuolla.
Opittu, että solut jakaantuvat ja erilaistuvat. Ei tule mieleen miettiä, mistä se tietoisuus ihmiselle tulee. Muisti, ajattelu, tunteet. Sitä ei tiede selitä. Kemia ja biokemia ovat sitten viimeiset hihaässät, härregud.
Ei ole todistettu ettikö sielua tai uudelleensyntymää olisi. Se, ettei joku usko siihen, ei ole todistus.
ettei ole olemassa teekannua, joka kiertää aurinkoa maan ja marsin välissä elliptisellä radalla (ks. alla).
<a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Russellin_teekannu" alt="http://fi.wikipedia.org/wiki/Russellin_teekannu">http://fi.wikipedia.org/wiki/Russellin_teekannu</a>
ja kuvittelin ymmärtäväni kaiken ihmismielestä samalla hetkellä. Nykyisin vastaavanlaiset pohdiskelut eivät tee enää vaikutusta, tyypillistä filosofista jargonia.
Muistaako miehesi vastaavaa teistä? Muistatko missä tai miten olisitte aiemmin eläneet? Muistatko hetkiä kuolemisen jälkeen, mitä on sanottu tai tapahtunut?
Kuoleman jälkeen on nimittäin samanlaista.
Tero
*tietää*
ihan peruskristinuskoinen,ajattelen niin, että ulkokuori kuolee, mutta sielu jää jossain muodossa elämään ja palautuu myös jossain muodossa. Muistia sielulla ei ole samalla tavalla kuin ihmisellä, siksi emme muista siitä mitään...
Sielut kuitenkin pystyvä tseurailemaan meitä jostain toisesta ulottuvuudesta...
Päinvastoin! Sielu on ikuinen ja muistaa kaikki entiset elämänsä ja tietää kaiken! Ihmisyys puolestaan estää sielua muistamasta koska muuten emme oppisi :)
Ennen syntymää ei ole mitään. Sitten muodostuu kaksi solua, jotka pääsevät yhtymään. Sen jälkeen raivoisaa solunjakautumista ja solujen hajoamista, kunnes kaikki solut kuolevat eikä uusia enää jakaudu. Sen jälkeen sama ei mitään kuin ennen syntymääkin.
Siino ihmisen elämä. Simple as what.
Siinä se on, pähkinänkuoressa. Kiitos.
Täällä on selvästi mormoneita paikalla :)
Minä uskon, että ihmisen aivotoiminta on fyysinen heijastuma henkisistä prosesseista, ja se mikä sen aiheuttaa on sielu tai jotain henkistä energiaa. Tämä sielu menee kuoleman jälkeen sinne minne sen kuuluukin mennä, mutta mikä se paikka on, siihen en osaa sen tarkemmin sanoa. Uskonnot ovat mielestäni karkeita yksinkertaistuksia tästä asiasta, mutta sellaisia, jonka rajallinen ihmismieli pystyy käsittämään (toinen vaihtoehto on tietenkin se, että koko juttu on hyvin yksinkertainen, ja uskonnot ovat turhaan monimutkaistaneet asiaa omista tarkoitusperistään...). Joka tapauksessa sielu menee jollain tavalla kiertoon, mutta on mahdollista että se persoona, joka ihminen oli eläessään, häviää matkan varrella.