Selkärangaton nahjus se Bulevardin tappaja!

puutteineen.

kaikesta pitää kilpailla ja osoittaa olevansa parempi kuin muut. Miehet opettavat poikiaan siihen että kiistatilanteita ratkotaan väkivallalla kun muut keinot loppuvat. Businessmaailmassa se väkivalta on etenkin henkistä. Empatia ei kuulu miehisiin piirteisiin, eivätkä ainakaan aiempien sukupolvien miehet tuota piirrettä arvosta lainkaan, sehän on "ämmämäinen".

Mieheni kasvattaa poikaamme niin että jos puhun lapselle lempeästi niin hän tiuskii "älä lässytä ettei siitä tule homo". Jos pojastamme kasvaa tunnevammainen, niin sitten kuitenkin syytetään äitiä kasvatuksesta. Tosi harvoin olen kuullut kenenkään syyttävän lasten isää siitä että kasvatus on mennyt pieleen, yleensähän se syyllinen kaikkeen on tässä miesten maailmassa aina äiti ja nainen.

Luultavasti kärsi niin syvää häpeää, ettei nähnyt muuta vaihtoehtoa. Sitä se menestymisen pakko ja muiden odotukset ja vaatimukset voivat aiheuttaa. Suomessa kun on niin noloa epäonnistua! Kaikki ivaavat ja nauravat ja haukkuvat luuseriksi.

viime aikoina. Ihmiset leimataan ja syrjäytetään jo pienistäkin tappioista. Tämä vika on meidän yhteiskunnassamme, joka nauraa heikoille ja köyhille.

Mun mielestä tämä epäonnistumisen pelko on lisääntynyt

Luultavasti kärsi niin syvää häpeää, ettei nähnyt muuta vaihtoehtoa. Sitä se menestymisen pakko ja muiden odotukset ja vaatimukset voivat aiheuttaa. Suomessa kun on niin noloa epäonnistua! Kaikki ivaavat ja nauravat ja haukkuvat luuseriksi.

viime aikoina. Ihmiset leimataan ja syrjäytetään jo pienistäkin tappioista. Tämä vika on meidän yhteiskunnassamme, joka nauraa heikoille ja köyhille.

Juu, näin voit itsellesi selittää tätä asiaa, niin pystyt torjumaan mielestäsi sen vaihtoehdon, että noin voisi tapahtua ihan tavallisille ihmisille.

todistaa heikkoutensa tappamalla sinut ja lapsenne niin on ok mielestäsi?

No, jahans, sisälukutaito ja ymmärrys voi olla heikoissa kantimissa ihan tavallisilla palstamammoilla.

että oman elämänsä voi suunnitella täysin ja kaikki asiat oman tulevaisuuden suhteen ovat ennakoitavissa siten että elämästään onnistuu rakentamaan täydellisen menestystarinan. Jokainen epäonnistunut on oikeistolaisia arvoja kannattavien taholta lytätty ja haukuttu maanrakoon. Yhteiskunnan ei pitäisi tukea heikompiosaisia missään tilanteessa vaan yksilön tulisi aina kyetä ottamaan omasta vastuu elämästään. Vain menestyjiä arvostetaan.

[i



lausuntoihin, joiden mukaan näiden perhesurmien tekijät ovat useimmiten sosiopaattisia ja syvästi narsistisia luonteita jotka toimivat surmatessaan täydessä ymmärryksessä (kuten Tyrnävän lapsenmurhaaja), eivätkä missään psykoottisessa olotilassa.

[/quote]

Uskotko myös, että nuo ominaisuudet näkyvät ihmisestä päällepäin...

kaikesta pitää kilpailla ja osoittaa olevansa parempi kuin muut. Miehet opettavat poikiaan siihen että kiistatilanteita ratkotaan väkivallalla kun muut keinot loppuvat. Businessmaailmassa se väkivalta on etenkin henkistä. Empatia ei kuulu miehisiin piirteisiin, eivätkä ainakaan aiempien sukupolvien miehet tuota piirrettä arvosta lainkaan, sehän on "ämmämäinen". Mieheni kasvattaa poikaamme niin että jos puhun lapselle lempeästi niin hän tiuskii "älä lässytä ettei siitä tule homo". Jos pojastamme kasvaa tunnevammainen, niin sitten kuitenkin syytetään äitiä kasvatuksesta. Tosi harvoin olen kuullut kenenkään syyttävän lasten isää siitä että kasvatus on mennyt pieleen, yleensähän se syyllinen kaikkeen on tässä miesten maailmassa aina äiti ja nainen.

>nAnnatko miehn määrät miten lapset kasvatetaan yksin. Minä en..jos tulee kinaa niin nostan asian pöydälle ja sanon, että nyt tämä asia puidaan läpi.

sinilla on täysi oikeus olla eri mieltä ja perustella isälle miksi mielestäsi hän kasvattaa popjasta tunnekylmää ihmistä, jolla seet tippuu kättelyssä kun tulee kova paikka elämässä eteen.

Sinun kommenttisi perusteella syyttelet isää, mutta et itse nosta asiaa esille ja vaadi muutosta. Sillä lailla se kyllä on myös äidin asia vai mitä..

Meillä ainakin kasvattaa lasta kaksi ihmistä ja jos ollaan eri mieltä niin asiat puhutaan läpi ja katsotaan mikä on lapselle parhaaksi.

kaikesta pitää kilpailla ja osoittaa olevansa parempi kuin muut. Miehet opettavat poikiaan siihen että kiistatilanteita ratkotaan väkivallalla kun muut keinot loppuvat. Businessmaailmassa se väkivalta on etenkin henkistä. Empatia ei kuulu miehisiin piirteisiin, eivätkä ainakaan aiempien sukupolvien miehet tuota piirrettä arvosta lainkaan, sehän on "ämmämäinen". Mieheni kasvattaa poikaamme niin että jos puhun lapselle lempeästi niin hän tiuskii "älä lässytä ettei siitä tule homo". Jos pojastamme kasvaa tunnevammainen, niin sitten kuitenkin syytetään äitiä kasvatuksesta. Tosi harvoin olen kuullut kenenkään syyttävän lasten isää siitä että kasvatus on mennyt pieleen, yleensähän se syyllinen kaikkeen on tässä miesten maailmassa aina äiti ja nainen.

>nAnnatko miehn määrät miten lapset kasvatetaan yksin. Minä en..jos tulee kinaa niin nostan asian pöydälle ja sanon, että nyt tämä asia puidaan läpi.

sinilla on täysi oikeus olla eri mieltä ja perustella isälle miksi mielestäsi hän kasvattaa popjasta tunnekylmää ihmistä, jolla seet tippuu kättelyssä kun tulee kova paikka elämässä eteen.

Sinun kommenttisi perusteella syyttelet isää, mutta et itse nosta asiaa esille ja vaadi muutosta. Sillä lailla se kyllä on myös äidin asia vai mitä..

Meillä ainakin kasvattaa lasta kaksi ihmistä ja jos ollaan eri mieltä niin asiat puhutaan läpi ja katsotaan mikä on lapselle parhaaksi.

miehenä mikä on pojalle parhaaksi. Aiheesta on keskusteltu vaikka kuinka paljon. Asenteitaan en voi muuttaa.

kaikesta pitää kilpailla ja osoittaa olevansa parempi kuin muut. Miehet opettavat poikiaan siihen että kiistatilanteita ratkotaan väkivallalla kun muut keinot loppuvat. Businessmaailmassa se väkivalta on etenkin henkistä. Empatia ei kuulu miehisiin piirteisiin, eivätkä ainakaan aiempien sukupolvien miehet tuota piirrettä arvosta lainkaan, sehän on "ämmämäinen". Mieheni kasvattaa poikaamme niin että jos puhun lapselle lempeästi niin hän tiuskii "älä lässytä ettei siitä tule homo". Jos pojastamme kasvaa tunnevammainen, niin sitten kuitenkin syytetään äitiä kasvatuksesta. Tosi harvoin olen kuullut kenenkään syyttävän lasten isää siitä että kasvatus on mennyt pieleen, yleensähän se syyllinen kaikkeen on tässä miesten maailmassa aina äiti ja nainen.

>nAnnatko miehn määrät miten lapset kasvatetaan yksin. Minä en..jos tulee kinaa niin nostan asian pöydälle ja sanon, että nyt tämä asia puidaan läpi.

sinilla on täysi oikeus olla eri mieltä ja perustella isälle miksi mielestäsi hän kasvattaa popjasta tunnekylmää ihmistä, jolla seet tippuu kättelyssä kun tulee kova paikka elämässä eteen.

Sinun kommenttisi perusteella syyttelet isää, mutta et itse nosta asiaa esille ja vaadi muutosta. Sillä lailla se kyllä on myös äidin asia vai mitä..

Meillä ainakin kasvattaa lasta kaksi ihmistä ja jos ollaan eri mieltä niin asiat puhutaan läpi ja katsotaan mikä on lapselle parhaaksi.

miehenä mikä on pojalle parhaaksi. Aiheesta on keskusteltu vaikka kuinka paljon. Asenteitaan en voi muuttaa.

Siihen asti kunnes poika syntyi mies oli tietysti mitä empaattisin ja ihanin persoona (not).

Turha syytellä miestä siitä mitä hän on, itse hänet lapsesi isäksi halusit.

Meillä mies uskoo paremmin tietävänsä

kaikesta pitää kilpailla ja osoittaa olevansa parempi kuin muut. Miehet opettavat poikiaan siihen että kiistatilanteita ratkotaan väkivallalla kun muut keinot loppuvat. Businessmaailmassa se väkivalta on etenkin henkistä. Empatia ei kuulu miehisiin piirteisiin, eivätkä ainakaan aiempien sukupolvien miehet tuota piirrettä arvosta lainkaan, sehän on "ämmämäinen". Mieheni kasvattaa poikaamme niin että jos puhun lapselle lempeästi niin hän tiuskii "älä lässytä ettei siitä tule homo". Jos pojastamme kasvaa tunnevammainen, niin sitten kuitenkin syytetään äitiä kasvatuksesta. Tosi harvoin olen kuullut kenenkään syyttävän lasten isää siitä että kasvatus on mennyt pieleen, yleensähän se syyllinen kaikkeen on tässä miesten maailmassa aina äiti ja nainen.

>nAnnatko miehn määrät miten lapset kasvatetaan yksin. Minä en..jos tulee kinaa niin nostan asian pöydälle ja sanon, että nyt tämä asia puidaan läpi. sinilla on täysi oikeus olla eri mieltä ja perustella isälle miksi mielestäsi hän kasvattaa popjasta tunnekylmää ihmistä, jolla seet tippuu kättelyssä kun tulee kova paikka elämässä eteen. Sinun kommenttisi perusteella syyttelet isää, mutta et itse nosta asiaa esille ja vaadi muutosta. Sillä lailla se kyllä on myös äidin asia vai mitä.. Meillä ainakin kasvattaa lasta kaksi ihmistä ja jos ollaan eri mieltä niin asiat puhutaan läpi ja katsotaan mikä on lapselle parhaaksi.

miehenä mikä on pojalle parhaaksi. Aiheesta on keskusteltu vaikka kuinka paljon. Asenteitaan en voi muuttaa.

Siihen asti kunnes poika syntyi mies oli tietysti mitä empaattisin ja ihanin persoona (not).

Turha syytellä miestä siitä mitä hän on, itse hänet lapsesi isäksi halusit.

Meillä mies uskoo paremmin tietävänsä

kaikesta pitää kilpailla ja osoittaa olevansa parempi kuin muut. Miehet opettavat poikiaan siihen että kiistatilanteita ratkotaan väkivallalla kun muut keinot loppuvat. Businessmaailmassa se väkivalta on etenkin henkistä. Empatia ei kuulu miehisiin piirteisiin, eivätkä ainakaan aiempien sukupolvien miehet tuota piirrettä arvosta lainkaan, sehän on "ämmämäinen". Mieheni kasvattaa poikaamme niin että jos puhun lapselle lempeästi niin hän tiuskii "älä lässytä ettei siitä tule homo". Jos pojastamme kasvaa tunnevammainen, niin sitten kuitenkin syytetään äitiä kasvatuksesta. Tosi harvoin olen kuullut kenenkään syyttävän lasten isää siitä että kasvatus on mennyt pieleen, yleensähän se syyllinen kaikkeen on tässä miesten maailmassa aina äiti ja nainen.

>nAnnatko miehn määrät miten lapset kasvatetaan yksin. Minä en..jos tulee kinaa niin nostan asian pöydälle ja sanon, että nyt tämä asia puidaan läpi. sinilla on täysi oikeus olla eri mieltä ja perustella isälle miksi mielestäsi hän kasvattaa popjasta tunnekylmää ihmistä, jolla seet tippuu kättelyssä kun tulee kova paikka elämässä eteen. Sinun kommenttisi perusteella syyttelet isää, mutta et itse nosta asiaa esille ja vaadi muutosta. Sillä lailla se kyllä on myös äidin asia vai mitä.. Meillä ainakin kasvattaa lasta kaksi ihmistä ja jos ollaan eri mieltä niin asiat puhutaan läpi ja katsotaan mikä on lapselle parhaaksi.

miehenä mikä on pojalle parhaaksi. Aiheesta on keskusteltu vaikka kuinka paljon. Asenteitaan en voi muuttaa.

Kaiken voit tietää etukäteen, kaiken voit ennakoida, jos epäonnistut missä tahansa asiassa tai vastaasi tulee negatiivisia yllätyksiä, niin SE ON AINOASTAAN OMA VIKASI, HÄPEÄ LUUSERI!!!

kärsinyt oman isänsä ehdottomuudesta eikä todellakaan halunnut muuttua samanlaiseksi isäksi. Tilanne vaan on hänen käytöksensä osalta liukunut siihen suuntaan lasten kasvaessa. Mut en enempää enää jaksa kommentoida näihin 'not'-tyyppien mielipiteisiin, ei olisi pitänyt edes kirjoittaa meidän tapausta tähän ketjuun, tuli huono olo :(

Siihen asti kunnes poika syntyi mies oli tietysti mitä empaattisin ja ihanin persoona (not).

Turha syytellä miestä siitä mitä hän on, itse hänet lapsesi isäksi halusit.

Meillä mies uskoo paremmin tietävänsä

miehenä mikä on pojalle parhaaksi. Aiheesta on keskusteltu vaikka kuinka paljon. Asenteitaan en voi muuttaa.

kuin ihmettelemällä ihmisiä, jotka ajavat rekkojen eteen! Miksi?

Onhan se aika varma tapa päästä hengestään, mutta miksi?



Miksi pitää aiheuttaa harmia myös ulkopuolisille (rekkakuskille)?

kuin ihmettelemällä ihmisiä, jotka ajavat rekkojen eteen! Miksi?

Onhan se aika varma tapa päästä hengestään, mutta miksi?

Miksi pitää aiheuttaa harmia myös ulkopuolisille (rekkakuskille)?

sielllä on jo vastauksia sun kysymyksiisi.

Mutta onko tietoa minkä firman teknologiajohtaja oli?

todellakin muuttui lapsen syntymän jälkeen. Ja tätä ollaan pari- ja yksilöterapiassa käsitelty ja ammattilaisten mukaan tämä on jopa aika tavallista. Eli lapsen syntymä on tunnetasolla sellainen järisyttävä kokemus, joka saattaa laukaista vanhoja traumoja. Lisäksi oman lapsuuden malleista on vaikea päästä, jos niitä ei osaa tietoisesti käsitellä.



Ja joo, me ollaan ihan menestyneitä, akateemisia, kauniita ja jopa varakkaitakin, kun se teitä kuitenkin kiinnostaa.



Mutta voipi olla ero edessä. Ennen lasta oltiin yhdessä 9 vuotta ja keskusteluyhteys toimi, ei toimi enää.

yksinkertaisen mustavalkoisia. Omalta kohdaltani voin sanoa, että vaikka toimin ihmissuhdetaitoja ja -ymmärrystä vaativalla alalla, en huomannut mieheni olevan "tunnevammainen", vaan väitän, että tämä "puhkesi" vasta nyt.

pelottaa. Helpompi ajatella, että merkit oli jo nähtävissä jne. Se on liian karu totuus, että näin voi periaatteessa käydä kelle vaan, myös itselle.

todellakin muuttui lapsen syntymän jälkeen. Ja tätä ollaan pari- ja yksilöterapiassa käsitelty ja ammattilaisten mukaan tämä on jopa aika tavallista. Eli lapsen syntymä on tunnetasolla sellainen järisyttävä kokemus, joka saattaa laukaista vanhoja traumoja. Lisäksi oman lapsuuden malleista on vaikea päästä, jos niitä ei osaa tietoisesti käsitellä.

Ja joo, me ollaan ihan menestyneitä, akateemisia, kauniita ja jopa varakkaitakin, kun se teitä kuitenkin kiinnostaa.

Mutta voipi olla ero edessä. Ennen lasta oltiin yhdessä 9 vuotta ja keskusteluyhteys toimi, ei toimi enää.

lapsuudesta nousee pintaan kun saa omia lapsia. Osa muistoista on sellaisia joita ei ole siihen saakka tiennyt edes tapahtuneenkaan. Itsekin jouduin käymään terapiassa ikävien lapsuuskokemusten vuoksi vasta kun sain omia lapsia. Vertaistukiryhmässä kuulin tämän olevan todella yleistä, kaikenlaiset muistot nousevat alitajunnasta sitä mukaa kun lapsuuteensa arkisia tapahtumia elää omien lastensa kautta uudelleen.

appihan on pappi ja lehdistössä avautunut surustaan. Muistelen että jossain haastattelussa sanoi ettei hänellä ole pahaa sanottavaa tuosta miehestä. Lasten tappamisen motiivi voi olla kosto, mutta todennäköisemmiin se ajatus että säästää lapsensa itsemurhan aiheuttamalta tuskalta jne. Sairastunut mieli näkee elämän eri tavalla.