Osaatko hyvin englantia? Pystytkö keskustelemaan kunnolla englanniksi?
Kommentit (43)
Aloitin elokuussa uudessa työssä jossa työkieleni on esim työkavereideni kanssa englanti.
Joidenkin asiakkaiden kanssa myöskin englanti, joidenkin suomi, joidenkin sekäettä.
Ja ihan koulu/opiskelupohjalta, tosin eng ollut minulle aina "helppoa" ja seuraan eng kielisiä uutisia ja ohjelmia.
Kirjoitan joka päivä ehkä 3-4 A4-arkillista sähköpostiviestejä töissä englanniksi. Joskus myös jotain muuta. Ei minusta silti olisi kirjaa kirjoittamaan englanniksi. Sitä varten olisi asuttava joskus englanninkielisessä maassa. Puhun ja kuuntelen sujuvasti, mutta en kuten englantilaiset.
Opin peruskoulussa, ent. opistoasteen koulutuksessa, vielä enemmän kuitenkin tietokoneita ja sovelluksia ymmärtämällä, englanninkielisiä kirjoja lukemalla ja televisiota katsomalla.
Koulussahan tuota opetetaan. Tosin niin opetetaan ruotsiakin, ja sitä en osaa yhtään. Joten luultavasti paras opettaja on ollut televisio ja tietokonepelit. Niin ja tulihan tuota asuttua Australiassa viime vuosi, siinä oppi lisää. En tasan osaa täydellisesti, mutta sujuvasti puhun ja ymmärrän.
Siis, ei todellakaan ole tae hyvästä/sujuvasta kielitaidosta olla ko. kielen opettaja. Aivan liian usein nolostun kuunnellessani vieraidenkieltenoettajien puhetta opettamallaan kielellä...
Itse opetan englantia ja ruotsia, joista englannin osalta olen testattunakin natiivitasoa. Pystyn englanniksi keskustelemaan sujuvasti niin arkipäivän tilanteissa kuin akateemisitakin asioista. Äännän englantia niin hyvin, että englantia äidinkielenään puhuva olettaa sen olevan myös minun. Britti olettaa minun olevan pohjois-amerikkalainen, ja nämä taas kuvittelevat minun olevan britti.
Kielitaitoni on peräisin normaalista peruskoulun englannin opetuksesta, lisäksi asuminen englanninkielisissä maissa on osaltaan vaikuttanut rohkeuteeni puhua englantia. Yliopisto-opinnot taasen hioivat ja lisäsi sanavarastoani.
eli en kovin hyvin. :D Minusta kun usein tuntuu, että olen keskusteluissa kuin rikkinäinen puhelin.
Mutta luen lähes kaikki kaunokirjat englanniksi, joten sanastoni on suht laaja, ja tiedän, että ääntämiseni sujuvoituisi, jos pääsisin käyttämään kieltä enemmän. Nyt vähän takeltelen, jos joku tulee yllättäen kadulla kysymään tietä.
kaikki sujui ja maailmaa parannettiin. natiivipuhujan kanssa voisi olla vaikeampaa tosin oma lausuminen paranisi varmasti. siitä olen ylpeä ettei kukaan luule suomalaiseksi, edes täällä! aksenttini on ilmeisesti sekoitus ulkomaalaisten opiskelijoiden puheesta.
aikoinaan koulussa ja myöhemmin käytön kautta, eli esim. luen paljon englanniksi ja tällä hetkellä myös työn puolesta tulee kieltä käytettyä.
Koulussa olen oppinut. Ja tv-sarjoista. Osaan myös muita kieliä.
t. 38 v., Hki
Tuosta fluent englannista, minun vanhin lapsi aloitti täällä vasta koulunsa ja on oppinut melko täydellisen englanninkielen taidon, valmistunut yliopistosta ja pärjää siis hänkin:)
Kuitenkin jotkut englanninopettajat koulussa ovat jostakin jopa hänen puheestaan voineet saada vihiä siitä, että pohjalla on "opittu englanninkieli, kakkoskieli". (Kotona minä puhun edelleen lapsille suomea, he vastaavat useinmiten englanniksi. Isovanhemmille Suomeen puhuvat suomea.)
En nyt muista mitkä ne asiat olivat, mutta joku on paljastanut sen.
Ei sitä tavallinen tallaaja huomaa, mutta alan ammattilaiselle se saattaa osua korvaan.
Työskentelen englanniksi ja pystyn keskustelemaan mielestäni hyvin melkein asiasta kuin asiasta, ihan erikoissanastoa lukuunottamatta tietysti. Koulussa olen oppinut, ja telkusta ja matkoilta. Luen myös paljon englanniksi.
Osaan. Englanti on lapsesta (siis kolmannelta luokalta asti) ollut minulle todella helppoa, ja englannin opettajat ovat tykänneet minusta :) Luen kirjoja englanniksi, katson elokuvia ilman tekstejä jne.
Viimeksi vuosi sitten Lontoon metrossa eräs nainen tuli kyselemään syntyperääni ja kehui kielitaitoani kun juttelin kaverini kanssa (tunnisti turistiksi kartasta kädessäni).
Kotona vaihto-oppilaita. Myöhemmin asuin Lontoossa.
Pystyn. Puhun englantia erittäin hyvin.Kotona vaihto-oppilaita. Myöhemmin asuin Lontoossa.
Vaihtarin kanssa pitäisi puhua suomea :D
Olen oppinut koulussa ja matkoilla. Teen töitä englanniksi ja ranskaksi joka päivä ja suurin osa kavereistanikin on muita kuin suomenkielisiä.
Teen työni englanniksi. Opiskelin kieltä yliopistossa.
Olen oppinut ensin koulussa, sitten vaihto-oppilaana, ja myöhemmin työkieleen töissä.
En tunne ketään joka ei pystyisi jollain lailla keskustelemaan englanniksi (paitsi lapsia tietysti), ja erittäin suuri osa tutuistani puhuu englantia täysin sujuvasti (vaikkakin aksentilla).
kun pääsen vauhtiin, voin kyllä puhua ruotsia ja englantia aika helposti, myös puhelimessa. -Puhumalla vain. Katsomalla telkkaria. Voin seurata englanniksi tekstitettyä ohjelmaa helpommin kuin pelkästään puhuttua, ruotsiksi kelpaa mikä vain. Olen ihan umpisuomalainen.
Opiskelin englantia sekä koulussa että yliopistossa appron verran ja kouluaikoina keskustelukerhossa.
Englantia on aika vaikea olla oppimatta kun vaikka katsoo & kuuntelee TV:tä.
Viimeksi Dublinissa kesällä minulta kysyttiin, olenko englannin opettaja kun puhun niin hyvin englantia. Siitä olin kyllä jonkin verran otettu :)
Osaan kirjoittaa ja lukea englantia melko hyvin, mutta keskustelusta ei tule mitään koska on vaikeuksia ymmärtää varsinkin natiivipuhujan puhumaa englantia, ja ääntämään en itse pysty oikein ollenkaan. Menee kieli solmuun jotenkin.
Olen 38-vuotias ja akateemisesti koulutettu, mutta enole ikinä työssäni tarvinnut englannin kieltä, enkä harrasta matkailuakaan.
Kyllä. Puhun englantia käytännössä äidinkielenäni ja virheettömällä Received Pronounciation -aksentilla. Tämä siksi, että synnyin Hongkongissa ja minulle hommattiin n. 7kk ikäisenä englantia puhuva lastenhoitaja ja kävin siellä myös päiväkodin ja ala-asteen englanninkielisenä.