Uskotko sielunkumppani -ajatteluun?

Nykyinen puolisoni ei ole sielunkumppanini, mutta hyvä isä ja tärkeä ihminen kuitenkin. Sielunkumppanini on elämässäni ja hänen tapaamisensa avasi silmäni - tuntuu, että olen oppinut paljon uutta itsestäni lyhyen ajan sisällä ja todella joutunut miettimään omia ratkaisuja ja valintoja elämässäni.

Parisuhteen mahdollisuuskin on ollut ilmassa, mutta koen, että henkisesti emme ole vielä riittävän lähellä toisiamme, vai ehkä sitten enemmän sielullisesti? Tuntuu, että ymmärrän häntä lähes täydellisesti ja välillämme on voimakas side. Silti tuntuu, että hän ei tunnista tätä sidettä oikein tai haluaa käyttää sitä hyväkseen omiin itsekkäisiin tarkoituksiinsa. Ja tämä tekee minut surulliseksi :(

Varmaankaan hän ei ymmärrä täysin mistä nyt on kysymys ja sen vuoksi hän jollain tasolla ehkä pyrkiikin käyttämään tilannetta "hyväkseen": Vaikea tietysti tapausta tietämättä sanoa mitään mutta asiaa mielessä pyöritellessä tulee mieleen moniakin erilaisia tapoja jolla toisen tilaa tai yhteistä asiaa voisi jopa hyödyntää omiin, juuri niihin itsekkäisiin tarkoituksiin.

Ota asia puheeksi hänen kanssaan suoraan: Jos hän pötkii karkuun niin hän ei ole ollutkaan asialle valmiina mutta jos hänen asenteensa muuttuu ja asia teidän kohdallanne etenee joko entistä vahvemmaksi ystävyyssuhteeksi tai lähtee muuttumaan kohti rakkaussuhdetta niin pääset itsekin tarkastelemaan paremmin omia tunteitasi.

mutta nyt sitten syksyllä tunsin, että hän loittoni minusta. Ulkoiset asiat, ura, status jne. saivat suuremman sijan taas hänen elämässään.

Olin ajatellut ottaa asian puheeksi, kun seuraavan kerran tapaamme. Halusin ilmaista sen, miten tärkeä ihminen hän on minulle. Jostain syystä tuo tapaaminen vain vahvisti sen, että hänellä on elämässään muita, tärkeämpiä asioita, joihin hänen huomionsa tällä hetkellä kohdistuu.

Toisaalta hyväksyn asian, koska olemme molemmat ns. auttaja-alalla. Silti minusta tuntuu tällä hetkellä, että hän käyttää energiansa muiden manipulointiin (josta hän käyttää nimitystä ohjaaminen) sen sijaan, että yrittäisi aidosti auttaa ihmisiä heidän omista lähtökohdistaan käsin. Hän ikäänkuin tekee valinnat muiden puolesta. Lisäksi tuntuu, että hän sen avulla tavoittelee oman henkilökohtaisen vaikutusvaltansa kasvattamista.

Tämä herättää minussa ristiriitaisia tunteita. Haluaisin auttaa häntä, mutta toisaalta ajattelen etten voi ns. pakottaa häntä, vaan hänen on itse tehtävä valintansa ja löydettävä ns. oikea tie. Itsekin välillä ajattelen, että keskityn muuhun ja muihin ympärilläni oleviin ihmisiin ja annan vaan ajan kulua.

Hän on hyvin järkiperäinen ihminen, kun taas itse uskon vahvasti karmaan ja jälleensyntymiseen.

Suhdeasiaa sivusimme huumorilla ja hän antoi ymmärtää voivansa harkita asiaa, mikäli eroaisin. Itse tulkitsin tuon niin, että olen yhtenä vaihtoehtona muiden joukossa eli hänen olisi siinä tapauksessa helppo käyttää tilannetta (minua ja tunteitani) hyväkseen, mikäli se sillä hetkellä sopisi hänen suunnitelmiinsa tai sattuisi muuten huvittamaan.

Koen siis, että hän ei ole valmis rakkaussuhteeseen ja ehkä en itsekään ole. Tilaisuus oli n. vuosi sitten, mutta kohtalo puuttui peliin ja molempien elämässä tapahtui asioita, jotka mutkistivat kuvioita. Muutenkin kummankin elämässä on tapahtunut paljon mullistuksia juuri viimeisen vuoden sisään.

Nykyinen puolisoni ei ole sielunkumppanini, mutta hyvä isä ja tärkeä ihminen kuitenkin. Sielunkumppanini on elämässäni ja hänen tapaamisensa avasi silmäni - tuntuu, että olen oppinut paljon uutta itsestäni lyhyen ajan sisällä ja todella joutunut miettimään omia ratkaisuja ja valintoja elämässäni.

Parisuhteen mahdollisuuskin on ollut ilmassa, mutta koen, että henkisesti emme ole vielä riittävän lähellä toisiamme, vai ehkä sitten enemmän sielullisesti? Tuntuu, että ymmärrän häntä lähes täydellisesti ja välillämme on voimakas side. Silti tuntuu, että hän ei tunnista tätä sidettä oikein tai haluaa käyttää sitä hyväkseen omiin itsekkäisiin tarkoituksiinsa. Ja tämä tekee minut surulliseksi :(

Varmaankaan hän ei ymmärrä täysin mistä nyt on kysymys ja sen vuoksi hän jollain tasolla ehkä pyrkiikin käyttämään tilannetta "hyväkseen": Vaikea tietysti tapausta tietämättä sanoa mitään mutta asiaa mielessä pyöritellessä tulee mieleen moniakin erilaisia tapoja jolla toisen tilaa tai yhteistä asiaa voisi jopa hyödyntää omiin, juuri niihin itsekkäisiin tarkoituksiin.

Ota asia puheeksi hänen kanssaan suoraan: Jos hän pötkii karkuun niin hän ei ole ollutkaan asialle valmiina mutta jos hänen asenteensa muuttuu ja asia teidän kohdallanne etenee joko entistä vahvemmaksi ystävyyssuhteeksi tai lähtee muuttumaan kohti rakkaussuhdetta niin pääset itsekin tarkastelemaan paremmin .

Edelliseen, mutta lainaus epäonnistui. Kiitos, että kommentoit :)

sanoikaan että kun lapsuuden traumat löytävät toisensa hälytyskellot soi, mutta pari luulee niitä hääkelloiksi.

Just luin tänään, noin on kirjoittanut Tommy Hellsten :) Mies haluaa naisen, joka ottaa hänet pojakseen, ja nainen haluaa miehen, jonka elämää voi ohjailla vapaasti (kun ei osaa kantaa vastuuta siitä omasta elämästään).

Itse ajattelen, että on useampikin "niitä oikeita". Valitettavaa on se, että jo ihan lastenkin takia pitäisi pyrkiä kestäviin liittoihin, kun taas henkinenkin kasvu olisi kova sana, ja se vie joskus eri suuntiin. Olikohan sekin sitten Hellsteniä, että ihminen vastustaa muutosta, ja hän ryhtyy siihen vasta sitten, kun muutoksesta kieltäytyminen käy liian tuskalliseksi.

33 prosenttia lukijoista uskoi, että sielunkumppaneita on olemassa useita: he uskovat että jokaiselle on olemassa useita oikeita kumppaneita, eivätkä suhteet heidän kanssaan aina ole romanttisia

Uskon että jotkut vaan saa helposti ystäviä ja kumppaneita kun ne on sielunkumppaneita ja jotkut joutuu tämän takia olemaan yksin tai huonossa seurassa kun ei ole niin yhteensopivia.

Joillakin on vaan yksi oikea ja toisilla monta oikeaa ja siksi menevät niiden kanssa naimisiin tai parisuhteeseen. Toisilla ei ole yhtään ja siksi ei löydy ketään kaikista ehdokkaista. Niin sen täytyy olla. Uskon kuitenkin että tarvittaessa ihmistä voi muuttaa toisilleen sopivimmiksi että semmoinenkin muutos on mahdollinen esim. jos rukoilee asian puolesta.

Oon miettinyt tätä asiaa kauan ihan lapsesta asti enkä tiedä miten se oikeasti menee. 🤔🤗

Sielunkumppanuus ja lässynlässyn. Ainoastaan ihmisen itsekkyys, ylpeys ja oman edun tavoittelu estää meitä löytämästä tietä toisen ihmisen luo. Sielunkumppaneita voisi olla ympärillä paljonkin, jos olisi halua ymmärtää ja rakastaa toista ihmistä niinkuin itseä. Toisaalta ihmiset ovat rikkinäisiä eivätkä osaa rakastaa edes itseään, arvostaa oikeita asioita itsessään, joten sielunkumppanuuskin jää tavoittamatta useimmiten tai johonkin puolitiehen.

Vierailija kirjoitti:

Sielunkumppanuus ja lässynlässyn. Ainoastaan ihmisen itsekkyys, ylpeys ja oman edun tavoittelu estää meitä löytämästä tietä toisen ihmisen luo. Sielunkumppaneita voisi olla ympärillä paljonkin, jos olisi halua ymmärtää ja rakastaa toista ihmistä niinkuin itseä. Toisaalta ihmiset ovat rikkinäisiä eivätkä osaa rakastaa edes itseään, arvostaa oikeita asioita itsessään, joten sielunkumppanuuskin jää tavoittamatta useimmiten tai johonkin puolitiehen.

Ai niin ja muistakaahan, että vaikka löytäisit montakin sielunkumppania, niin ojasta allikkoon menet, kun jokaisen kanssa pitää seksiä harrastaa. Arvatenkin ihmiset näin toimivat, koska ovat rikkinäisiä ja ymmärtämättömiä myös seksuaalisuutensa alueella tai oikeammin liian monet täysin hukassa.