vasta 15 ja raskaana

Mutta suoraan voi kertoa. Ja kannattaa.

Mahdollisimman rauhallisesti ja yksinkertaisesti ja pian. Kuin laastarin repäisisi, älä pitkitä sitä. Sitten mietit rauhassa vaihtoehtojasi esimerkiksi lääkärin kanssa. Älä ylireagoi ja muista, että oma elämäsi on vasta edessä ja alkio on vain solumassaa vielä alussa. Mieti siis todella myös sitä, mihin kaikkeen sinulla voisi olla mahdollisuuksia ja haluatko menettää sen siksi että abortti "kuvottaa" tai sitä on ikävä ajatella.

Tietävätkö vanhempasi, että harrastat seksiä? Lapsi sitoo täydellisesti. Sinuna tekisin abortin jos ei miestä tai vahvaa tukijajoukkoa ympärillä. Lapsesi ansaitsisi sinut kokonaan äitiydelle antautuvana ja voin sanoa tämä ei minullekaan yli 30 vuotiaalle ole helppoa. Imetys ja siitä vieroitus, jatkuva vaippojen vaihto, jatkuva lohdutus, jne..... Kerto vanhemmillesi. Se murtaa varmasti jotain välillänne mutta kukaan ei ole vanhempien pikkulapsi ikuisesti. Sr mikä ei tapa vahvistaa.

Mitä jos tämä raskaus onkin jo pidemmällä? Viimeisimmät kuukautiseni olivat normaalia niukemmat ja viimekuun jäi kokonaan välistä. Äitini on hyvä ja lempeä ihminen joka varmasti ymmärtää raskauden olleen täysin vahinko, enemmän pelkään isäni reaktiota, se kun on sellainen jörö.

Lääkäriin siitä pois netistä. Abortin ehtii.

Tietävätkö vanhempasi, että harrastat seksiä? Lapsi sitoo täydellisesti. Sinuna tekisin abortin jos ei miestä tai vahvaa tukijajoukkoa ympärillä. Lapsesi ansaitsisi sinut kokonaan äitiydelle antautuvana ja voin sanoa tämä ei minullekaan yli 30 vuotiaalle ole helppoa. Imetys ja siitä vieroitus, jatkuva vaippojen vaihto, jatkuva lohdutus, jne..... Kerto vanhemmillesi. Se murtaa varmasti jotain välillänne mutta kukaan ei ole vanhempien pikkulapsi ikuisesti. Sr mikä ei tapa vahvistaa.

meillä on semmoien erikoinen suhde keskenämme. En salaile heiltä mitään, olen kirjaimellisesti se kiltti naapurin tyttö. Nämä laastaritkin ovat äitini määräämät, hän siis työskentelee lääkärinä. Ei siitä sen enempää jottei minua tunnisteta.

selvennykseksi, että äitini ammatin takia haluan kertoa tästä varsinkin äidilleni ekana! Vaikka lääkäreillä on vaitiolovelvollisuus, niin en halua sitä tilannetta, että odottaessani pääsyä lääkärille äitini pomppaa paikalle. Ja rehellisyys maan perii

Kertoa kannattaa mahdollisimman pian.



Sen sijaan aborttia ei kannata missään nimessä tehdä, jos se tuntuu väärältä. Asioilla on aina tapana järjestyä parhain päin, vaikka nyt koulun ja pienen lapsen yhdistäminen voi ajatuksena tuntua vaikealta. Ainahan vauvan voi antaa adoptioon, jos tuntuu ettei pärjää.

kertoa äidillesi. Se helpottaa, kun saat puhuttua äitisi kanssa. Hän kyllä varmasti ymmärtää ja osaa auttaa, jos on oikeasti niin mukava ja teillä on niin hyvä äiti-tytär suhde, hän ei painosta sinua aborttiin vaan tukee päätöksessäsi, mikä ikinä se tulee olemaan :)

Vaikka lapsi sitookin paljon, ei se ole niin rankkaa, kuin tuolla 30 v äiti sanoi. Minä olin 18v kun sain esikoiseni, eikä minusta äitiys ole päivääkään ollut rankkaa tai sitten minulla vain on helppo lapsi :D Koulun ja pienen lapsen yhdistäminen ei sekään ole vaikeata ja minulle lapsi antoi valtavasti motivaatiota opiskeluun :) Rakastan olla äiti enkä vaihtaisi päivääkään pois :)



Mutta vain sinä voit tehdä päätöksesi ja sinun pitää pohtia ja harkita sitä vakavasti. Koska jos päädyt aborttiin, joudut kantamaan taakkaa koko loppu ikäsi ja se vasta vaikeata onkin. Adoptiokaan ei ole yhtään sen helpompi päätös ja varmasti lapsen pitäminenkin tuntuu vaikealta. Mutta kunhan kerrot äidillesi asian kaikki helpottuu ja äitisi osaa varmasti neuvoa ja tukea! :)



Tsemppiä, mitä ikinä teetkin :)