Voinko kieltää miehen lasta tulemasta meille
näillä perustein:
Mies on arkena kotona klo 19 (lähtee klo 6.30 aamulla) joten minä hoidan ruoanlaitot, siivoukset. Lapsi 11-v olisi siis yksin aamut, iltapäivät aina pitkälle iltaan jollen olisi täällä. Käyn itsekin kokopäivätyössä niin EN JAKSA ylimääräisiä sotkuja ja yksinkertaisesti en HALUA olla tuon pennun kanssa kaksin niin paljoa (joka toinen viikko).
Kommentit (64)
Miksi vanhemilla on viikko/viikko -systeemi jos isä ei ole kotona "lapsiviikolla"?
Eli en lähtisi kieltelemään vaan keskustelemaan, onko systeemissä järkeä, jos isä ei voi olla lapsen kanssa.
NORMAALIT ihmiset käy töissä. Ymmärrätkö? Kyllähän se lapsi äitinsäkin luona on, vaikka äitikin käy varmaan töissä.
jos asut miehesi asunnossa, niin sillon sulla ei paljon ole päätösvaltaa.
Mitäs oot ottannu ukon, jolla on lapsi. Sitä kutsutaan velvollisuudeksi, ei haluksi tai jaksamiseksi.
Sitäpaitsi, olisiko teistä ihan OK, että jos mies asuisi yksin, 11-vuotias olisi yksin aamusta iltaan? Mikä järki tuollaisessa systeemissä on?? Ap
jos asut miehesi asunnossa, niin sillon sulla ei paljon ole päätösvaltaa.
Mitäs oot ottannu ukon, jolla on lapsi. Sitä kutsutaan velvollisuudeksi, ei haluksi tai jaksamiseksi.
Miksi vanhemilla on viikko/viikko -systeemi jos isä ei ole kotona "lapsiviikolla"?
Eli en lähtisi kieltelemään vaan keskustelemaan, onko systeemissä järkeä, jos isä ei voi olla lapsen kanssa.
NORMAALIT ihmiset käy töissä. Ymmärrätkö? Kyllähän se lapsi äitinsäkin luona on, vaikka äitikin käy varmaan töissä.
Normaalit ihmiset eivät kuluta työhönsä reilua kolmeatoista tuntia per arkipäivä. Kyllähän isän olisi hyvä noilla viikoilla tehdä lyhyempää päivää, jos matkat vaikka veiskin enemmän aikaa.
Monissa perheissä on niin, että lapsi joutuu aamulla olemaan hetken yksin, menemään kouluun ja olemaan jopa koulun jälkeenkin yksin.
Hän menee useimmiten ysiin, ja herää AINA ennen seitsemää (= kaksi tuntia yksin). Pääsee koulusta klo 13-14 (=5-6 tuntia yksin). Menee nukkumaan klo 21 (= näkee isäänsä kaksi tuntia vuorokaudessa, josta osan isä on esimerkiksi koiran kanssa lenkillä). Ap
Monissa perheissä on niin, että lapsi joutuu aamulla olemaan hetken yksin, menemään kouluun ja olemaan jopa koulun jälkeenkin yksin.
Keskustelisin tilanteesta miehen kanssa. Todennäköisesti lapsikin olisi mieluummin enemmän isänsä kanssa kuin äitipuolensa.
Mutta mitä kieltämiseen tulee... jos joku kieltäisi lastani tulemasta kotiini tai edes vihjaisi siitä, ei se olisi enää minunkaan kotini.
Hän menee useimmiten ysiin, ja herää AINA ennen seitsemää (= kaksi tuntia yksin). Pääsee koulusta klo 13-14 (=5-6 tuntia yksin). Menee nukkumaan klo 21 (= näkee isäänsä kaksi tuntia vuorokaudessa, josta osan isä on esimerkiksi koiran kanssa lenkillä). Ap
Monissa perheissä on niin, että lapsi joutuu aamulla olemaan hetken yksin, menemään kouluun ja olemaan jopa koulun jälkeenkin yksin.
Oot varmasti tiennyt miehen työajat yhteen mennessä? Ja järjestelyt lapsen suhteen?
Ei sinun ole pakko olla miehen kanssa jolla on lapsi entisestä suhteesta.
Noin se vain on useimmissa perheissä. Yksin joutuu olemaan.
Itsekin olin pienenä. Saatoin mennä vasta kymppiin kouluun, perjantaisi pääsi pois jo 12-13. Yksin sitä oltiin sinne 16-17 kotona.
Se sattuu olemaan myös lapsen koti. Ja sinä olet ehdot hyväksynyt kun olet tuohon hommaan ryhtynyt.
Miksi vanhemilla on viikko/viikko -systeemi jos isä ei ole kotona "lapsiviikolla"? Eli en lähtisi kieltelemään vaan keskustelemaan, onko systeemissä järkeä, jos isä ei voi olla lapsen kanssa.
NORMAALIT ihmiset käy töissä. Ymmärrätkö? Kyllähän se lapsi äitinsäkin luona on, vaikka äitikin käy varmaan töissä.
Tuosta tulee 12.5 tunnin päivä eli työmatkoihin menee 2 tuntia suuntaansa.
Lapsen kannalta ei ole järkevää olla isänsä luona, jos isä ei voi olla lapsensa luona.
Vastatkaa nyt, olisiko teistä ok, että 11-v olisi joka arkipäivä yksin 19 saakka illalla ja lisäksi heräisi joka ikinen aamu tyhjään kotiin? Ap
Hän menee useimmiten ysiin, ja herää AINA ennen seitsemää (= kaksi tuntia yksin). Pääsee koulusta klo 13-14 (=5-6 tuntia yksin). Menee nukkumaan klo 21 (= näkee isäänsä kaksi tuntia vuorokaudessa, josta osan isä on esimerkiksi koiran kanssa lenkillä). Ap
Monissa perheissä on niin, että lapsi joutuu aamulla olemaan hetken yksin, menemään kouluun ja olemaan jopa koulun jälkeenkin yksin.
Oot varmasti tiennyt miehen työajat yhteen mennessä? Ja järjestelyt lapsen suhteen?
Ei sinun ole pakko olla miehen kanssa jolla on lapsi entisestä suhteesta.
Noin se vain on useimmissa perheissä. Yksin joutuu olemaan.
Itsekin olin pienenä. Saatoin mennä vasta kymppiin kouluun, perjantaisi pääsi pois jo 12-13. Yksin sitä oltiin sinne 16-17 kotona.Se sattuu olemaan myös lapsen koti. Ja sinä olet ehdot hyväksynyt kun olet tuohon hommaan ryhtynyt.
Miksi sinä ryhdyit tuohon, jos et kestä sitä että lapsi siellä on?
Miksi sinä ryhdyit tuohon, jos et kestä sitä että lapsi siellä on?
Eikö olisi kaikkien kannalta paras, että lapsi olisi enemmän äidillään, joka pääsee töistä klo 16?? Kenen etu tällainen tilanne on? Ap
Sopimus on tehty lapsen vanhempien kanssa, ei sinun.
Sinä ilmeisesti olet jossakin välissä kotona, aiemmin kuin lapsen isä.
Joten lapsi ei siellä aivan täysin yksin ole.
Ellet juokse toiseen suuntaan karkuun?
yli kaksi tuntia päivässä, joten lapsi on joutunut olemaan pitkiä päiviä yksin. Me tosin on saatu mummi avuksi, mutta kun lapsi täytti 10 v, niin hän ei enää halunnut mummia meille "ihan turhaan". Ja myös miehen tytär edellisestä liitosta asui meillä puolet ajasta, vaikka hänelläkin meiltä koulumatka kesti tunnin, äitinsä luota 10 minuuttia. Mutta lapsi itse halusi tulla, ei olisi ollut pakko.
Ehkä voisitte keskustella tilanteesta, tahtooko lapsi tosiaan tulle teille joka toinen viikko, vaikka isänsä ei ole paljoa kotona? Jos ei tahdo, nin miettikään voisitteko muuttaa tilannetta, lapsi voisi olla teillä esim. viikonloput ja äidillään arkipäivät. Mutta tällöin toki "menetät" joka toisen vapaan viikonlopun ilman lasta, joten ehkä se ei ole parempi ratkaisu kuin tämä viikko-viikko systeemi. Itse kuitenkin kuuntelisin lasta ja menisin lapsen toiveen mukaan.
Sinun kotisi on myös lapsen koti, se on vaan hyväksyttävä. Tiedän, ettei se aina ole helppoa, olen itsekin äitipuoli ja joskus en olisi lainkaan jaksanut sitä, että miehen tyttö oli meillä aina. En kuitenkaan halunnut sitä sanoa, mutta taisin välillä itse vähän vetäytyä syrjään, mistä oli haittaa lähinnä minulle, tyttö sai olla isänsä kanssa ja heillä onkin aina ollut poikkeuksellisen hyvät välit.
Nyt olen iloinen, että jaksoin olla hiljaa ja tein parhaani, että isän ja lapsen välit olisi pysyneet hyvinä - tyttö on nyt aikuinen, meillä on hyvät välit ja aivan ihana lapsenlapsikin, jolle olen mummu enkä mikään mummupuoli.
Yritä sinäkin ajatella asiaa pitkällä tähtäimellä: jos olet tosissasi miehesi kanssa, tulee hänen lapsensa olemaan elämässäsi aina, ja suuren osan siitä hän on aikuinen ihminen. Aikuisena et ehkä häntä kohtaan tunnekaan yhtä negatiivisesti, aikuisena hän kuitenkin elää enemmän omaa eläämäänsä eikä vaadi enää isältään ja siunulta niin paljon. Kärsivällisyyttä siis, se kannattaa.
Mielestäni et voi kieltää lasta tulemasta, mutta voit toki "keksiä" itsellesi jotain menoja/harrastuksia muutamalle illalle.
Paras olisi, jos voisit keskustella miehesi kanssa siitä, että häntä ei pahemmin näy kotona vaikka lapsi on teillä. Eli jotta siitä on jotain "hyötyä", niin miehen tulisi noina viikkoina tehdä lyhyempää päivää tms. Tai vaikka menemään aiemmin töihin, mutta myös saapumaan aiemmin kotiin.
Paras olisi, että voisit kuitenkin tarjota lapselle mukavan olon myös teillä.
Olen itsekin elänyt uusperheessä.
Ei toiminut.
Meillä oli myös tilanne, että isä oli aina, koko ajan poissa, teki pitkää työpäivää. varhaisteini oli minun vastuullani. Olin kotona, koska olin äitiyslomalla.
Aikuinen ei voi jättää lasta huomioimatta, mutta lapsi voi jättää huomioimatta sen, että huushollissa on se aikuinen. Varhaisteini oli toisinaan kuin minua ei olisikaan, ei reagoinut kun puhuin, jne. Lapsi sopi isänsä kanssa missä on, minne menee ja isänsä sitten sieltä töistä soitti minulle kotiin...
Minä siedin tätä tosi pitkään, ennenkuin totesin, että ei toimi, ei onnistu, eikä se ole minusta, minun toiminnasta tai asenteesta tms. kiinni.
No niin.
Minä olen sitä mieltä että biologiset vanhemmat ovat vastuussa lapsistaan.
En ymmärrä minäkään tuollaisia isä-viikkoja - eihän se isä ole lapsen kanssa lainkaan. Kenen etua tuossa toteutetaan? Periaatteessa isä ja tytär ovat yhdssä vain suunnilleen nukkumisen ajan?
JOS sinä et olisi siellä, lapsi olisi yksin ja lämmittäisi einsepitsaa päivälliseksi, selviytyisi itsekseen läksyistä jne.
Sinun ei kuulu olla lapsenlikkana tai äitihahmona toisen lapselle, jos et halua.
Kannattaa keskustella miehen kanssa vakvasti, kenen etua, tarvetta tässä toteutetaan ja siitäkin, mitä se vanhemmuus on.
Voit ehdottaa, että kokeillaan: olet muutaman tapaamisviikon aikana pois, vastuu kokonaan on isällä.
Ja muuten; ainakin minä koin miehen lapsen sillä tavalla vieraaksi, kun ajatellaan eroa siihen, että kotona on vain omat lapset, esim. suihkun jälkeen,yöpaita päällä tms. oleminen.
Ja te muut voitte olla ihan mitä mieltä tahansa, mutta minun mielestäni ihminen ei ole vain ihana ja kiva tai vain ilkeä ja paha. Ei äitipuoletkaan.
Jos se lapsi tulee isälleen, niin silloin olettaa, että lapsi on isänsä kanssa. Mikä helvetin lapsenvahti ap on automaattisesti jollekkin miehensä lapselle? Ellet sitten ole miehellesi luvannut katsoa tätä. Mun miehen lapset ei ainakaan ole täällä minuuttiakaan kauempaa ku on sovittu. Ja tasan silloin kun mieskin on kotona. Käske miehes sovittaa aikataulunsa uudestaan tai alkaa vkl isäks.
Jos se lapsi tulee isälleen, niin silloin olettaa, että lapsi on isänsä kanssa. Mikä helvetin lapsenvahti ap on automaattisesti jollekkin miehensä lapselle? Ellet sitten ole miehellesi luvannut katsoa tätä. Mun miehen lapset ei ainakaan ole täällä minuuttiakaan kauempaa ku on sovittu. Ja tasan silloin kun mieskin on kotona. Käske miehes sovittaa aikataulunsa uudestaan tai alkaa vkl isäks.
Ei pysty lapsiaan päästämään edes toiseen kotiinsa.
Tai se ei taida edes olla lasten toinen koti?
Anna lapsen olla rauhassa omilta ongelmiltasi. Menisit hoitoon.