Miksi naiset ryhtyvät kotiäidiksi ja repsahtavat?

siksi.

repsahdus tulee lakkolaiselle joka repsahtaa nauttimaan sitä asiaa mistä pidättäytyy, oli se asia mikä tahansa

ja olin sinä aikana ulkoisesti huolitellumpi kuin koskaan muulloin. Kun oli sitä aikaa eikä tarvinnut aamulla kiireessä laittautua kuten työssä ollessa. Ylipainoinen en ole koskaan ollut, kotiäitinä tai ei.



Mistään harrastuksista tai ystävistä en ole niin kauheasti välittänyt kyllä, olen sellainen erakko jolle riittää oma mies ja lapset. Nykyisin olen vaativassa asiantuntijatyössä, eli ei se kotiäiteily uramahdollisuuksiakaan pilannut.

Voi myös palata töihin ja repsahtaa. Onpa kuule paljon lapsettomiakin naisia, jotka ovat repsahtaneita, tai joita ulkonäön puunaus ei kinnosta.



Kotiäitinä oli minusta helpompaa esimerkiksi harrastaa, sillä iltaisin saattoi hyvällä omallatunnolla jättää lapset muutamaksi tunniksi, kun koko päivän oli heidän kanssaan ollut. Toisin on nyt, kun muutenkin päivät kuluvat töissä.



t. kotiäitinäkin monta vuotta ollut, harrastuksensa säilyttänyt ja ei-repsahtanut äiti (nyttemmin taas työelämässä)

kotiäiti, vanhempainvapaalla kylläkin. Ja olen repsahtanut. Väsyttää niin paljon koko ajan. Kotona olen ollut kohta 10kk.

Niistä tykkää niin paljon. Pienten lasten kans ei ehdi paljon puunata itseään. Ja kotona tulee oltua (1,5-2v), kun en itse raaski viedä sen pienempää hoitoon.

Miksi haluatte jäädä moneksi vuodeksi kotiin hoitamaan lapsia ja kotia? Miksi päästätte itsenne repsahtamaan? Eli lihoamaan, ei omia harrastuksia, ei kauniita vaatteita... Minun ystäväpiirissä ei ole yhtään tällaista naista. Kaikki, joilla on lapsia, ovat pysyneet hoikkina ja nätteinä ja palanneet työelämään. Ja aikaa ystäville ja harrastuksillekin löytyy.

muista myös possessiivisuffiksi, EI minun ystäväpiirissä vaan po. ystäväpiirissäni tai minun ystäväpiirissäni

t. laiha kolmen lapsen ulkonäöltään tavallinen äiti, jolla on ylipainoisia työkavereita, joilla on lapsia... ja jolla on myös monenlaisia muita ihmisiä tuttavapiirissä

So Simple.

Kukaan ei pakota enkä myöskään halua koska oon laiska. Oon kyllä ollut työelämässä mutta kun ei kerran oo pakko niin byebye.

Ylipainoinen en oo ikinä ollut, vaatteeni on sekä kalliita että kauniita, mut toisaalta oon ajoittain sottapytty ja ei-huoliteltu ulkonäöltäni ja kuljen rönttöverkkareissa mut eipä siihen kuole.

Harrastuksia mulla on paljon, koska mulla on poikkeuksellisen paljon aikaa eikä raha rajoita.



*rikas ja laiska akateeminen kotiäiti*

että me kaikki eläisimme tismalleen samanlaista kloonilaumaelämää täydellisine trimmattuine ulkonäköinemme ja noin muutenkin tekisimme aina tismalleen samanlaisia ratkaisuja elämässä?



Jos viitsisit tutustua kotiäiteihin, tai edes hoitovapaalla olleisiin äiteihin, huomaisit, että hekin ovat kaikki YKSILÖITÄ.



Minulla on onneksi lähipiirissä ja ystävissä hyvin monenlaisia ihmisiä, se on rikkaus.