Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Viikonloppuisyys on perseestä, miehet: kieltäytykää siitä!
28.11.2012 |
Viikonloppuisyyteen suostuvat miehet tekevät mielestäni vain karhunpalveluksen itselleen ja lapsilleen.
OHJE teille KUNNOLLISET miehet, joista puoliso on ottanut eron ilman mitään oikeaa syytä (väkivalta, pettäminen, juopottelu tms.): ÄLKÄÄ suostuko viikonloppuisyyteen. Kasvattakoon nainen lapset. Alkakaa elää omaa elämäänne, rakastukaa ja jos haluatte uuden perheen niin saahan niitä lapsia tehtyä. Kannattaa vain jättää entiset asiat taakse, exän lapsenhoitajaksi alkamalla ette saavuta mitään. Kyllä joku mies sen isän roolin lapsellenne ottaa eikä se lapsi siihen kuole vaikkei ottaisikaan.
Viikonloppuisyys ei ole mitään oikeaa isyyttä eli vaikka siitä kieltäytyykin, ei synny enää sitä suurempaa vahinkoa mitä erotessa muutenkin syntyy.
Elämässä vaan eteenpäin ja vanhat asiat taakse. Lapsia voi muistella lämmöllä ja kyllä niistä huolta pidetään.
Kommentit (41)
"Jos aikuiset eivät kykene elämään yhdessä pitäisi lasten elämä pyrkiä pitämään mahdollisimman muuttumattomana."
Ja se pysyy muuttumattomana sillä, että lapsi tapaa biologista isäänsä pari kertaa kuussa ikävöiden tai miettien mikä hänen roolinsa sitten on?
Parempi tilanne se lapselle on, että kun se exä löytää joskus uuden ukon itselleen niin lapsi voi alkaa rakentaa suhdetta siihen uuteen ihmiseen ilman, että tarvii jatkuvasti erota viikonloppujen jälkeen biologisesta isästä ja kaivata hänen luokseen. Ei se ole mitään normaalia elämää varsinkin jos naisella on uusi mies. Silloin on lapsenkin helpompi vaan omaksua uusi "isä" itselleen kun ei näe oikeaa isää silloin tällöin.
Sä tässä suvereenisti oletat, että uusi mies HALUAA ryhtyä isäksi toisen miehen lapsille ja pystyy olemaan niille täysipäinen isähahmo? Ottaa pesä haltuun, johon toinen koiras on muninut? Ja että lapsi tuosta vaan alkaa rakentaa suhdetta uuteen isähahmoon? Sulla ei kyllä ole pienintäkään käsitystä elämän realitettetista ja tunnesiteiden muodostumisesta. Esim mun miehellä on ollut kaksikin isäpuolta joista kumpikaan ei hänestä erityisemmin pitänyt. Eikä hän pitänyt isäpuolista. Muista, että isäpuolet ovat kuitenkin sen naisen, äidin valitsemia eikä lasten.
Biologista vanhemmuutta ei korvaa mikään. Jos avioelämä ei vanhemmilta onnistu niin se ei ole lasten syy. Lapsille pitää taata se toiseksi paras vaihtoehto, eli se, että saavat tavata molempia biologisia vanhempiaan niin paljon, kuin se käytännössä on mahdollista. Vastuu omista jälkeläisitä pitää kantaa. Ei itsensä vaan lasten takia. Mun appiukko oli viikonloppuisä mun miehelle, siis joka toinen viikonloppu. Ja nyt aikuisena mun miehelläni on hyvä ja lämmin suhde isäänsä. Ja meidän lapsilla on rakastava isoisä. Nämä apen ja anopin uudet puolisot eivät ole mitään, vaikka mukavia ovatkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei viikonloppuista isyyttä kestä kenenkään mielenterveys. Jatkuvasti saa erota lapsistaan ja kokea surun.
Sehän on miehelle helvettiä ja nainen kuvittelee tekevänsä palveluksen, kun antaa nähdä kerran viikossa lapsia...
Tosi kivaa erota aina ja aina uudestaan. Tulee mieleen Prometheus. Paitsi mies ei varastanut naiseltaan tulta. Viikonloppuisyys on helvetti.
Eli alkakaa juomaan ja unohtakaa kaikki. Se on minun neuvoni. Mitään uutta suhdetta ei kannata perustaa. Se olisi hölmöyttä. Kullanhuuhdontaa tunkiolla. Mitään elatusmaksuja ei kannata alkaa makselemaan. Ne menisi vain exän "tyttöjeniltoihin" ja muuhun paskaan. Voisin maksaa kuittia vastaan ihan oikeita tuotteita lapsille. Elareita en makselisi.
T: 11cm mies
Hyvin pystyy säilyttämään isyytensä ja välit lapseen, vaikka näkisi vain jokatoinen vkl. Siihen voi vielä lisätä jonkun arkitapaamisen joka viikolle. Turha nyt on yrittää luistaa siitä isän velvollisuudesta hokemalla tuollaista marttyyri-paskaa. Luuseri olet, jos lapses hylkäät.
Been there, done that.
Harvemmin kukaan vanhempi pystyy luomaan normaalin suhteen lapsiin edes tavallisessa 8-17 työpäivä rytmissäkään.
Kaikki on väsyneitä työpäivän, harrastusten, läksyjen, ystävillä olon jälkeen mitään suhdetta perheenjäseniin ei olekaan. Asutaan vain yhdessä ja kasvetaan erilleen. On vain sukunimi.
Se mitä jää päivässä aikaa on ehkä se pieni hetki ennen hampaidenpesua tai iltapalalla.
Hyvin pystyy säilyttämään isyytensä ja välit lapseen, vaikka näkisi vain jokatoinen vkl. Siihen voi vielä lisätä jonkun arkitapaamisen joka viikolle. Turha nyt on yrittää luistaa siitä isän velvollisuudesta hokemalla tuollaista marttyyri-paskaa. Luuseri olet, jos lapses hylkäät.
Been there, done that.
Harvemmin kukaan vanhempi pystyy luomaan normaalin suhteen lapsiin edes tavallisessa 8-17 työpäivä rytmissäkään.
Kaikki on väsyneitä työpäivän, harrastusten, läksyjen, ystävillä olon jälkeen mitään suhdetta perheenjäseniin ei olekaan. Asutaan vain yhdessä ja kasvetaan erilleen. On vain sukunimi.Se mitä jää päivässä aikaa on ehkä se pieni hetki ennen hampaidenpesua tai iltapalalla.
Minulla on oikein hyvä ja lämmin suhde nyt aikuisena isäöni, joka alkoi olemaan viikonloppuisä kun olin 4-vuotias.
Samoin kuin työssäkäyvänä vanhempana minulla on hyä suhde kaikkiin kolmeen lapseeni joista kaksi on teinejä ja yksi taapero.
Kun asiat on oikeissa tärkeysjärjestyksessä, niin hyvin onnistuu!
Kyllä se sille lapselle voi trauman aiheuttaa jos isä yhtäkkiä häviää kuvioista.
Mies, joka ei ota vastuuta jälkikasvustaan, ei ole mies alkuunkaan.
ET ilman penista. Etkä oikein muutenkaan senkin haahka :) hihihih ilkeä noita olet!
Korjaan vähän tuota virheellistä lausettasi.
Mies. Joka ei ota vastuuta jälkikasvustaan, ei ole isä vastuun jättämisen jälkeen.
Ennen sitä hän on isä, mutta sinun silmissä tuo isyys päättyy eron jälkeen.
Miehen sukupuoli ja se mitä mies itsestään tuntee ei katoa mihinkään. Mies saattaa kadota elämästäsi ja lapsesi elämästä. Myös miehen rahat saattavat kadota elämästäsi ja lapsesi elämästä. Geneettistä kytköstä lapseen ei silti voi kieltää. Biologisesti mies on edelleen mies ja lapsen iskä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aina jaksetaan puhua tästä kuinka lähi (äiti) ei anna isän tavata lapsiaan enempää kuin joka toinen vkonloppu..onko sekään sitten lapselle hyvä, että tapaamiset peruuntuu koko ajan ja etä tapaa milloin sattuu huvittamaan?
vaan vaatikaa huoltajuutta itsellenne! Mies on ihan yhtä hyvä kasvattaja kuin nainen, ja monen teinin kohdalla jopa jämäkämpi sääntöjen pitäjä. Meillä päin sossutädit antaa lapset säännöllisesti aina äidille, ja isälle annetaan pyynnöistä huolimatta vain joka toinen viikonloppu, ja silloinkaan äiti ei saa mitään noottia, jos päättääkin estää jonain viikonloppuna isää ja lapsia tapaamasta. Isä voi olla täysin hyvä ja kunnollinen ihminen, mutta äiti ei anna lasten mennä edes isän naapuriin leikkimään, kun nämä voisivat vahingossa jutella isän kanssa vaikkei ole isäviikonloppu. Siis ihan oikeasti näin täällä länsirannikolla pompotellaan miehiä, jotka todella haluaisivat ottaa lapsensa vaikka kokonaan itselleen. Miesten pitäisi enemmän taistella huoltajuutensa puolesta eikä tyytyä siihen, mitä äiti ja sossu päättävät.
kaikki menee nappiin ja jokainen on osa yhtä isoa lämmintä suolenmutkaa.
T: 11cm mies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viikonloppuisyys on joo ihan kamala keksintö, kuka siitä hyötyy, ei isä ainakaan.
Jos vastuu kiinnostaa, niin neuvottelepa reippaana miehenä vaikka viikko-viikko-systeemi, tai ala lähivanhemmaksi. Saa se katkera jättäjä-ex-rouva sitten keskittyä ihkuun uuteen poikkikseen ja vaikka laittaa uuden perheen.
Sinulle, supersankari-yh-iskälle, sataisi ylistystä ja gloriaa yllin kyllin, ja kaupanpäälle vielä elämällisen verran laatuaikaa lastesi kanssa. Kokeilepa, sitten tiedät, mitä on helppo elämä!
Mies, joka ei ota vastuuta jälkikasvustaan, ei ole mies
kytköstä lapseen ei silti voi kieltää. Biologisesti mies on edelleen mies ja lapsen iskä.
* ilotulitusta *
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei viikonloppuista isyyttä kestä kenenkään mielenterveys. Jatkuvasti saa erota lapsistaan ja kokea surun.
Sehän on miehelle helvettiä ja nainen kuvittelee tekevänsä palveluksen, kun antaa nähdä kerran viikossa lapsia...Tosi kivaa erota aina ja aina uudestaan. Tulee mieleen Prometheus. Paitsi mies ei varastanut naiseltaan tulta. Viikonloppuisyys on helvetti.
Eli alkakaa juomaan ja unohtakaa kaikki. Se on minun neuvoni. Mitään uutta suhdetta ei kannata perustaa. Se olisi hölmöyttä. Kullanhuuhdontaa tunkiolla. Mitään elatusmaksuja ei kannata alkaa makselemaan. Ne menisi vain exän "tyttöjeniltoihin" ja muuhun paskaan. Voisin maksaa kuittia vastaan ihan oikeita tuotteita lapsille. Elareita en makselisi.
T: 11cm mies
Vai pitäisikö olla kuukausi ja kuukausi`säädöllä?
Onko sinusta sitten parempi että lapsi on vuoden isän kanssa ja vuoden äitinsä?
Toivottavasti osaat amerikkaa.
wifety wifety
50 50
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuule, monien miesten työ sattuu olemaan toisessa maassa tai kaupungissa, niin ainut mahdollisuus on tuo etä-isyys.Eivät kaikki äidit ole katkeria jne.Jokainen ero on yksilöllinen.Älä yleistä omasta katkerasta erostasi kun Sami jätti ja meni naimisiin,joko tuli lapsellesi sisarpuoli?
Aina jaksetaan puhua tästä kuinka lähi (äiti) ei anna isän tavata lapsiaan enempää kuin joka toinen vkonloppu..onko sekään sitten lapselle hyvä, että tapaamiset peruuntuu koko ajan ja etä tapaa milloin sattuu huvittamaan?
vaan vaatikaa huoltajuutta itsellenne! Mies on ihan yhtä hyvä kasvattaja kuin nainen, ja monen teinin kohdalla jopa jämäkämpi sääntöjen pitäjä. Meillä päin sossutädit antaa lapset säännöllisesti aina äidille, ja isälle annetaan pyynnöistä huolimatta vain joka toinen viikonloppu, ja silloinkaan äiti ei saa mitään noottia, jos päättääkin estää jonain viikonloppuna isää ja lapsia tapaamasta. Isä voi olla täysin hyvä ja kunnollinen ihminen, mutta äiti ei anna lasten mennä edes isän naapuriin leikkimään, kun nämä voisivat vahingossa jutella isän kanssa vaikkei ole isäviikonloppu. Siis ihan oikeasti näin täällä länsirannikolla pompotellaan miehiä, jotka todella haluaisivat ottaa lapsensa vaikka kokonaan itselleen. Miesten pitäisi enemmän taistella huoltajuutensa puolesta eikä tyytyä siihen, mitä äiti ja sossu päättävät.
Kuule, monien miesten työ sattuu olemaan toisessa maassa tai kaupungissa, niin ainut mahdollisuus on tuo etä-isyys.
Järjestelystä kiinni ja siitä mitä oikeasti haluaa.
Jos isä haluaa vain pitää hauskaa ja nähdä kerran viikossa popcornien parissa lapsiaan ja katsoa surkean leffan niin ok. Ei se se ole mitään isyyttä tai kasvatustehtävää.
"Valitettavasti en voi"
-On niin paljon töitä!
-Joten olen isä vain viikonloppuisin.
Näin puhuu popcornisät. Heillä on kortti videovuokraamoon ja kovasti töitä. Valitettavasti muuta mahdollisuutta ei ole...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minusta lapset kuuluvat sille kenellä on suuremmat tulot. Eli useimmiten miehelle. Nainen voi olla hoitaja töiden ajan ja häipyä tiehensä sitten, kun mies tulee töistä. Tai lapse ollessa kouluiässä nainen voisi toimia viikonloppuisena äitinä. Miehelle jäisi aikaa baariin ja ystäviin.
Oletko se sää Taru? Mitä täällä vouhoat?Kuule, monien miesten työ sattuu olemaan toisessa maassa tai kaupungissa, niin ainut mahdollisuus on tuo etä-isyys.Eivät kaikki äidit ole katkeria jne.Jokainen ero on yksilöllinen.Älä yleistä omasta katkerasta erostasi kun Sami jätti ja meni naimisiin,joko tuli lapsellesi sisarpuoli?
Aina jaksetaan puhua tästä kuinka lähi (äiti) ei anna isän tavata lapsiaan enempää kuin joka toinen vkonloppu..onko sekään sitten lapselle hyvä, että tapaamiset peruuntuu koko ajan ja etä tapaa milloin sattuu huvittamaan?
vaan vaatikaa huoltajuutta itsellenne! Mies on ihan yhtä hyvä kasvattaja kuin nainen, ja monen teinin kohdalla jopa jämäkämpi sääntöjen pitäjä. Meillä päin sossutädit antaa lapset säännöllisesti aina äidille, ja isälle annetaan pyynnöistä huolimatta vain joka toinen viikonloppu, ja silloinkaan äiti ei saa mitään noottia, jos päättääkin estää jonain viikonloppuna isää ja lapsia tapaamasta. Isä voi olla täysin hyvä ja kunnollinen ihminen, mutta äiti ei anna lasten mennä edes isän naapuriin leikkimään, kun nämä voisivat vahingossa jutella isän kanssa vaikkei ole isäviikonloppu. Siis ihan oikeasti näin täällä länsirannikolla pompotellaan miehiä, jotka todella haluaisivat ottaa lapsensa vaikka kokonaan itselleen. Miesten pitäisi enemmän taistella huoltajuutensa puolesta eikä tyytyä siihen, mitä äiti ja sossu päättävät.
enkä tiedä, ketä tarkoitat. En tunne yhtään Tarua. Tunnen kyllä parikin etä-isää, jotka asuvat samassa kaupungissa kuin ex-vaimo ja lapset mutta jotka vuosi toisensa jälkeen surevat sitä, että ex ja sossu kyykyttävät isiä mennen tullen riippumatta siitä, mitä isä ja lapset haluaisivat. Ajattelepa, että on ihan oikeasti sellaisia isiä, jotka rakastavat lapsiaan ja olisivat halukkaita ryhtymään lähivanhemmaksi, mutta ex ei anna.
Lasten kanssa pitäisi pystyä jakamaan nimenomaan se arjen hoitovastuu. Mitä arkea se on, että äiti hoitaa ma-pe ja isä pe-su?? Isä pääsee helpolla ja äidille kasaantuu kaikki paska. Toisaalta äiti voi rajoittaa isän roolia lasten elämässä kiusallaan ja siitä seuraa valtapelejä, draamaa ja huonosti nukuttuja öitä kaikille.
Itsekkäät eroavat. Viikonloppuisäksi ei suostuta itsen vaan lapsen takia. Vanhemmuus ei ole ottamista vaan antamista.
Alue: Aihe vapaa
Vaan viikonloppuisän lapsi. 70-luvulla kun se oli käytännössä ainoa vaihtoehto, jos tuli avioeo. Hyvä on suhde isään ollut aina.
Mun exä ei tapaa lapsia ollenkaan, vaikka aikanaan hslusi välttämättä sopimuksen vuoroviikoista. Tuli ilmeisesti elämään jotain muuta tärkeää, en tiedä.