Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Haukkuako aspergeriksi vai ei? Onko se haukkumista jos se on totuus?

Vierailija
27.11.2012 |

Poikaystävälläni taitaa olla Asperger, jätänkö sanomatta ja liukenen vai käskenkö tekemään verkkotestin?



Kyseessä on 47-vuotias mies, joka viihtyy yksinäisyydessä, on täysin siivoushullu ja kertoo loputtomasti yksityiskohtaisia tarinoita harrastuksistaan, eikä puhu tunteistaan halaistua sanaa tai osaa riidellä.



Kaikki suhteet on aina menneet pilalle ja taustalla on vuosien kiusaamista. Naiset ovat vain lähteneet kävelemään. Onko järkevämpää sanoa hänelle asiasta vai jätänkö vain, ja ukkopoloinen koko lopun ikäänsä miettii miksi kaikki aina jättävät hänet? Minä en enää jaksa yhtään harrastusjuttua.



Auttaisiko häntä itseään, jos saisi diagnoosin vai ajaisiko se häntä vielä syvemmälle kohti epätoivoa?



Itse olen ihan vittuuntunut, mutta kun löysin oireet, tajusin, että häntä ei voi muuttaa.

Kommentit (39)

Vierailija
1/39 |
27.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

googleta vaikka.

Vierailija
2/39 |
27.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

niin alkaa sinunkin sappesi kiehumaan. Oikeasti. Kuuntele illat pitkät puhelimessa jotain tietokoneenosan metsästystä tai kun kerrankin kohdataan, toinen istuu sohvalla ja googlailee tietokoneella lisää siitä vitun osasta.



Kun yrittää virittää jotain henkevää keskustelua, se ei johda mihinkään ja kun yrittää riidellä, toinen luovuttaa.



Jos olisin saanut heti tietää, että kyseessä on asperger, en olisi edes yrittänyt rakentaa parisuhdetta ja unelmoida yhteenmuuttamisesta.



Viimeksi laitoin tekstarin, että käytöksesi on loukkaavaa ja sain vastauksen, jossa kerrottiin, että se osa jo melkein löytyi ja on vähän paha mieli, kun sitä ei ehkä saakaan tilattua jouluksi.



ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/39 |
27.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

miten ihmeessä et jo aiemmin kyrsiinnyttyäsi poistunut, vaan jäit kyrsiintymään vielä vähän lisää? Voithan sä sanoa hänelle missä nyt sun mielestä tökkii ennen lähtöäsi, mutta voihan sen aina tehdä fiksustikin eikä koskaan turhaan haukkuen. Jätä toinen metsästämään osiaan ja etsi seuraavaksi viiskymppiseksi poikaystäväksesi vaikka joku loputtomasti syvällisiä jankkaava punkkuun menevä filosofi.

Vierailija
4/39 |
27.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

JOS se mies sattuisi olemaan asperger, niin sen haukkumisesta (miksikään tai mitenkään) ei ole mitään hyötyä. Esim se, että sen käytön on sinusta loukkaavaa, ei konkretisoidu sille mitenkään.

Sen sijaan jos viitsisit sanoa, että mitä oikeasti haluat - ihan konkreettisesti, niin saisit melko varmasti juuri sen. Seuraavan kerran kokeile siis sanoa, että "haluan että sä istut tässä sohvalla mun kanssa ja juttelet aiheesta X"

niin alkaa sinunkin sappesi kiehumaan. Oikeasti. Kuuntele illat pitkät puhelimessa jotain tietokoneenosan metsästystä tai kun kerrankin kohdataan, toinen istuu sohvalla ja googlailee tietokoneella lisää siitä vitun osasta.

Kun yrittää virittää jotain henkevää keskustelua, se ei johda mihinkään ja kun yrittää riidellä, toinen luovuttaa.

Jos olisin saanut heti tietää, että kyseessä on asperger, en olisi edes yrittänyt rakentaa parisuhdetta ja unelmoida yhteenmuuttamisesta.

Viimeksi laitoin tekstarin, että käytöksesi on loukkaavaa ja sain vastauksen, jossa kerrottiin, että se osa jo melkein löytyi ja on vähän paha mieli, kun sitä ei ehkä saakaan tilattua jouluksi.

ap

Vierailija
5/39 |
27.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

jos sanoo lihavaa lihavaksi

jos sanoo rumaa rumaksi

jos sanoo vammaista vammaiseksi



Mitä hyötyä siitä on kenellekään jos nuo asiat jollekin menee sanomaan?

Lihava laihtuu?

Ruma muuttuu kauniiksi?

Vammaiselta katoaa vamma?

Vierailija
6/39 |
27.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

hänen täytyy vaan päästä eroon hänelle väärästä naisesta, eli ap:sta.



On selvää ettei ap ymmärrä tuota miestä yhtään, eikä se diagnooseista asia miksikään muutu.



Eikä se mies sitä paitsi välttämättä mikään asperger edes ole. Onpahan vaan introvertti nörttityyppi, sellaisia on vaikka kuinka paljon, ja heille löytyy myös samanlaisia kumppaneita - sanoo täällä samantapainen nörttinainen :D

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/39 |
27.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

aiheesta x, se sanoi, että hänellä ei ole siitä mitään sanottavaa, eikä hän osaa puhua siitä. Päätin kokeilla ja aloitin keskustelun. Aihe pysyi hengissä kolmisen minuuttia, sitten tuli hiljaisuus, eikä hän osannut enää sanoa mitään.



Hän loukkaa minua loputtomasti. Kerta toisensa jälkeen. Kaikki hänen suhteensa ovat päättyneet näin. Nainen vain yksinkertaisesti lähtee kävelemään, kun kamelin selkä katkeaa.



ap

Vierailija
8/39 |
27.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

miksei AS aikuinen helpottuisi siitä?



ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/39 |
27.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset


On selvää ettei ap ymmärrä tuota miestä yhtään, eikä se diagnooseista asia miksikään muutu.

Mutta miesparka ehkä kerrankin elämässään ymmärtäisi, miksi parisuhteet eivät ole koskaan onnistuneet, ja hyvällä tuurilla motivoituisi vaikkapa yrittämään sen minkä pystyy.

Vierailija
10/39 |
27.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Asperger-potilaalle on usein ominaista alttius jatkaa yksityiskohtaista, monotonista tai nopeaa puhumista huomaamatta lainkaan, että toinen ei kuuntele tai haluaisi vaihtaa aihetta. Hän voi kaihtaa silmiin katsomista ja olla ei-sanallisilta tunneilmaisultaan hyvin niukka tai kömpelö. Oireyhtymästä kärsivillä on tavallista vaikeampaa ymmärtää huumoria tai jakaa ilmaisemaan iloa toisten ihmisten kanssa. Vaikeus tunnistaa toisten tunteita ja vaikeus ilmaista omia tunteitaan johtaa helposti erilaisiin vaikeuksiin sosiaalisessa vastavuoroisuudessa. Tämän vuoksi Asperger oireyhtymästä kärsivät epäonnistuvat ikäänsä vastaavien ystävyyssuhteiden tai aikuisuudessa kestävien seurustelusuhteiden luomisessa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/39 |
27.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Moni ADHD on helpottunut saatuaan diagnoosin miksei AS aikuinen helpottuisi siitä?

ap

että ADHD:n elämää rajoittaa hänen oma keskittymiskyvyn puutteensa. Kun taas tässä sinun kyökkidiagnosoimassasi Aspergerissa asia ei häiritse pätkääkään henkilöä itseään vaan vain sinua, ulkopuolista. Lisäksi ADHD:hen on saatavissa lääkitystä, Aspergeriin ei, eli mies ei diagnoosista muuksi muutu.

Eikä ole muutenkaan mitenkään rakentavaa alkaa etsiä toisen itseä ärsyttäville käytöksille syytä sairauksista, vaan sano nyt ihmeessä suoraan asiana mikä ärsyttää ja anna hänelle mahdollisuus muuttaa tapojaan. "Sinä olet asperger" ei auta mitään, mutta se että vaikka kerrot ettet ole kiinnostunut kuulemaan hänen harrastuksestaan voi auttaakin. Tunteista puhumaan ei kyllä kovin monia miehiä saa, he eivät vaan oikeasti osaa, ja se on ihan ok. Ei siihen aspergeria tarvi, tai muuten aika iso prosentti tämän maan miehistä olisi asseja...

Vierailija
12/39 |
27.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kun vielä tajuaa, että sitä pidetään "haukkumasanana".



AP kai oikeastaan haluaisi, että mies tunnustaisi olevansa "vammainen", "vääränlainen"?



Jossain tilanteessa voisi olla hyötyäkin tunnistaa as-piirteet, jos silloin voidaan muokata kommunikointia sen mukaan. Esim AP voisi käsittää, että jos mies on jo sanonut, että ei osaa jostain asiasta keskustella, niin mies sitä saattaa ihan oikeasti tarkoittaa...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/39 |
27.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta listaa vaikka ranskalaisilla viivoilla missä meni persiilleen. Käy ne kohdat läpi hänen kanssaan. Tai yritä käydä. Jos hän ei yhtään kykene oppimaan ja muuttumaan niissä kohdissa mitkä sinä koet oleellisiksi suhteenne jatkumisen kannalta (keskusteluhalukkuus) niin tuskinpa se siitä miksikään muuttuu koskaan, vaikka jäisit kyrsiintymään loppuelämäksesi. Sun tehtävä tuskin on diagnosoida yhtään ketään, joten jätä se väliin. Sen sijaan voit sanoa suoraan että et jaksa kun ei ole keskustelua, koska sinä itse tarvitset keskustelua.

Vierailija
14/39 |
27.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

missä vika, eiköhän se olisi vain vapauttavaa tajuta, missä se vika oikeasti on? Nyt miesraukka syyttää itseään, että kun hän ei saa suhteita onnistumaan.



Aspergerin oireyhtymästä kärsivällä aikuisella on usein ongelmia lähisuhteissaan ja vuorovaikutustaitoja korostavissa ammateissa. Vaikeus tunnistaa läheisten ja toisten ihmisten tunnetiloja vaikeuttaa puolisoiden välistä kommunikaatiota, jolloin tuloksena on väärinymmärryksiin perustuvia riitoja.



Olen seurustellut ennenkin ja näin etäistä, pinnallista ja tunteetonta suhdetta tai kommunikaatiota en olisi voinut ikinä kuvitellakaan. Osa miehistä puhuu vastentahtoisesti tunteistaan, tämä ei lainkaan, yhtään, ollenkaan tai koskaan.



ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/39 |
27.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

AP kai oikeastaan haluaisi, että mies tunnustaisi olevansa "vammainen", "vääränlainen"?

Sen jälkeen itse onkin saanut mukavan henkisen valta-aseman ja voi todeta lopullisesti että oma tapa kommunikoida ja toimia on oikea, koska toinen on "vammainen". Ei todellakaan hyvä lähtökohta suhteelle.

Vierailija
16/39 |
27.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

missä vika, eiköhän se olisi vain vapauttavaa tajuta, missä se vika oikeasti on? Nyt miesraukka syyttää itseään, että kun hän ei saa suhteita onnistumaan.

Aspergerin oireyhtymästä kärsivällä aikuisella on usein ongelmia lähisuhteissaan ja vuorovaikutustaitoja korostavissa ammateissa. Vaikeus tunnistaa läheisten ja toisten ihmisten tunnetiloja vaikeuttaa puolisoiden välistä kommunikaatiota, jolloin tuloksena on väärinymmärryksiin perustuvia riitoja.

Olen seurustellut ennenkin ja näin etäistä, pinnallista ja tunteetonta suhdetta tai kommunikaatiota en olisi voinut ikinä kuvitellakaan. Osa miehistä puhuu vastentahtoisesti tunteistaan, tämä ei lainkaan, yhtään, ollenkaan tai koskaan.

ap

ja olen 38-vuotiaana nyt sinkku, mulla on varmaan pakko olla as tai joku muu sairaus. Eihän sitä muuten vaan voi olla vähän vähemmän parisuhteeseen soveltuva ihminen toki... Tai sellainen jolle ei useimmat ihmiset käy kumppaneiksi vaan täytyisi löytää juuri se oma hengenheimolainen.

Vierailija
17/39 |
27.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Haluan erota.



Nyt on enää kysymys siitä, että sanonko miehelle, että kiitos, mutta olet loukannut minua niin paljon, että en halua jatkaa vai sanonko, että menepäs tekemään netissä assitesti ja ehkä ymmärrät itseäsi paremmin.



Ero tulee joka tapauksessa.



ap

Vierailija
18/39 |
27.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

AP kai oikeastaan haluaisi, että mies tunnustaisi olevansa "vammainen", "vääränlainen"?

Sen jälkeen itse onkin saanut mukavan henkisen valta-aseman ja voi todeta lopullisesti että oma tapa kommunikoida ja toimia on oikea, koska toinen on "vammainen". Ei todellakaan hyvä lähtökohta suhteelle.

Exä "epäili" vuosia minulla olevan aspergerin syndrooman. Siihen vedoten aina minun tapani tehdä asioita oli automaattisesti väärä. Lopulta erosimme.

Kävin tutkimuksissa, minulla ei ole aspergerin syndroomaa. Siihen sopivat piirteetkin ovat vähentyneet huomattavasti sittemin.

Vierailija
19/39 |
27.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Haluan erota.

Ei se sen vaikeampaa ole. Älä ala leikkimään psykologia ja diagnosoimaan (ex) puolisoasi.

Vierailija
20/39 |
27.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

ei ole suostunut sanomaan eron syytä. Mies olisi aina halunnut sen tietää miksi hänen avioliittonsa ovat menneet pieleen.



Nyt kun minä voisin sen sanoa, mietin, että onko siinä mitään järkeä. Ehkä ei.



ap

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan kolme kuusi