Mitä järkeä on laittaa lapsille samalla alkukirjaimella alkavat nimet?

Tosi tylsää antaa kaikille lapsille samalla kirjaimella alkavat nimet. Aikanaan mulla ollu kaveri, jolla r-perhe: Ria, Ronja, Riina, Robin, Riikka, Rasmus, Rafael, Roosa.. Sitten on ollut s-perhe: Siiri, salli, Santeri, Samuel, Silja.. P-perhe: Petteri, Petra, Pinja ja Pekka. A-perhe: Aleksi, Artturi, Annika ja Aurora. Muitakin olisi, mutta ei nyt jaksa luetella.

Tosi tylsää antaa kaikille lapsille samalla kirjaimella alkavat nimet. Aikanaan mulla ollu kaveri, jolla r-perhe: Ria, Ronja, Riina, Robin, Riikka, Rasmus, Rafael, Roosa.. Sitten on ollut s-perhe: Siiri, salli, Santeri, Samuel, Silja.. P-perhe: Petteri, Petra, Pinja ja Pekka. A-perhe: Aleksi, Artturi, Annika ja Aurora. Muitakin olisi, mutta ei nyt jaksa luetella.

mun tutuilla on tanja, tuija, teija, tiia, tuukka, teemu.....

Hei sinä 53, tunnen tuon R-perheen, jonka luettelit :)

[quote author="Vierailija" time="08.12.2012 klo 00:34"]Pitääkö kaikkien tehdä samalla tavalla kuin sinä?

No joo mutta itselleni ainakin on tärkeämpää, että lasten nimet sopii jotenkin yhteen, ovat saman tyylisiä. Eikä se alkukirjain sitä takaa. Eli esim niin että toinen olisi Madeleine ja toinen Mari. Sama alkukirjain, täysin erityyliset nimet. Marin kanssa sopii paremmin vaikka Sanna.

[/quote]

Meinaatsä et se sun pentue sit aikuisenakin mätsää nimiään yhteen ja kulkee laumana?

[quote author="Vierailija" time="08.12.2012 klo 01:08"]Alkukirjaimilla ei ollut merkitystä. Pääasia että ei ollut r-kirjainta etunimessä.

[/quote]no sepä vasta on tärkeää! Se r on niin kamala ;(

Oma nimeni alkaa samalla alkukirjaimella kuin lasteni, sisarusteni ja siskoni lapsen nimi. Eikä tässä vielä kaikki: myös anoppini nimi ja mieheni veljen vaimon nimi alkaa samalla kirjaimella. Pankaa paremmaksi, jos pystytte!

Nro 58 täydentää että kaikki ovat vieläpä naisten nimiä.

Alkukirjaimella ei niinkään väliä, mutta outoa että usein esikoiselle annetaan kolme etunimeä, mutta sitten toiselle lapselle annetaan vaan kaksi etunimeä.

Ja usein esikoisella suvussa kulkeva nimi tai jopa isänsä nimestä esim. Jussinpoika/Jussintytär, mutta toinen lapsi ei sitten olekaan enää isänsä lapsi!

Mun lapsuudenkodissa me lapset oltiin Antti, Heidi ja Annika. Joo ei tosiaan haitannut, että yksi ei ollut Amalia, Annina, Anna, Anne, Aune, Anselika, Aamu taikka Aura.

Ei se nyt sinänsä haittaa. Se tosin kummastuttaa, jos perheen kaikkien lasten nimet ovat samojen kirjainten jauhamista tyyliin Jani, Janne, Jaani, Jan, Jannika, Janniina, Janna ja Janina. Tulee mieleen, että eikö nyt muka mikään muu kirjainyhdistelmä ole vanhempien mielestä hyvä. Ja toisaalta jos perheessä on hyvin paljon lapsia ja periaatteena on antaa kaikille samalla kirjaimella alkava nimi, niin niille nuorimmille voi pahimmillaan tulla aika väkisin väännetyt, oudot nimet.

Meillä alkaa molempien samalla kirjaimella, mutta vain siksi, että ne olivat hyvät nimet. Ei siksi, että piti saada samalla kirjaimella alkavat. Nimet on kuitenkin ihan erilaisia äänneasultaan silti, mutta molemmat ns. ajattomia nimiä. Tuo ajattomuus, eli molemmilla on kaimoja vauvasta vaariin, eikä nimien suosio ole vieläkään lakannut, oli tärkein valintaperuste. 

Ennen vanhaan (vielä 80-luvulla) jotkut pöhköt uskoi,  että lapsien saaminen ei "stoppaa" jos on samalla alkukirjaimella alkavat nimet. Niinpä äitini työkaveri antoi tyttärensä nimeksi Tarja eikä Marja, koska veljet olivat nimeltään Markku ja Matti. 

No minusta sisarusten nimissä kuuluu olla jokin punainen lanka, olis se sitten samalla alkukirjaimella alkavat, saman verran kirjaimia, yhdistävä tavu (Jaakko, Mikko)...JOTAIN

eniten minussa kummastusta herättää sisarukset Vilja ja Jessica tai Matteus ja Pasi. Eli ei mitään "yhteistä" nimissä.

[quote author="Vierailija" time="08.12.2012 klo 16:06"]

Mä en taas tajua niitä joiden lasten nimet on ihan toisilta planeetoilta tyyliin Leevi ja Martti. Tulee mieleen et onko isä vaihtunu välissä vai miks ei ole vaivautunu käyttämään aikaa nimen valintaan sen vertaa, et ne edes hiukan olis samalla aaltopituudella.. Hulluimpia on nää sisarussarjat joissa osa rimmaa ja osa ei, tyyliin: maija, mikko ja severi. Niin uusioperhekamaa!

[/quote]

Nuohan on kaikki samantyylisiä vanhoja, perinteisiä nimiä.

Ei mua ainakaan. Ei kiinnosta, sointuuko eka nimi, saati että koko rimpsu.



Yhtä vähän sillä on merkitystä, sointuuko ne lasten nimet toisiinsa tai vanhempien nimiin.

kun nimetään kaikki perheenjäsenet samalla alkukirjaimella.

yhtenäinen juttu. Esim. päiväkodissa löytyy vaatteet, kun on samat kirjaimet nimikoituna. Esim. Anne Pohtamo-Hietasen kaikki 4 lasta alkaa J-kirjaimella. Joissain suvuissa keskitytään antamaan lapsille nimi samalla kirjaimella, koska se on suvun hauska juttu. Sama kirjain ei näemmä ole sun mieleen. Älä siis mee tohon yhden kirjaimen peliin mukaan. Jotkut tykkää ja jotkut ei. Makuasia.

aivan erilaisia ihmisiä kuin lapsilleen eri kirjaimilla nimeävät.



Saman alkukirjaimen antavat ovat hirveän sisäänpäin perhekeskeisiä ja näkevät perheensä jäsenet samannäköisenä tiiminä.



Eri kirjaimilla nimeävät korostavat enemmän lastensa yksilöllisyyttä ja pitävät näitä ns. kirjainihmisiä hieman hurahtautuneina.

Minulla ja siskollani on samalla kirjaimella alkavat etunimet. Kysyin kerran äidiltä, oliko se suunniteltua. Äiti oli hölmistynyt, ei ollut edes huomannut asiaa. Olivat vaan isän kanssa valinneet kauneimmat nimet, jotka tiesivät. Se, että oli sama eka kirjain kummassakin nimessä, oli puhdasta sattumaa. :)