Lue keskustelun säännöt.
Joululahjoista, olenko lapsellinen kun vedin herneet nenään?
27.11.2012 |
Äitini, useamman lapsen isoäiti, on perinteisesti hitusen "outo" lahjoja hankkiessaan.
Juttelin tänään hänen kanssaan puhelimessa ja keskustelu meni kutakuinkin tätä rataa:
Äiti: "mitäs se teidän 'Minna' halusikaan lahjaksi?" (Minna on 8-vuotias)
Minä: "Ne baby bornin vaatteet voisi olla ihan kivoja"
Äiti: "joo. En minä niitä paketissa olevia viitsi ostaa, ovat kalliimpia. Otan niitä yksittäisiä. Oisko sukkahousut kivat?"
Minä: "Joo, ne erilliset on hyviä. Sukkahousuja on jo kahdet, jos otat jotain muuta"
Äiti: "Otin 'Kaisalle' sellaisen paketin. Siinä on pyöräilykypärä ja verkkarit."
'Kaisa' on siskoni tyttö, 5 vuotta. Joten ööö, ei voi ostaa "kallista" pakettia toisella lapsenlapselle, vaan ehkä sitten voisi ottaa sukkahousut. Mutta toiselle voi?
Keskustelu jatkuu:
Äiti: "Jos minä sitten jotain vaatetta. 'Maisa' toivoo kameraa, ajattelin sellaisen ostaa."
'Maisa' on myös kahdeksan, kuten serkkunsa, minun lapseni. Joten Maisalle voi mummo ostaa kameran, mutta edelleenkään ei mummo raaski ostaa 'Minnalle' paketissa olevia baby bornin vaatteita. Kun ovat niin kalliita.
Keskustelu loppui, olin ihan mukava jne. Omalle lapselleni kun ei tulisi edes mieleen toivoa mummilta kameraa, on ohjeistettu toivomaan järkevän hintaisia tavaroita, kuten sisaruksensakin.
Tarina taas ei lopu. Kävimme Ikeassa illasta. Mummo, se äitini, oli ostanut omaan asuntoon muuttaneelle lapselleni, parikymppiselle, joululahjaksi jo valmiiksi "niin kivan salaattikulhon" Ikeasta. Näinkin sen aiemmin ja on ihan mukava lasinen kulho. Tulee olemaan tämän lapsen ainoa lahja mummoltaan tänä jouluna.
Ikeassa käydessä sitten selvisi, että kyseinen kulho maksoi 2.99. Ei vähennä kulhon toimivuutta, mutta lisäsi päivällä olleen keskustelun jälkeen nyppiintymistäni.
Olisi edes satunnaista toimintaa, mutta tätä tämä on ollut jo joitakin vuosia. Meidän lapsemme sai rippilahjaksi mummolta 20 euroa. Ihan ok, eipä summan tarvitse korkea ollakaan. Mutta kas: samaan aikaan toisaalla siskoni kolme vuotta nuorempi lapsi sai mummolta synttärilahjaksi 50 euroa - koska "kerää rahaa hankintaan" (lue: osti merkkiaurinkolasit).
Mummin kullat ja ne toiset mukulat. Mummon kullat kun saavat mummolta myös kännyköitä jne. Yritän tässä olla herttainen ja rauhallinen ja innolla odotan suvun yhteistä jouluaattoa :-D. Lahjat tulevat olemaan mielenkiintoisia ;-).
Kyllä, olen juuri näin lapsellinen. Kuvio on tosin tuttu jo lapsuudesta, lahjapolitiikka oli sama jo aikoinaan sisareni ja minun osaltani.
Kommentit (63)
muakin ärsyttäisi tuollainen. Kiusaako äitisi teidän perhettä, vai mitä? Miten siskosi suhtautuu heidän suosimiseensa? Oletko puhunut äidillesi suoraan? Huomaako lapset tuon eron???
Ihan ihmeellistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saan ihan itse ostettua tarvittavat asiat lapsilleni. Huvitti vaan tänään tuo "toivoi kameraa" ja "en raaski ostaa niitä paketteja kun ovat kalliimpia". Kumpikohan mahtaa olla kalliimpi?
Omasta mielestäni olen tässä lapsellinen :) ja reagoin näin siksi, että taannun lapsuuteni lahjatraumojen tasolle kun äiti toistaa samaa toimintaa kuin ennenkin.
Yritän kovasti olla antamatta tämän vaikuttaa mihinkään väleihin, eiköhän tämä taas huomenna ole jo perspektiivissä.
muakin ärsyttäisi tuollainen. Kiusaako äitisi teidän perhettä, vai mitä? Miten siskosi suhtautuu heidän suosimiseensa? Oletko puhunut äidillesi suoraan? Huomaako lapset tuon eron???
Ihan ihmeellistä.
Sisko ei taida edes huomata suosimista, oletan. En ole puhunut äidille suoraan, enkä varmaan puhukaan. Isommat lapset huomaavat jo kyllä eron, joka siis ei kohdistu vain lahjojen hankintaan vaan mummon asenteeseen ylipäänsä.
Joskus nuorempana yritin ja sain kuulla olevani "niin kauhean kateellinen" =). Ihan olen kuin äidin sisko, joka on myös ihan kauhean kateellinen.
Tosin olen jo vuosia sitten todennut, että äidin siskolla(kin) taisi olla ihan syytäkin olla kateellinen. Heillä paaponnan kohde oli äitini, meillä sisareni.
että sanoisin jotain. Toisaalta emme tarvitse kenenkään lahjoja. Lapset saavat kaiken toivomansa meiltä vanhemilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vievät muidenkin osuuden. ja nämä jutut juontavat yleensä jo lapsuudesta. Jos se vaatimatonkin alkaa yhtäkkiä vaatia tai edes pyytää j otain, alkaa älämöly ja haukkuminen. Se ahne kersa, joka saa kaiken mummon rahan ja kaiken mummon ajan lapsineen, saa kyllä vaatia ja tekee kaikessa kuten itse haluaa.
Älä välitä.
Oma äitini on yhtä tahdikas, samoin anoppi. Mutta siksi vietämmekin perhejoulun.
Äitiäni ei haittaa yhtään kertoa että sisaren pakastin on aivan täynnä marjoja jotka sisarelleni poiminut. Minulle hän lupaa, että saan ottaa kotiin minun itse ja lasteni poimimat marjat, kun olin käymässä. Maksoin tietysti marjani itse.
Anoppia ei haittaa yhtään viettää perhejoulua, jossa miehen sisaren perheen lahjat vievät autosta kaiken tilan, ja meidän lapsille lahja per henki.
En vetäisi herneitä nenään. tai siis, ärsyttää kyllä se salaattikulho. Minun lapsen syntymäpäivät menivät, ei äitini muistanut. edes kortilla.
että sanoisin jotain. Toisaalta emme tarvitse kenenkään lahjoja. Lapset saavat kaiken toivomansa meiltä vanhemilta.
Eli siis toivotut lahjat hankimme itse, tosin järjellisissä rajoissa.
t. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vievät muidenkin osuuden. ja nämä jutut juontavat yleensä jo lapsuudesta. Jos se vaatimatonkin alkaa yhtäkkiä vaatia tai edes pyytää j otain, alkaa älämöly ja haukkuminen. Se ahne kersa, joka saa kaiken mummon rahan ja kaiken mummon ajan lapsineen, saa kyllä vaatia ja tekee kaikessa kuten itse haluaa.
Älä välitä.
Oma äitini on yhtä tahdikas, samoin anoppi. Mutta siksi vietämmekin perhejoulun.Äitiäni ei haittaa yhtään kertoa että sisaren pakastin on aivan täynnä marjoja jotka sisarelleni poiminut. Minulle hän lupaa, että saan ottaa kotiin minun itse ja lasteni poimimat marjat, kun olin käymässä. Maksoin tietysti marjani itse.
Anoppia ei haittaa yhtään viettää perhejoulua, jossa miehen sisaren perheen lahjat vievät autosta kaiken tilan, ja meidän lapsille lahja per henki.
En vetäisi herneitä nenään. tai siis, ärsyttää kyllä se salaattikulho. Minun lapsen syntymäpäivät menivät, ei äitini muistanut. edes kortilla.
niin ehkä ne nukenvaatteet tuntuu kovin kalliilta nukenvaatteiksi, eikä kohtuuhintainen kamera tunnu kalliilta, kun ei ole kallis kameraksi. Itse nimittäin ainakin ostan lapsilleni silmääni räpäyttämättä melko kalliitakin harrastusvälineitä, mutta en Pokémon-kortteja, jotka absoluuttisesti ovat toki halvempia, mutta mielekkyyteensä nähden järkyttävän hintaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa todella epäreilulta ja ärsyttävältä. Ymmärrän ja tiedän, ettei kyse ole pelkästään lahjoista niiden arvojen ja esineiden itsensä vuoksi, vaan ajatuksesta niiden taustalla. Toista lastenlasta selkeästi "arvostaa" enemmän, jos on valmis satsaamaan tämän lahjaankin enemmän. Todella kurja juttu, että tuollaista tapahtuu perheen sisällä. Yritä jättää asia omaan arvoonsa, vaikka varmasti harmittaakin kovasti.
Vietätte ilmeisesti joulua isolla porukalla kaikki yhdessä, ja lapsenlapset tulevat todella näkemään, mitä muut ovat saaneet. Ei ehkä niin muuten harmittaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tänä vuonna 8 v poikamme saa appivanhemmiltaan ainoaksi lahjakseen pyjaman.
Kiva, joo, pyjamaa aina tarvii.
Anoppi sen jo meille toi että minä paketoin sen.
Pyjama on kokoa 110cm(kaipa se vielä mahtuisi jos oikein kovasti kiskoisi ylle) ja oli ostanut sen vuoksi kun oli ollut halpisketjussa niin edullinen, 3,99. Isompi koko , joka olisi siis saattanut mahtua päälle ja päästä hyötykäyttöön, olisi maksanut kuulema 6,99!
Kejui ihan kuinka oli tehnyt hyvät kaupat.
Serkkupoika saa tänä jouluna samaiselta appipariskunnalta:
Merkkitalvitakin
Pipon+ hanskat
paidan
farkut
talvikengät
Anoppi kauhisteli kuinka näihin oli mennyt rahaa melkein 300e.
Ja kaiken lisäksi siihen tulee vielä yhdet kengät lisää. Oli serkun äiti ilmoittanut että kenkien pitää olla goret, mitä nuo jo ostetut eivät siis ole. Noh, harmi kun anoppi oli kuitin hukannut ettei voi kenkiä vaihtaa. pitää siis uudet ostaa.
Vietetään jouluaatto yhdessä.
Mitäköhän oma poikamme tuumaa tästä.
Alkaa 8 v jo tajuta erinäisiä asioita. :/
Itse pyrin aina ehdottomaan tasapuolisuuteen omien lasteni kohdalla. Meillä myös appivanhemmat ja minun vanhempani pitävät huolta siitä että kaikki lapset (ja myös me aikuiset) saamme yhtä arvokkaita lahjoja.
Jotenkin voisin ymmärtää tuon eri hintaluokan lahjojen ostamisen, jos se halvempi lahja olisi jotenkin erityisen oivaltava ja nerokas ja jollain tapaa perusteltu. Ap:n tapauksessa tuo kuulostaa lähinnä typerältä ja pihiltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ollut yhden ainoan kerran mukana sukujoulussa. Silloin olimme ostaneet meidän 3v tuplille muutaman todella ison paketin ja he saivat äidiltäni ja kummeiltaan lisää. Miehen veli loukkaantui sydänjuuriaan myöten siitä, että meidän lapset saivat (vanhemmiltaan) hienompia lahjoja kuin heidän lapsensa. Hirveä riita siitä, että meidän lasten pitää antaa omista lahjoistaan heidän lapsilleen, kun "mummi on taas epätasapuolinen".
Se mummi eli anoppi antoi jokaiselle lapsenlapselle 20 euroa. Mutta kun miehen veli näki vain sen, mitä meidän lapset muuten saivat, niin kateushan se nosti päätään.
Vietätte ilmeisesti joulua isolla porukalla kaikki yhdessä, ja lapsenlapset tulevat todella näkemään, mitä muut ovat saaneet. Ei ehkä niin muuten harmittaisi.
Täytyy vaan toivoa, että lahjat ovat muuten mieluisia, niin eivät kiinnitä tuohon toivottavasti huomiota.
Lapset odottavat kovasti serkkujen näkemistä jouluna (toki näkevät tässä välilläkin, mutta joulu ei kuulemma ole joulu ilman serkkuja).
Sitä kahdeksanvuotiaalle ostettua kameraa odotellessa ;-)... Meidän isommille lapsille kun ei ole kertaakaan matkan varrella tullut isoäidiltä yhtäkään isompaa lahjaa. Ovat kyllä ihan kivoja hankintoja, mutta hintataso on tätä nykyä noin parinkympin luokkaa.
koska jos antaa jouluna, suuttuu miehen sisko siitä, että heitä kohdellaan epätasapuolisesti.
Ei ole missään sanottu, että kaikille pitää aina ja kaikessa olla tasapuolinen. Anoppi on sanonut, että koska hoitaa tyttärensä lapsia usein, saa tytär vähemmän tavaralahjoja kuin me, joiden lapsia anoppi ei hoida koskaan. Eli on todella tasapuolinen, mutta kun se tyttärensä näkee vain ne tavarat.
En suostuis olemaan saman katon alla jos tuollaista temppuilua esiintyisi, ihan sama mitä minusta ajateltaisiin. En veisi lapsia tuollaiseen paikkaan.
Mitä te saatte siitä, että kiusaatte itseänne ja lapsianne tuollaisella?
Tuosta tulee niin mieleen oma lapsuuteni. Siskoni oli se priimus, joka suoritti lukion ja yliopiston ja minä käynyt "vain" amiksen ja ammattikorkeakoulun. Lahjat olivat juurikin sen mukaisia, että sisko sai aina kaikkea parempaa ja enemmän ja minä sain tyytyä vähään. Siskoni sai mummultamme yo-lahjaksi 200€ ja jonkun korun ja minä sain ammattikoulusta valmistuttuani 50€ ja kukkakimpun ja vanhempammekin muistivat meitä ihan eri tavalla... Eikä meillä ole ikäeroakaan kuin 2 vuotta ja siskoni se nuorempi, joten kyllä mummun tarkoitusperä oli täysin huomattavissa... Odotan vaan kauhulla näitä eriarvoisuuden hetkiä, kun siskoni saa esikoisensa - toivottavasti minun lapseni on silti edelleen se mummun mussukka, jotenkin epäilen...
Et ole mielestäni yhtään lapsellinen. Tietysti vaatiminen on typerää, mutta todella todella typerää on toisen överiksi menevä suosiminen ja se, että tehdään oikein näyttävästi toisesta se "parempiarvoisempi" :(
Itse pyrin aina ehdottomaan tasapuolisuuteen omien lasteni kohdalla. Meillä myös appivanhemmat ja minun vanhempani pitävät huolta siitä että kaikki lapset (ja myös me aikuiset) saamme yhtä arvokkaita lahjoja.
Jotenkin voisin ymmärtää tuon eri hintaluokan lahjojen ostamisen, jos se halvempi lahja olisi jotenkin erityisen oivaltava ja nerokas ja jollain tapaa perusteltu. Ap:n tapauksessa tuo kuulostaa lähinnä typerältä ja pihiltä.
Eri hintaluokan lahjoja tosiaan tulee väistämättäkin, itsekin hankimme lasten toivomusten ja tarpeiden jne mukaan. Minua (olen ap) tuossa nyppi lähinnä se, että mummo saattoi toiselle serkuksista hankkia niitä baby bornin vaatteita "kalliissa paketissa", toiselle ei. Ja ettei häntä yhtään kirpaissut ostaa kameraa saman ikäiselle serkukselle.
Itsekin ostan yhdelle lapsista kameran, mikä on vähän hintavampi lahja kuin muille. Mutta hän toivoi sitä, toiset saavat omia toivomiaan. En kuitenkaan osta yhdelle kameraa ja jätä toiselle samaa toivoneelle ostamatta kameraa - jos logiikan tästä ymmärtää :)
t. ap
Mutta itse en enää odota jo vanhoilta vanhemmiltani yhtään mitään. He suosivat veljeäni kuten aina, mutta se on ihan ok. He ovat omien vanhojen arvojensa vankeja, eivätkä tule enää elinikänään siitä pääsemään. Me onneksi pärjäämme ilmankin heidän lahjojaan.