Tukekaa minua.. Tein eilen abortin...
Olo on edelleen aivan epätodellinen. En pysty käsittämään että tuleva lapseni on poissa nyt. En haluaisi ymmärtää että koskaan en tule lasta saamaan, mutta aivoni tämän kuitenkin tiedostavat... Riipivää, epätodellista tuskaa, surua... Ensimmäisen ja toisen aborttini jälkeen tunsin aivan samoin, mutta jotenkin tällä kertaa tilanne on vielä epätodellisempi. Miten tästä tyhjästä olosta pääsee nopeasti eroon? Miten voin täyttää mieleni taas hyvällä, sieluni ilolla tulevasta? Auttakaa minua rakkaat siskot.
Kommentit (27)
Olen hyvin pahoillani tilanteestasi, se on varmasti moniulotteisempi kuin mitä sanoin voi kuvata. Luota siihen, että tulee vielä hetki, jolloin pystyt hankkimaan lapsia. Ja sure rauhassa, anna lupa kaikille tunteille. Abortista saa tulla paha mieli ja sitä saa katua vuosiakin myöhemmin, vaikka tietää, ettei lasta olisi pystynyt pitämään.
Abortti on ihan hirvee juttu. Itse en tekisi. No, koska olen mies... LOL!!! :D
ihan nyt varsinaista asiaa kommentoimatta, kommentoin tätä:
syöpää ja alkiota nyt EI VARSINAISESTI voi verrata toisiinsa....
ihmisellä on oikeus hoidattaa itseään.
Toiset haluaa hoitaa syövän pois, toiset alkion eikä tähän pidä olla muilla nokankoputtamista.
6-, ei voi enempää antaa. Huono aihe ja huono toteutus.
Kenelläkään ei ole oikeutta sitä arvostella!
Etkä ole lakia rikkonut kun se on tehty.
Tsemppiä!
T: Mies
jo 3 aborttia, mikäs niihin aiempiin oli syynä? Muutto ei ainakaan ole hyvä syy. Ei heru myötätuntoa. Toivottavasti on provo.
AP vaikuttaa ihan idiootilta. Jos ei ole provo niin parempi että ap teki abortin. Maailmassa on jo tarpeeksi tyhmiä ihmisiä.