Mikä ihme siinä alkoholin juomisessa on niin mahtavaa?

sehän se on kaikkien päihteiden juju: niillä saavuttaa jotain, johon ei selvinpäin pääse.

punaviiniglögit. Olisikin muuten jo menyt nukkumaan. Kiitti ap!

on myös käsittämätöntä tuo humalahakuinen juhlinta. Ei kai sitä tarvitse olla absolutisti, jos ei sitä ymmärrä!



Suomessa tavallinen kansa, eivät pelkästään jo muutenkin alkoholistit, tuntuu pitävän itsestäänselvyytenä sitä, että alkoholi kuuluu juhlintaan. Tai kuuluuhan se meilläkin, mutta lasillieen hyvää viiniä se jää, ja useat eivät välitä siitäkään...

Kyllä sitä voi ottaa rennosti muutenkin kuin vetämällä perseet olalle. Viinilasi kädessä voi viettää iltaa vallan hyvin, jos se alkoholi ei ole se suurin tarkoitus. Nämä "nollaajat" on kyllä niin onnettomia ihmisiä, kun on "pakko" nollata.

Ei mun elämässä ole mitään sellaista asiaa, joka paranisi juomalla itsensä humalaan. Mitä se on koskaan ratkaissut? Aamulla vaan vituttaa kun tuli taas "nollattua" ja samat ongelmat odottaa sitä seuraavaa kertaa, että saa taas tekosyyn vetää kunnon kännit.

ap

Voivoi, minäpä taas pidän noita "krapulapäiviä" väsymyksineen lähes yhtä ihanina kuin niitä juhlapäiviä. Kiva jutella kavereiden kanssa illan tapahtumista, ja syödä mässyruokaa kerrankin hyvällä tekosyyllä.

Eikä ole "pakko nollata", mutta ei se ole katastrofi, jos niin käy.

Mutta ymmärrän kyllä ap:n katsantokannan, kun on kerta alkoholismia perheessä. Meillä muilla on yleensä vähän kivempia kokemuksia aiheeseen liittyen, joten ei tarvitse olla niin ehdoton. Voi paremmin nauttia olostaan, välillä jopa alkoholilla höystettynä.

Kuten olen jo moneen kertaan sanonut.

Olen mielestäni erittäin realisti alkoholin suhteen. Minulla ei ole siitä mitään ruusuista kuvaa, niinkuin täällä on tapana, että eihän se mitään haittaa vaikka joka ilta juon pullon viiniä kun lapset menee nukkumaan...

ap

Minulla ei ole siitä mitään ruusuista kuvaa, niinkuin täällä on tapana, että eihän se mitään haittaa vaikka joka ilta juon pullon viiniä kun lapset menee nukkumaan...

ap

Kuka noin tekee? Tuollaisen minäkin tuomitsen. Mutta aikuisten juhlajuomisen, siis ilman lapsia, ymmärrän täysin, sillä humalassa (ei överi) nyt vaan on kivaa!

minäkään. Joskus hyvin harvoin olen onnistunut päätymään sellaiseen sopivaan hiprakkaan, mutta useimmiten tulen vaan väsyneeksi. Ehkä kun juon niin hitaasti. Mutta ei minusta mitään hilpeää vitsinvääntäjää tule ikinä. Silloin harvoin kun on jo valmiiksi hyvä olo niin alkoholi rentouttaa sopivasti ja on hauskaa, mutta yleensä tapahtuu päinvastoin. Mausta kyllä pidän, lähinnä shoteista, drinkeistä ja punaviinistä. Siiderit ja muut hiilihappoiset saa vain pahoinvoivaksi, ei edes alkoholin takia vaan niiden kuplien. Olut on oksettavaa.



Mutta siis varsinaisessa humalassa olen ollut ehkä kerran kaksi, enkä silloinkaan mitenkään pahasti. Ei vaan kiinnosta. Kumma kyllä eniten "juhlivat" kaverini ovat alkoholistien lapsia, kun taas omat vanhempani ovat todella hillittyjä alkoholin suhteen. Ajattelin aina, että suhtautumiseni alkoholiin johtuu siitä, että kännäämisen mallia en kotoa saanut.

ja silti jo useammassa viestissä kerrot isästäsi, kerrot surullisia ja varoittavia tarinoita kavereistasi.

Tuollainen tuomitsevuus on tosi yleistä alkoholistien lapsilla, sori nyt vaan, mutta näin se on. Tunnen useamman ja kaikilla on jonkinlainen viinaongelma itsellään. Yks on juurikin sellainen, että paheksuu kaikkea juomista, paasaa fb:n täyteen juhannuksena ja vappuna lasten päihteettömän juhlan puolesta jne. Toisella tulee täysstoppi aina tietyssä pisteessä, nousuhumala vielä ok, mutta heti kun joku menee vähänkään yli, niin tämä tuohtuu aivan kamalasti, melkeinpä suuttuu ja lähtee pois. Kolmas taas etsii alkoholistin merkkejä lähes sairaalloisesti varsinkin miesystävistään.

Sitten tunnen par absolutistia, joille alkoholi ei ole ongelma. Näillä on ihan oikeasti hauskaa juhlissa selvinpäin, he eivät moralisoi eivätkä säälittele. Heillä on ns. normaali perhetausta ja absolutismi on oma valinta.

pidät minua tuomitsevana kertoo sinusta paljon. Minä en ole absolutisti eikä minulla ole mitään ongelmaa alkoholin kanssa, se on minun elämässäni täysin samantekevä asia. Tunnen kyllä muitakin alkoholistien lapsia, ja olen huomannut kyllä että joillakin on alkoholi itsellekin vakava ongelma, ja pelko on suuri että menee elämä samaa tietä kuin alkoholistivanhemmalla. En suutu koskaan kenenkään juomisesta, mutta en haluaisi että kukaan perheenjäsenistäni olisi alkoholisti.

Omalle tyttärellenikin olen antanut jo yläasteikäisenä kotona alkoholia, mutta nyt kun hän täytti 18, ei ole kertaakaan käynyt baarissa tai ostanut alkoholia, myös hänelle se on täysin turhaa. Myös vielä pienille pojilleni aion antaa aikanaan maistiaiset alkoholista kotona, että ei tarvi sitten salaa pussikaljoja juoda, ja kaupungilla törttöillä.

Te, jotka täällä jankkaatte minun traumoistani, taidatte olla itse juuri niitä jotka käytätte alkoholia vähän liikaa, ja omatunto pikkuisen soimaa. Parempi pitää vaan tiukka puolustus yllä, me jotka emme hehkuta alkoholin ihanuutta ollaan niin väärässä :)

ap

jos teilläkin kotoa saatu kaljapullo estää riekkumiset kaupungilla. vai eikö äitee vaan tiärä..?

ja silti jo useammassa viestissä kerrot isästäsi, kerrot surullisia ja varoittavia tarinoita kavereistasi.

Tuollainen tuomitsevuus on tosi yleistä alkoholistien lapsilla, sori nyt vaan, mutta näin se on. Tunnen useamman ja kaikilla on jonkinlainen viinaongelma itsellään. Yks on juurikin sellainen, että paheksuu kaikkea juomista, paasaa fb:n täyteen juhannuksena ja vappuna lasten päihteettömän juhlan puolesta jne. Toisella tulee täysstoppi aina tietyssä pisteessä, nousuhumala vielä ok, mutta heti kun joku menee vähänkään yli, niin tämä tuohtuu aivan kamalasti, melkeinpä suuttuu ja lähtee pois. Kolmas taas etsii alkoholistin merkkejä lähes sairaalloisesti varsinkin miesystävistään.

Sitten tunnen par absolutistia, joille alkoholi ei ole ongelma. Näillä on ihan oikeasti hauskaa juhlissa selvinpäin, he eivät moralisoi eivätkä säälittele. Heillä on ns. normaali perhetausta ja absolutismi on oma valinta.

pidät minua tuomitsevana kertoo sinusta paljon. Minä en ole absolutisti eikä minulla ole mitään ongelmaa alkoholin kanssa, se on minun elämässäni täysin samantekevä asia. Tunnen kyllä muitakin alkoholistien lapsia, ja olen huomannut kyllä että joillakin on alkoholi itsellekin vakava ongelma, ja pelko on suuri että menee elämä samaa tietä kuin alkoholistivanhemmalla. En suutu koskaan kenenkään juomisesta, mutta en haluaisi että kukaan perheenjäsenistäni olisi alkoholisti.

Omalle tyttärellenikin olen antanut jo yläasteikäisenä kotona alkoholia, mutta nyt kun hän täytti 18, ei ole kertaakaan käynyt baarissa tai ostanut alkoholia, myös hänelle se on täysin turhaa. Myös vielä pienille pojilleni aion antaa aikanaan maistiaiset alkoholista kotona, että ei tarvi sitten salaa pussikaljoja juoda, ja kaupungilla törttöillä.

Te, jotka täällä jankkaatte minun traumoistani, taidatte olla itse juuri niitä jotka käytätte alkoholia vähän liikaa, ja omatunto pikkuisen soimaa. Parempi pitää vaan tiukka puolustus yllä, me jotka emme hehkuta alkoholin ihanuutta ollaan niin väärässä :)

ap

Yritän pitää humaltumisen sillä tasolla. Jos tuntuu, että nousee liikaa päähän, niin sitten täytyy vähän jarrutella. Ja juoda vettä alkoholin lomassa, ettei tule päänsärkyä.



Nousuhumalassa on mukava olla, en osaa paremmin selittää. Örvelökänniset naiset ovat todella karseeta katsottavaa.



Voin olla myös juomatta juhlissa ja ihan hauskaa on ollut. Minullakin isä oli alkoholisti, mutta minusta ei tullut absolutistia. Eikä edes alkoholistia. Juon humaltuakseni pari kertaa vuodessa.

Minusta ei ole millään muotoa paha asia, että ihmiset nollaavat pään ja pääsevät hetkeksi pois tästä hirveästä todellisuudesta. Mutta ne lieveilmiöt: riidat, erot, pahoinpitelyt, heitteillejätöt, tapot, raiskaukset, rattijuoppous jne. Jos noita ei olisi, suosittelisin lämpimästi kaikille kunnon perskännejä säännöllisesti, elämä on hyvin paljon hauskempaa siten.

jos teilläkin kotoa saatu kaljapullo estää riekkumiset kaupungilla. vai eikö äitee vaan tiärä..?

ja silti jo useammassa viestissä kerrot isästäsi, kerrot surullisia ja varoittavia tarinoita kavereistasi.

Tuollainen tuomitsevuus on tosi yleistä alkoholistien lapsilla, sori nyt vaan, mutta näin se on. Tunnen useamman ja kaikilla on jonkinlainen viinaongelma itsellään. Yks on juurikin sellainen, että paheksuu kaikkea juomista, paasaa fb:n täyteen juhannuksena ja vappuna lasten päihteettömän juhlan puolesta jne. Toisella tulee täysstoppi aina tietyssä pisteessä, nousuhumala vielä ok, mutta heti kun joku menee vähänkään yli, niin tämä tuohtuu aivan kamalasti, melkeinpä suuttuu ja lähtee pois. Kolmas taas etsii alkoholistin merkkejä lähes sairaalloisesti varsinkin miesystävistään.

Sitten tunnen par absolutistia, joille alkoholi ei ole ongelma. Näillä on ihan oikeasti hauskaa juhlissa selvinpäin, he eivät moralisoi eivätkä säälittele. Heillä on ns. normaali perhetausta ja absolutismi on oma valinta.

pidät minua tuomitsevana kertoo sinusta paljon. Minä en ole absolutisti eikä minulla ole mitään ongelmaa alkoholin kanssa, se on minun elämässäni täysin samantekevä asia. Tunnen kyllä muitakin alkoholistien lapsia, ja olen huomannut kyllä että joillakin on alkoholi itsellekin vakava ongelma, ja pelko on suuri että menee elämä samaa tietä kuin alkoholistivanhemmalla. En suutu koskaan kenenkään juomisesta, mutta en haluaisi että kukaan perheenjäsenistäni olisi alkoholisti.

Omalle tyttärellenikin olen antanut jo yläasteikäisenä kotona alkoholia, mutta nyt kun hän täytti 18, ei ole kertaakaan käynyt baarissa tai ostanut alkoholia, myös hänelle se on täysin turhaa. Myös vielä pienille pojilleni aion antaa aikanaan maistiaiset alkoholista kotona, että ei tarvi sitten salaa pussikaljoja juoda, ja kaupungilla törttöillä.

Te, jotka täällä jankkaatte minun traumoistani, taidatte olla itse juuri niitä jotka käytätte alkoholia vähän liikaa, ja omatunto pikkuisen soimaa. Parempi pitää vaan tiukka puolustus yllä, me jotka emme hehkuta alkoholin ihanuutta ollaan niin väärässä :)

ap

Meidän tyttö ei kyllä kaljaa suostu edes maistamaan, haisee jo niin pahalta. Kyllä minä tiedän missä mun tyttö on, autolla kulkee, joten ei senkään takia juo. Eilen illallakin tuli autolla meille kotiin puolen yön jälkeen kun oli ollut nuorten illassa ja sen jälkeen kavereiden kanssa varmaan jossain ABC:llä. Ei halunnut olla omalla asunnollaan viikonloppua, tykkää olla pikkuveljien kanssa aina kun on aikaa.

ap

aiheesta jaksetaan tehdä jotain tabua? Ihan sama seksin kanssa, tai se että naisethan ei paskalla käy.



Relatkaa ja tuijotelkaa välillä sitä ommakin napaa.

joillakin vain on alhainen kynnys muodostaa riippuvuus alkohollin, tupakkaan, kahvin, makean jne. Tästä taisi olla jotain tutkimustakin.



Minulla alkoholin nauttimiskynnys on todella korkea. En ole koskaan kännejä juonut enkä vahvoja kuin pienen maistin. Alkosta en ole koskaan ostanut itselleni mitään, lahjaksi kylläkin. Siis aivan turha kauppa minulle. Nykyisin otan holittoman juoman aina, koska yleensä olen autolla liikenteessä.



Toisaalta en ole myöskään maistanut tupakkaa enkä juo kahviakaan. Teetä ja kaakaotakin ilman voi olla pitkiäkin aikoja. Makea on sitten mun "riippuvuus".



Perheessä ei ole ollut alkoholisteja, vaan aika normaalisi ovat käyttäneet alkoholia. Tupakoitu ei ole perheessä ja äiti vain juonut kahvia. Ja kaksoisisko on aivan samanlainen.



Suomalaiset ovat estoista kansaa jolle kännissä sekoilu on täysin sallittu ja jopa jollain lailla ihannoituakin. "En mä muista kun olin kännissä" on aika tyyppinen perustelu toilailuille,. jos saman tempun tekee selvänä, on tyhmä.

Siitä tulee hyvä, rentouttava, filosofinen ja kutkuttava olo. Mutta ei pidä liioitella.

joillakin vain on alhainen kynnys muodostaa riippuvuus alkohollin, tupakkaan, kahvin, makean jne. Tästä taisi olla jotain tutkimustakin.

Minulla alkoholin nauttimiskynnys on todella korkea. En ole koskaan kännejä juonut enkä vahvoja kuin pienen maistin. Alkosta en ole koskaan ostanut itselleni mitään, lahjaksi kylläkin. Siis aivan turha kauppa minulle. Nykyisin otan holittoman juoman aina, koska yleensä olen autolla liikenteessä.

Toisaalta en ole myöskään maistanut tupakkaa enkä juo kahviakaan. Teetä ja kaakaotakin ilman voi olla pitkiäkin aikoja. Makea on sitten mun "riippuvuus".

Perheessä ei ole ollut alkoholisteja, vaan aika normaalisi ovat käyttäneet alkoholia. Tupakoitu ei ole perheessä ja äiti vain juonut kahvia. Ja kaksoisisko on aivan samanlainen.

Suomalaiset ovat estoista kansaa jolle kännissä sekoilu on täysin sallittu ja jopa jollain lailla ihannoituakin. "En mä muista kun olin kännissä" on aika tyyppinen perustelu toilailuille,. jos saman tempun tekee selvänä, on tyhmä.

Addikti-alttius taitaa olla geeneissä kuitenkin, en juo kahvia, en teetä tai kaakaotakaan kuin jos on pakko, en polta tupakkaa, en syö lääkkeitä kuin viimeisessä hädässä, mutta makeaa on pakko saada, ei mitä tahansa, mutta jotain tiettyä.

Ymmärrän siinä mielessä alkoholin käytön, että siihen on tullut vaikea addiktio, mutta en siis käsitä sitä alkoholin juonnin ihannointia, ja suhtautumista siihen kuin se olisi ihan ok harrastus vetää lärvit joka viikko. Jos joku haluaa jotain hienoa viiniä lipittää ruuan kanssa lasin kaksi, ei siinä mitään. Eniten ärsyttää ne ihmiset jotka vetää sitä alkoholia ihan vaan humalan takia, ihan sama vaikka olis puolikäynyttä kiljua, kunhan saa pään sekaisin.

ap

Ymmärrän siinä mielessä alkoholin käytön, että siihen on tullut vaikea addiktio, mutta en siis käsitä sitä alkoholin juonnin ihannointia, ja suhtautumista siihen kuin se olisi ihan ok harrastus vetää lärvit joka viikko. Jos joku haluaa jotain hienoa viiniä lipittää ruuan kanssa lasin kaksi, ei siinä mitään. Eniten ärsyttää ne ihmiset jotka vetää sitä alkoholia ihan vaan humalan takia, ihan sama vaikka olis puolikäynyttä kiljua, kunhan saa pään sekaisin.

ap

No minunkin mielestäni alkoholin ja kännin ihannointi on keskenkasvuisen teinin käytöstä. Tosi noloa ja junttia!

Mutta alkoholin käyttäminen ja jopa humaltuminen juhlissa ei mielestäni ole silti junttia tai merkki riippuvuudesta. Kunhan ei vedä hommaa överiksi.

kai sen nyt jokainen tietää.



Olen jo siinä iässä että en näe missään kännijuomisessa mitään ihannoitavaa, eiköhän ne jotka siinä jotain ihannoitavaa näkevät ole juuri ne teini-ikäiset, heille siinä on kielletyn hedelmän maku, jota juuri ap:n kaltaiset lietsovat.



Tiedätkö ap että kaikki, jotka alkoholia juovat eivät ole alkoholisteja, eivät edes ne kaikki jotka kännäävät joka viikonloppu, eiköhän useimpien joka viikkoinen kännääminen lopu siinä vaiheessa kun pariudutaan ja tulee lapsia. Ja kaikki alkoholistit eivät todella ole juntteja. Alkoholismi on kauhea sairaus, eikä siitä parane jos ap:n kaltaisten mielestä alkoholi on pahaa tai he paheksuvat.



Minusta hyvä täyteläinen punaviini maistuu ihanalle, huono maistuu kellarille, tunkkaiselle happantuneelle mehulle niinkuin sanoit. Kuumana kesäpäivänä jäätävän kylmä olut sammuttaa janon ihanasti tai saunan jälkeen, hiivan makuistakin on maistanut, mieluummin kaadan sen maahan kuin juon tai lämpimänä, yäks. Kahvi ja konjakki tai raikas likööri hyvän aterian jälkeen on kuin piste lauseen perässä. Kuiva siideri tyttöjen illassa on varmasti paremman makuista kuin limpsa.



Minua ahdistaa ihmiset, jotka jaksavat jankata omaa näkemystään asiasta, josta voi olla montaa mieltä, tottakai alkoholi aiheuttaa paljon pahaa, mutta kyllä se oikein nautittuna on nautintoaine.

Alkoholia ja kannabista erikseen ja kohtuudella, jees jees jees!!!

Se on silleen jännällä tavalla pakkaa sekoittava elementti - varsinkin liikaa nautittuna.

Alkoholi vaikuttaa erilailla eri ihmisiin. Mulle tulee huono olo pienistäkin määristä joten en juo. Muut saa tehdä ihan mitä haluaa.