Lue keskustelun säännöt.
Auttakaa! :( Rakastan miestäni yli kaiken enkä halua erota.
30.11.2012 |
...mutta tilanne on käynyt vaikeaksi kestää. Naisena tällaisesta asiasta ei ole oikein hyväksyttävää puhua, enkä olekaan kertonut siitä kenellekään. Kyse on siitä että ns. seksuaaliset halumme eivät kohtaa. Minä haluan paljon enemmän kuin mieheni.
Nyt tulee pitkä sepustus, koittakaa kestää.
Olemme olleet yhdessä melkein kymmenen vuotta, lapset ovat 4 ja 6 (ei siis enää yövalvomisia tms.) ja rakastan miestäni kovasti. En voi kuvitellakaan että eläisin kenenkään muun kanssa. Myöskään flirttailu tms. muiden kanssa ei kiinnosta, seksi vaan kiinnostaisi!
Jo suhteemme alussa olin meistä halukkaampi, mutta ajattelin että kyse on vain tottumisesta. No eipä ollut. Raskaana ja lasten syntymien jälkeen olin jonkin aikaa haluttomampi, luonnollisesti. Tällöin tuntui siltä että seksielämämme on tasapainossa ja joskus mies jopa halusi enemmän. Mutta nyt tilanne on palannut taas siihen, että minä haluaisin vaikka joka päivä, miehelle riittää kerta viikossa. Välillä menee kuukausi ilman :( Enimmillään seksiä on 2-3 kertaa viikossa, tällöin olen onnellinen. Halailua, suutelua, helliä katseita etc. on, puhumme paljon ja suhde on muuten hyvä. Mies on niin kiinnostunut töistään ja harrastuksistaan ja iltaisin väsynyt että kuorsaa vaan. En pysty käsittämään miten joku aina vaan nukahtaa sekunneissa ja kuorsaa menemään vaikka yrittäisin hyväillä!!
Olen n.30v., hoikka ja huolehdin ulkonäöstäni. Mies myös kehuu minua kauniiksi, vaikea kuvitella että kyse olisi rupsahtamisesta tms. Myös minä huomioin häntä.
Alan olla TODELLA turhautunut tilanteeseen, välillä jopa epätoivoinen... Onko kenelläkään muulla vastaavaa?
Kuten sanottu, erota en halua lastenkaan vuoksi ja rakastan miestäni, enkä myöskään haluaisi pettää. Nyt olen kuitenkin turhautuneena alkanut jo miettiä anonyymin seksiseuran hakemista netistä, periaattella ettemme tunne toisiamme ja jälkeenpäin homma pidetään salassa. Epätoivoista tiedän, mutta tuntuu etten jaksa näin intohimotonta elämää!
Mitä tehdä? Mielelläni kuulisin erityisesti sellaisten mielipiteitä, ketkä ovat itse niitä vähemmän haluavia. Miltä tuntuu kun puoliso haluaa enemmän? Voiko olla reilua että toinen joutuu elämään puutteessa??
Kommentit (46)
No meillä ei ihan kuukauden taukoja ole mutta haluttamampia kausia tietysti osuu milloin seksi on viimeinen asia mitä tekee mieli tai jaksaa. Meillä homma hoidetaan yleensä oman käden kautta tuolloin mutta molemmat myös hoitelee toisen vaikka itseään ei aina huvittaisikaan. Sanoisin, että se on puolison kunnioittamista, ettei itsekkäästi anna vain silloin, kun huvittaa vaan myöntyy myös siihen, ettei aina voi olla täydellistä ja himokasta. Välillä sitä voi oikeasti olla vain panopuuna puolin ja toisin.
Juttelisin myös puolison kanssa. Ei ole normaalia, jos toinen on koko ajan väsynyt. Lisäksi maustaisin seksiä jotenkin. Meillä on toiminut erilaiset seksikkäät alusvaatteet ja vihjailevat puheet ja teot. Miten mies reagoi, jos riisut tämän housut ja alat ottamaan suihin? Jaksaako mies olla mukana useammin, jos teet kaiken työn? Nukahtamista voit ehkäistä sillä, ettette mene sänkyyn, vaan hoidatte hommat vaikka sohvalla.
Ymmärrän kyllä, että torjutuksi tuleminen loukkaa ja minusta sinulla on oikeus tuntea pahaa mieltä. Kannattaa kumminkin miettiä voisitteko löytää yhdessä jonkin ratkaisun. Miestäkin voi ahdista jatkuva vonkaaminen, jos häntä ei oikeasti vain paneta. Loppupeleissä ei ole kovin tyydyttävää harrastaa seksiä, jos silloin ajatukset ovat kauppalistassa tai työjutuissa. Keskustelkaa ja menkää vaikka seksuaaliterapeutille, koska suhteenne kuulostaa muuten niin mahtavalle, ettei sitä tulisi heittää pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta oikeasti sinun kannattaisi yrittää miettiä liittonne hyviä puolia. Sinussa ei ole varmasti mitään vikaa. Eikä mies koe varmaankaan sinua huonoksi kumppaniksi. Hän voi hyvinkin kokea, että seksiä on tarpeeksi ja se on tyydyttävää.
Kannattaako siis loukata toista vain erilaisten halujen takia. Seksiä voi harrastaa yksinkin, vaikka se ei olisikaan samanlaista kuin miehen kanssa. Keskity miehen kanssa laatuun määrän sijaan. Keksi itsellesi elämään enemmän muuta sisältöä, niin seksi ei muodostu niin valtavan hallitsevaksi asiaksi. Arvosta niitä asioita mitkä ovat hyvin. Tämän lisäksi voisit tarkemmin pohtia sitä mikä miestäsi sytyttää, kyse ei nimittäin välttämättä aina ole ulkonäöstä, vaan vaikka älyllisestä argumentoivasta keskustelusta. Ketä tahansa alkaa myös rasittamaan, jos seksi muuttuu suoritukseksi, jonka päämääränä on taata tietty määrä nautintoa viikossa. Sen takia kannattaa miettiä onko se 2-3 kertaa viikossa sittenkään pitkällä tähtäimellä onnen tae.
Siis kun kerran viikossa noin pitkään yhdessä olleelle parille kuulostaa ihan ok tilanteelta. Toki jossain on vikaa jos sulla on paha mieli asiasta, mutta kun moni olisi tosi onnellinen tollaisesta tilanteesta.
Että mun mielestä vähän dramatisoit nyt :)
Sinänsä kyllä ymmärrän, mäkin haluan seksiä päivittäin, onneksi mieskin.
Suhteenne kuulostaa hyvältä. Miehesi elämä on antoisaa, perhe, työ ja harrastukset merkitsevät hänelle paljon, vievät energiaa. Entä oma elämäsi? Voitko suunnata seksuaalienergiasi johonkin muuhun, käyttää sitä muuhun kuin seksin miettimiseen ja tuskastumiseen? Olen kyllä sitä mieltä, että aikuisuuteen kuuluu himojensa hallitseminen, kohdistuivat ne himot mihin tahansa.
ei sitä tarvi hävetä. tarpeet ne on tarpeita ja älä hukkaa elämääs kärsimiseen, et niitä vuosia saa takasin. käyt vähän panemassa niin mikäs siinä.
Menet seksikauppaan ja ostat surisevan rakastajan. Etkä anna libidosi pilata hyvää suhdettasi. Seksiä kuitenkin on. Jotkut elävät täysin selibaatissa, eivätkä silti petä.
Kuulostaa vaan ihan normaalilta. Siksi vaikea kai ymmärtää epätoivoisuuttasi.
Ja älä nyt pelkästään sopeudu, vaan puhu miehellesi!!!