Jos pelkää hometalo-ongelmaa, millainen asuntotyyppi riskittömin?

[quote author="Vierailija" time="15.03.2014 klo 02:17"][quote author="Vierailija" time="15.03.2014 klo 02:09"]

[quote author="Vierailija" time="15.03.2014 klo 00:28"]

Kyllä perinteinen, hengittäväkin rakenne voi olla ilmatiivis, eikä vedosta tarvitse kärsiä. 

[/quote]

Jaa, uutta minulle. Luulin, että hengittävä rakenne on hengittävä juuri sen takia, koska ilma pääsee kulkemaan. Jos se hengittävä rakenne ei hengitä, miten se sitten on hengittävä?

[/quote]

Koska hengittävyydellä ei tarkoiteta ilman kulkemista rakenteiden läpi, vaan rakenteen kykyä vastaanottaa ja luovuttaa ilmankosteutta. Ilman kuuluu kulkea niille tarkoitetuista tulo- ja poistoilmakanavista, eikä ikkunoiden läpi ja nurkista.

[/quote]

Niin, nykyaikaisemmissa taloissa. Mutta monissa 60-80-l rakennuksissa ne poistokanavat ja tuloaukot liian pieniä...

[quote author="Vierailija" time="15.03.2014 klo 02:30"]

[quote author="Vierailija" time="15.03.2014 klo 02:26"]

Höpö höpö. Nyt puhut absorptiokyvystä, eli minkä verran rakenteet kykenevät puskuroimaan kosteutta. Hengittävällä tarkoitetaan nimenomaan ilmanvaihtoa rakenteissa. Mm. rossipohja on hengittävä pohja.

[/quote]

http://fi.wikipedia.org/wiki/Hengittävä_rakenne

[/quote]

Tuolla on taitavasti sekoitettu teknisiä termejä ja fysiikkaa höpö höpö tieteeseen. Arvaatko, miksi en yllättynyt, kun tuolle wiki-artikkelille ei löytynyt kieliversioita? Suomi ei oikeasti ole niin edellä rakennustieteessä ja hyvä tapa erottaa hyvän kuuloiset artikkelit hyvistä artikkeleista on lukea niiden erikielinen versio...

Tuolla puhutaan diffuusiosta ja tiiviistä unohtaen, että muovikaan ei ole diffuusiotiivis. Muovia tarvitsee diffuusiotiiviiseen melko paksulti, varsinkin vaahdotettuja polystyreeniä tai polyuretaania, eli ne täyttäisivät täysin hengittävän rakenteen määritelmän. Sama pätee ohuiden polyeteenikalvojen kanssa.

Jos artikkelin kirjoittaja olisi lukenut kemiaa ja fysiikkaa vähän pidemmälle, olisi hän saattanut harhauttaa vähän useampia.

Kivitalo ilman eristeitä, näin kastepistettä ei muodostu. Rossipohja ryömintätilalla. Ylä- väli ja alapohja betonia.

50-luvun kerrostalot ja sata vuotta vanhat hirsitalot, jos niitä ei ole remonteilla osattu pilata. 

jos ostatte uusia, joiden rakentamista pääsette seuraamaan kiinnittää huomiota rakennusaikana siihen, onko talo pitkiä aikoja kostessa kelissä tai talvella ilman ulkovuorausta. Paras lienee keväällä aloitettu, joka valmistuu syksyn aikana  - jos kesä ei ole kovin sateinen. Myös rakennusporukkaan kannattaa kiinnittää huomiota. Tiedän, että yhteen ns.varakkaiden lähes uuteen taloon on uusittu viemärit kokonaan, kun ne oli rakennettu päin mäntyä. Kaadot lähes vaakassa, putket loppuivat ei mihinkään yms. kivaa. 

[quote author="Vierailija" time="15.03.2014 klo 06:42"]

50-luvun kerrostalot ja sata vuotta vanhat hirsitalot, jos niitä ei ole remonteilla osattu pilata. 

jos ostatte uusia, joiden rakentamista pääsette seuraamaan kiinnittää huomiota rakennusaikana siihen, onko talo pitkiä aikoja kostessa kelissä tai talvella ilman ulkovuorausta. Paras lienee keväällä aloitettu, joka valmistuu syksyn aikana  - jos kesä ei ole kovin sateinen. Myös rakennusporukkaan kannattaa kiinnittää huomiota. Tiedän, että yhteen ns.varakkaiden lähes uuteen taloon on uusittu viemärit kokonaan, kun ne oli rakennettu päin mäntyä. Kaadot lähes vaakassa, putket loppuivat ei mihinkään yms. kivaa. 

[/quote]

Jos ja kun ammattilaiset tekevät tällaista (eiväthän hekään hometaloa halua rakentaa ja mainettaan pilata rakennusalalla), niin miten joku tavallinen pulliainen siellä voi mitään huomata. Anteeksi, mutta ajatus on ihan absurdi, että rakennuttaja omalla läsnäolollaan ja vahtimisellaan osaisi vaikuttaa laadukkaaseen lopputulokseen.

[quote author="Vierailija" time="15.03.2014 klo 06:42"]

50-luvun kerrostalot ja sata vuotta vanhat hirsitalot, jos niitä ei ole remonteilla osattu pilata. 

[/quote]

Tuo sata vuotta vanhat hirsitalot saatan uskoa. Ne on rakennettu sen verran aurinkoiselle paikalle, ei liian lähelle mitään muuta ja 100 vuotiaista on valikoitunut ne silloisen onnistumisen helmet. Taitaa olla, että lähes kaikki tuonikäiset, joissa on ollut ongelmia on jo purettu.

sama se onko mikä asumismuoto. 70-luvulla ja myöhemmin rakennetut ja varsinkin "remontoidut"... vältä.

on aika riskitön.

Jos laitettu muovia johonkin.

Ei ainakaan omakotitalo, eikä... mikä? Ei ainakaan xx-luvun... eli ei ainakaan minkä luvun? Mielipiteitä perusteluineen, kiitos!

Teltta!

Älkää ostaki telttaa! Sekään ei ole kovin riskitön jos on pakattu suojapussiin kosteana. On voinut homehtua siellä...

menee koko taloyhtiön piikkiin eli kaikki maksavat periaatteella. Home kun on kuitenkin aina rakenteissa.

Vessat, saunat, suihkut ja keittiö eri rakennuksessa

näitä nykyajan "muovipussitaloja", ei talot saa liian tiiviitä olla, siinä ne ongelmat yleensä syntyvät.

jos katto vuotaa ja sitä ei heti huomata tai jos putkisto vuotaa seinän tai lattian väliin ja sinne se jää piiloon. Ei siis aina ole rakennevika.

sekä Suomessa on raju vuodenaikojen vaihtelu (lämpö sekä kosteus + pakkanen)



tärkeämpi pointti on tuuletus, ilmansuodatus/vaihto ja ehkä puhdistus-viilennystoiminnot.

talolla ei silloin ole suurta merkitystä



terveisin rak.ins.

Iglu.

Tai kasvihuone :)

näitä nykyajan "muovipussitaloja", ei talot saa liian tiiviitä olla, siinä ne ongelmat yleensä syntyvät.

Kun muovit on ehjät ja koneellinen ilmanvaihto. Remontoidut ja muovia sinne tänne vedellyt on riski

Sellainen talo, jonka:

-katto ei vuoda

-putket eivät ole ikivanhat eivätkä vuoda

-sokkeli ei ole liian matala

-sokkeli on eristetty kosteudelta

-maasta ei nouse kosteus rakenteisiin

-sadevedet johdetaan pois talon läheltä

-villat eivät ole kastuneet rakennusvaiheessa

-rakenteisiin ei ole päässyt vettä rakennusvaiheessa

-muovit ovat ehjät

-ilmanvaihto on kunnossa

-kosteiden tilojen kosteuseristykset on kunnossa

Vuokra-asunto kerrostalosta, joka ei ole ylimmästä eikä alimmasta kerroksesta ja jossa ei ole koskaan ollut kosteusvaurioa (eli ei ole korjattukaan).



Itse olen homealtistunut ja meillä kotona (vuokra-asunto) tuli juuri kosteusvaurio. Etsittiin uutta tosi tiuhaan 2 kk ja käytiin lukuisilla näytöillä. Vain yksi asunnoista oli kuiva. Siihen pääsyä odotan nyt siis kovasti.



Riskiä homeelle on vähiten, kun ei sido asuntoon omia rahojaan ja pääsee muuttamaan mahdollisimman nopeasti pois. Mekin tosin lähes 2 kk tässä etsittiin kuivaa asuntoa, joten ei se ihan yksinkertaista ole.



Periaatteessa minkä tahansa luvun asunnoissa voi olla kosteusvaurioita ja sitä myötä homeita.